Suomen Pankilla on lakiin perustuva yksinoikeus eurokäteisen liikkeeseenlaskuun Suomessa. Pankin tehtävänä on myös valvoa setelistön laatua ja väärennöstilannetta. Se on Suomessa ainoa viranomainen, joka voi laskea uutta rahaa liikkeeseen ja hävittää huonokuntoiset setelit.
Suomen Pankki toteuttaa rahahuoltoa yhdessä pankkien ja muiden rahahuollon ammattimaisten osapuolten kanssa. Keskuspankki on vastuussa rahahuollon tukkupalveluista. Vähittäispalveluista vastaavat rahalaitokset ja kaupat sekä niiden käyttämät rahahuolto- ja arvokuljetusyhtiöt.
Keskuspankki hoitaa itse omat rahakuljetuksensa aluekonttoreidensa välillä. Arvokuljettajat hoitavat käteisen kuljettamisen asiakkaidensa ja laskentakeskusten sekä laskentakeskusten ja Suomen Pankin aluekonttoreiden välillä.
Pankit käyttävät Automatia Pankkiautomaatit Oy:tä tuottaessaan rahahuoltopalveluja asiakkailleen. Automatia on ulkoistanut laskenta- ja kuljetuspalvelut arvokuljettajille. Noin 80 % käteisrahasta jaetaan yleisölle Automatian ylläpitämien käteisautomaattien kautta.
Arvokuljettajien laskentakeskukset lajittelevat pääosan seteleistä. Niillä on oikeus palauttaa hyväkuntoisia seteleitä uudelleen liikkeeseen. Tarvittaessa arvokuljettajat voivat hakea asiakkailleen lisäkäteistä suoraan Suomen Pankin aluekonttoreista. Vastaavasti arvokuljettajat palauttavat osan pankkien ja kauppojen hallussa olevasta käteisestä keskuspankin aluekonttoreihin. Suomen Pankki lajittelee setelit, valvoo väärennöksiä ja poistaa huonokuntoiset rahat liikkeestä.
Käteisraha ei tuota haltijalleen korkoa. Jos yksityishenkilö tallettaa rahaa pankkiin, hän saa siitä korkoa. Kun hän nostaa käteistä, tilille jää vähemmän rahaa ja korkotuotto pienenee. Sama periaate pätee pankkeihin kaikkialla maailmassa. Keskuspankki – Suomessa Suomen Pankki – on pankkien pankki. Kaikilla pankeilla on Suomen Pankissa tili, jolle keskuspankki maksaa korkoa. Kun pankki nostaa käteistä Suomen Pankista, sen tilille jää vähemmän rahaa ja korkotuotto pienenee. Kun se palauttaa käteistä keskuspankkiin, tilin saldo nousee ja korkotuotto kasvaa. Siksi asiakkaat haluavat minimoida käteisen pidosta koituvan korkomenetyksen ja palauttavat ylimääräiseksi katsomansa rahat keskuspankin konttoreihin.
Keskuspankki saa liikkeeseen laskemiensa seteleiden perusteella ns. rahoitustuloa. Rahoitustuloa syntyy, kun keskuspankki sijoittaa korottomista seteleistä saamansa tilivarat korkoa tuottavaan valuuttavarantoon ja muuhun rahoitusvarallisuuteen. Suomen Pankki ei kuitenkaan saa liikkeeseen laskemistaan seteleistä rahoitustuloa suoraan, vaan osuutenaan eurojärjestelmän yhteisestä rahoitustulosta liikkeessä olevan eurokäteisen kokonaismäärän perusteella. Suomen Pankin saama rahoitustulo kerryttää sen vuositulosta. Voitonjaossa se tulouttaa rahoitustulon valtiolle siltä osin, kuin sitä ei tarvita pankin kustannusten kattamiseen ja vakavaraisuuden ylläpitoon.
Suomen Pankilla on viisi aluekonttoria. Ne sijaitsevat Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Konttoriverkostoa harvennettiin vuosina 1992–1994 sulkemalla kahdeksan konttoria. Rahahuollon toimivuuden varmistamiseksi ja kuljetusten vähentämiseksi on otettu käyttöön rajoitettu setelien säilytysjärjestelmä. Sen avulla pankit voivat myös välttyä osasta käteisen pidon aiheuttamaa korkomenetystä.
Viime vuosina keskuspankkien konttoriverkostoa on purettu muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa, ja niissä on myös siirrytty laajemmin säilytysjärjestelmien käyttöön. Tanskassa ja Norjassa aluekonttoreita ei ole lainkaan, Ruotsissa niitä on kaksi. Useimmissa euroalueen maissa konttoriverkosto on vielä tiheä, mutta niissäkin suunnitellaan sen harventamista.