Siirry sisältöön
Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti. Epävarmuuden lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla on kääntänyt keskeiset osakeindeksit laskuun, ja rahoituskustannuksia nostavat riskilisät ovat kasvaneet niin valtion- kuin yrityslainamarkkinoilla. Samalla kysynnän suuntautuminen turvallisina pidettyihin sijoituskohteisiin, kuten Saksan ja Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoihin ja kultaan, on nostanut näiden hinnat ennätystasoille. ”Epävarmuus heikentää aina kasvunäkymiä”, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Euro & talous  -lehden tiedotustilaisuudessa.
 
Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen ja leviäminen ovat heikentäneet euroalueen rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Rahoituksen välittyminen pankkien välisillä markkinoilla on häiriintynyt, kun vakuudellisten ja vakuudettomien korkojen ero on kasvanut ja luottoriskiltä suojautumisen hinta on noussut. Epävarmuus on jo heijastunut reaalitalouteen. Kotitalouksien ja yritysten luottamusta ja odotuksia kuvaavat indikaattorit ovat heikentyneet monissa maissa. Luottamuspula ennakoi hyvin heikkoa lähiajan talouskehitystä.
 
Valtioiden velkakriisi lisää rahoituslaitosten riskejä kahta kautta. Yhtäältä epävarmuuden kriisimaihin tehtyjen sijoitusten takaisinsaamisesta nähdään lisääntyneen. Toisaalta yleinen kasvunäkymien heikkeneminen lisää luottotappioiden kasvun riskiä. ”Rahoitusjärjestelmän luottamuksen palauttamiseksi tehokkain keino on pankkien pääomittaminen. Se on ensisijaisesti osakkeenomistajien tehtävä”, pääjohtaja Liikanen sanoi.
 
Suomen Pankki on muuttanut kuluvaa ja seuraavaa vuotta koskevaa maailmantalouden kasvuennustettaan heikomman kehityksen suuntaan. Erityisesti kehittyneiden maiden ja maailmankaupan näkymät ovat huonontuneet. ”Jotta talouden hidastuminen jäisi ennustetun kaltaisesti tilapäiseksi, luottamusta on kyettävä nopeasti vahvistamaan. Mikäli se ei onnistu, uhkana on talouden suistuminen uuteen taantumaan”, totesi pääjohtaja Liikanen.
 
Keskeistä tilanteen vakauttamisessa on, että luottamus poliittiseen päätöksentekokykyyn palautetaan. Valtioiden velkakriisissä ei enää ole kyse vain yksittäisten maiden ongelmasta, vaan euroalueen systeemiseksi kasvaneesta kriisistä. Ongelmiin joutuneen maan omat toimet eivät enää riitä korjaamaan tilannetta, vaan se edellyttää laajaa yhteistä tahtotilaa. ”Perusasiat eivät ole muuttuneet. Rakenteellisen perusylijäämän aikaansaaminen on välttämätön edellytys velkakestävyydelle. Jos Eurooppa ei patoa velkakriisiä, luottamuspula on viemässä pohjaa myös maailmantalouden kasvulta”, pääjohtaja Liikanen tähdensi.
 
Merkittävä askel luottamuksen vahvistamiseksi on Euroopan päämiesten heinäkuun 21. päivänä tekemien kriisinhallintaan liittyvien päätösten ripeä toimeenpano. ”On ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan rahoitusvakausvälineen muutokset tulevat täysin voimaan ja vakausväline tulee toimintakykyiseksi”, pääjohtaja Liikanen painotti.
 
Syyskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti jättää rahapolitiikan mitoituksen ennalleen. Neuvosto kuitenkin muutti käsitystään euroalueen talouden riskeistä. ”Talouskasvun suhteen riskit painottuvat merkittävästi ennustettua hitaamman kasvun suuntaan. Myös inflaatioriskit ovat muuttuneet. Erityisen epävarmassa tilanteessa talouskehitystä on edelleen seurattava kattavasti ja hyvin tarkkaan”, pääjohtaja Liikanen totesi.
 
Euron & talouden numero 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
 
Pääjohtajan puheeseen liittyvä kalvosarja (PDF)
 
Pääjohtajan puheeseen liittyvä kalvosarja (PPT)