Euroalueen velkakriisi syveni uudelleen syksyllä 2011. Se lisäsi talouden epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa merkittävästi. Vaikutukset rahoitusoloihin sekä kotitalouksien ja yritysten luottamukseen olivat odotetusti negatiiviset. Maailmantalouden kasvu hidastui nopeasti ja Euroopassa talous supistui.
Joulukuun 2011 talouspoliittiset päätökset olivat välttämättömiä negatiivisen kierteen katkaisemiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Kehitys riippuu vastaisuudessakin yhtä paljon poliittisista päätöksistä ja niiden toimeenpanosta kuin taloudellisista riippuvuuksista. ”Lipsuminen poliittisten päätösten toimeenpanossa hauraassa talous- ja markkinatilanteessa olisi vaarallista ja tulisi kalliiksi”, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Euro & talous lehden tiedotustilaisuudessa.
”Eurojärjestelmän toteuttamalla kahdella kolmen vuoden lainaoperaatiolla on ollut markkinakehitykseen käänteentekevä vaikutus”, pääjohtaja Liikanen sanoi. Juoksuajaltaan poikkeuksellisen pitkät ja määrältään ennennäkemättömän runsaat rahoitusoperaatiot rauhoittivat markkinoiden pahimmat pelot ja käänsivät suuriksi kasvaneet riskilisät pienenemään päin. Pitkillä rahoitusoperaatioilla pankkijärjestelmän likviditeettitarpeet on katettu käytännössä kokonaan kolmeksi vuodeksi, mikä antaa tukea pankkien luotonannolle ja rahoituksen välittymiselle koko euroalueella.
”Keskuspankkien toimilla voidaan rauhoittaa rahoitusmarkkinoita, mutta velkakriisin lopullinen taltuttaminen vaatii sekä onnistumista finanssi- ja rakennepolitiikassa että hallittua ja oikea-aikaista irtautumista tilapäisistä keskuspankkitoimista”, totesi pääjohtaja Liikanen.
Suomen Pankki ennustaa maailmantalouden kasvun jäävän vuonna 2012 hyvin hitaaksi, runsaaseen 3 prosenttiin. Ennusteperiodin loppupuolella maailmantalous ja maailmankauppa kuitenkin palaavat takaisin vuosien 2003–2010 keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Ennuste rakentuu oletukselle, että riittävät politiikkatoimet kriisin taltuttamiseksi kyetään toteuttamaan ja velkakriisi saadaan pysyvästi taitettua.
Ennusteen kasvuriskit painottuvat arvioitua heikomman kehityksen suuntaan. Taloushistoria on osoittanut, että toipuminen finanssikriisistä on hidasta ja epätasaista. Myönteinen kierre voi katketa äkillisestikin, jos esimerkiksi vakauttavan politiikan tavoitteiden ja toteutuksen välillä alkaa ilmetä eroja. Ennusteen inflaatioriskit ovat globaalilla tasolla maltillisia ja liittyvät lähinnä energiatuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihteluihin. Merkittävin positiivisen kehityksen mahdollisuus liittyy Yhdysvaltojen ennakoituun talouskehitykseen.
Maaliskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti jättää rahapolitiikan mitoituksen ennalleen. Neuvosto kuitenkin muutti kasvuennustetta aiemmin arvioitua heikomman kehityksen suuntaan ja lyhyen aikavälin inflaatioennustetta nopeamman hintojen nousun suuntaan.”Euroalueen inflaatio pysyttelee kahta prosenttia nopeampana vuonna 2012. Rahapolitiikan kannalta relevantilla keskipitkällä aikavälillä inflaatioriskit ovat edelleen tasapainossa ja inflaatio-odotukset ankkuroituja”, pääjohtaja Liikanen totesi.
Lyhyet markkinakorot ovat laskeneet viime kuukausina voimakkaasti. Lyhyiden markkinakorkojen yleinen käyttö lainojen viitekorkoina Suomessa merkitsee, että kotitalouksien ja yritysten lainakorot ovat myös selvässä laskussa. Rahapolitiikan välittyminen on Suomessa euroalueen nopeimpia samalla, kun kotitalouksien ja yritysten lainakannan kasvu on selvästi voimakkaampaa kuin euroalueella keskimäärin. ”Suomessa rahapolitiikan seurauksena laskeneet lyhyet markkinakorot välittyvät nopeasti lainakorkoihin. Lainapäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että poikkeuksellisen alhaisten korkojen varaan ei voi laskea vuosikymmeniksi eteenpäin”, pääjohtaja Liikanen tähdensi.