Siirry sisältöön
Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvat uhkat tulevat pääosin maan rajojen ulkopuolelta. Markkinoiden luottamus muutamien euromaiden kykyyn suoriutua veloistaan on vähäinen. Luottamus suurten euromaiden velanhoitokykyä kohtaan on kuitenkin säilynyt, mikä pienentää riskiä, että kriisi laajenisi.
 
Heikoimpien eurooppalaisten pankkien vakavaraisuuspuskurit ovat pienet, valtioriskit tyypillisesti suuria ja markkinaehtoinen varainhankinta eri muodoissaan on hyvin kallista tai osin mahdotonta. Velkakriisiin ajautuneissa euroalueen maissa valtioriski vaikeuttaa myös vakavaraisten pankkien varainhankintaa.
 
Eurooppalaisten pankkien taseiden laatua koskeva epävarmuus ja pelko ongelmien mahdollisesta leviämisestä laajemmin rahoitusjärjestelmään voisivat pahimmillaan vaikeuttaa myös tällä hetkellä turvallisina pidettyjen, kuten suomalaisten, pankkien markkinaehtoista varainhankintaa. 
 
EU-alueen pankkien taseita tulee vahvistaa siten, että pankit kykenevät tukemaan talouskasvun elpymistä. "Eurooppalaisten stressitestien pohjalta tulee ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin heikkojen mutta elinkelpoisten pankkien pääomien vahvistamiseksi ensisijaisesti yksityisen sektorin ratkaisuin. Elinkelvottomat pankit tulee järjestää uudelleen tai niiden toiminta ajaa hallitusti alas", johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sanoi esitellessään rahoitusjärjestelmän vakautta käsittelevää raporttia Euro & talous -tiedotustilaisuudessa.
 
Koko rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä täytyy järjestelmällisesti parantaa, jotta tulevien finanssikriisien todennäköisyyttä ja haittavaikutuksia voidaan pienentää. "Suomen viranomaisille tulee varmistaa riittävät valtuudet toteuttaa toimenpiteitä kansallisen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien riskien torjumiseksi", johtokunnan varapuheenjohtaja Hakkarainen vaati. Näillä nk. makrovakautta turvaavilla toimenpiteillä pyritään mm. jarruttamaan kotitalouksien ja yritysten liiallista velkaantumista ja varallisuushintojen liiallista nousua. 
 
Suomen rahoitusjärjestelmän tila on kehittynyt vakaampaan suuntaan syksystä 2010. Kotitalouksien velkaantumisessa on kuitenkin huolestuttavia piirteitä. Voimakkaasti velkaantuneiden kotitalouksien suhteellinen osuus on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun ajan. Jatkuessaan kotitalouksien velkaantumisen kasvu heikentää sekä kotitalouksien että kansantalouden kykyä sopeutua taloudellisiin häiriöihin. "Kotitalouksien on mitoitettava lainojensa määrä maksukykynsä mukaan ja varauduttava nykyistä suurempiin korkomenoihin. Pankkien ei tule myöntää kotitalouksien vakuuksiin ja velanhoitokykyyn nähden liian suuria lainoja", johtokunnan varapuheenjohtaja Hakkarainen korosti.
 
Suomalaisten yritysten rahoituksen ongelmana on rahoitusvaihtoehtojen kapeus. ”Kotimaiset pääomamarkkinat ovat näivettymässä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämiseksi”, johtokunnan varapuheenjohtaja Hakkarainen sanoi.
 
Kotimaisia rahoitusmarkkinoita palvelevat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat jo pitkälti yhdentyneet yleiseurooppalaiseen infrastruktuuriin. Yhdentymisen kautta haetaan muun muassa lisää tehokkuutta maksujenvälitykseen. Eurooppalaisten ns. SEPA-tilisiirtojen käyttöönotto on edennyt ripeästi. Muutokset ovat kuitenkin aiheuttaneet valitettavan paljon maksujen myöhästymisiä. "Palveluntarjoajien on huolehdittava, että niiden järjestelmät palvelevat suomalaisia vastaisuudessa luotettavammin", johtokunnan varapuheenjohtaja Hakkarainen painotti. 
 
Rahoitusjärjestelmän vakautta käsittelevä Euron & talouden numero 2/2011 sisältää laajan katsauksen pankki- ja vakuutussektorin toimintaympäristöön ja infrastruktuuriin.