Suomen talouden näkymät ovat uudelleen heikentyneet. Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytynyt epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta ovat heikentämässä sekä ulkomaista että kotimaista kysyntää. ”Viime kuukausien kehitys on tehnyt aiempaa selvemmäksi sen, että talouskasvu jää parhaimmillaankin vaimeaksi lähivuosina”, totesi pääjohtaja Erkki Liikanen Euro & talous -lehden tiedotustilaisuudessa.
Kokonaistuotannon määrän ennustetaan kasvavan 2,8 % vuonna 2011, mutta vuonna 2012 kasvu jää 0,4 prosenttiin. Vuonna 2013 talouskasvun odotetaan asettuvan 1,8 prosenttiin. ”Ennuste perustuu oletukseen, että euroalueen velkakriisi ei nykyisestään kärjisty, vaan euroalueen ja maailmantalouden kasvun hidastuminen jää väliaikaiseksi. Tähän oletukseen sisältyy ennustettua heikomman kehityksen riski”, pääjohtaja Liikanen painotti.
Viennin kasvu on ollut heikkoa investointitavaroihin painottuvan viennin rakenteen ja palveluiden viennin supistumisen vuoksi. Tavaroiden ja palveluiden tase on muuttunut alijäämäiseksi, ja vaihtotaseen ennustetaan pysyvän vain vaivoin ylijäämäisenä. Talouden epävarmuuden voimakas lisääntyminen lykkää investointihankkeita myös Suomessa, ja investointien kasvu tyrehtyy. Kotitalouksien kulutuksen lisääntyminen hidastuu huomattavasti, kun reaalitulojen kasvu jää hitaaksi ja työllisyyskehitys on heikkoa.
”Talouden näkymien heikentyminen asettaa Suomen julkisen talouden uuteen valoon”, pääjohtaja Liikanen sanoi. Julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttää merkittäviä toimenpiteitä hallituksen jo ilmoittamien päätösten lisäksi. Tavoiteltu valtion velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatisi valtiontalouden alijäämän supistamista suhteessa bruttokansantuotteeseen 2½ prosenttiyksiköllä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen edellyttäisi väestön ikääntymisen takia vielä mittavampia toimenpiteitä.
Toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa Suomessa on vielä mahdollista saattaa julkinen talous kestävälle polulle hallituilla, huolellisesti suunnitelluilla toimenpiteillä. Tämä olisi mahdollista erityisesti työuria pidentävillä toimilla ja työn tuottavuutta kasvattavilla uudistuksilla julkisissa peruspalveluissa. ”Jos julkisen talouden kestävyyttä parantaviin toimiin ei ryhdytä ajoissa, voidaan ajautua tilanteeseen, jossa joudutaan nopeassa aikataulussa pienentämään julkisen talouden alijäämää silloin, kun talouskehitys on muutenkin heikkenemässä”, pääjohtaja Liikanen varoitti.
Inflaatio on kiihtynyt vuonna 2011 arviolta 3,4 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousua ovat vauhdittaneet energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen sekä välillisten verojen muutokset. Inflaation ennustetaan hidastuvan 2,5 prosenttiin vuonna 2012 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2013.
Talouden näkymien heikkeneminen koskee myös työllisyyttä. Mikäli työttömyys lisääntyy, sillä on pitkäkestoisia vaikutuksia, kun töitä vaille jäävien osaaminen heikentyy ja työelämästä syrjäytyvien määrä kasvaa. Erityisen huolestuttavaa olisi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen.
Velkakriisin kärjistyminen on näkynyt pankkien tukkurahoituksen vaikeutumisena. Rahoituslaitosten tila on Suomessa parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa, mutta rahoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikeuttaa myös Suomessa toimivien pankkien varainhankintaa. Tukeakseen pankkien kykyä luotottaa kotitalouksia ja yrityksiä, EKP:n neuvosto päätti koronlaskun lisäksi ottaa käyttöön uusia pankkien maksuvalmiutta vahvistavia poikkeuksellisia toimenpiteitä.