Kansainvälisen talouden näkymät ovat heikentyneet, mikä on vaikeuttanut myös velkakriisin hoitoa. Maltilliset inflaatiopaineet ja vaimea talouskasvu ja ovat mahdollistaneet euroalueen ohjauskorkojen alentamisen. EKP:n neuvosto on lisännyt poikkeuksellisia toimenpiteitä tukeakseen rahapolitiikan välittymistä ja yhtenäisyyttä koko euroalueella.
 
EKP:n neuvoston rahapoliittiset toimet ovat näkyneet rahamarkkinakorkojen selvänä laskuna. Yhteinen rahapolitiikka ei kuitenkaan ole välittynyt samassa määrin kaikkialla euroalueella. ”Siltä osin kuin erot rahoituksen hinnassa ja saatavuudessa selittyvät valtioiden velkakestävyyteen ja pankkijärjestelmien tilaan liittyvillä tekijöillä, riskilisät ovat perusteltuja. Perusteettomat, esimerkiksi euron olemassaoloon liittyvät riskilisät eivät kuitenkaan ole hyväksyttäviä”, pääjohtaja Erkki Liikanen painotti Euro & talous -lehden tiedotustilaisuudessa.
 
EKP:n neuvosto päätti syyskuun kokouksessaan rahapoliittisten suorien kauppojen toteuttamisen periaatteista. ”Päätöksen tarkoituksena on turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys muuttamatta jäsenmaiden ja EKP:n välistä työnjakoa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen. Kauppojen välttämätön ehto ovat eurooppalaisten vakausmekanismien sopeutusohjelmat ja niihin liittyvä tiukka ja tehokas ehdollisuus.
 
”Päätetyt rahapoliittiset toimet ovat linjassa hintavakauden ja EKP:n mandaatin kanssa”, pääjohtaja Liikanen täsmensi. "Tärkeää on korostaa, että kuten kaikkia rahapoliittisia toimia, myös rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelmaa sovelletaan yhtäläisin ehdoin kaikkiin euroalueen maihin", pääjohtaja Liikanen lisäsi. EKP:n neuvosto päättää rahapoliittisten kauppojen toteutuksesta itsenäisesti, ja kaupat suunnataan juoksuajaltaan lyhyisiin velkakirjoihin.
 
Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa loppuvuonna 2012 vaimeasti. Euroalueen loppuvuoden näkymät ovat heikot, ja nousevien talouksien kasvuvauhti on aiemmin odotettua hitaampaa. Myös vuoden 2013 osalta maailmantalouden kasvunäkymät ovat vaimeita. Inflaation ennustetaan asettuvan ennustejaksolla päätalousalueilla 2 prosentin tuntumaan.
 
Epävarmuuden taittuminen on hidasta, sillä merkkejä kriisimaiden talouskasvun ja velkakestävyyden kohentumisesta saadaan odottaa pitkälle ensi vuoteen. ”Sopeutusprosessi on Euroopassa vasta alussa, ja aiemmista finanssikriiseistä saatujen kokemusten perusteella sen voidaan olettaa kestävän vielä useita vuosia”, pääjohtaja Liikanen totesi. Vaikka näkymät ovat heikentyneet eniten euroalueella, on vuotta 2013 koskevaa ennustetta tarkistettu heikomman kehityksen suuntaan kaikilla päätalousalueilla. Heikko luottamusilmapiiri ja kasvanut epävarmuus näkyvät myös maailmankaupan kasvun hidastumisena.
 
Ennusteen riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan ja liittyvät epäsuotuisan kierteen jatkumiseen euroalueella, jolloin toipuminen olisi ennustettuakin hitaampaa. Näihin riskeihin on mahdollista vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä.
 
”Vaikka Euroopan tilanne on hauras, myös ennustettua myönteisempi kehitys on mahdollinen. Jos Eurooppa kykenee toteuttamaan uskottavan kriisistrategian, markkinoiden luottamus voi vahvistua odotettua nopeammin, mikä pienentäisi rahoituskustannuksia kriisimaissa”, jatkoi pääjohtaja Liikanen. Kriisimaiden velkakestävyyden turvaamisen kannalta olennaista on, että maat itse sitoutuvat riittäviin sopeutustoimiin ja rakennemuutoksiin.
   
* * *
 
Euro & talous -lehti 4/2012 sisältää Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous  artikkelin lisäksi seuraavat artikkelit:
Hanna Freystätter: Asuntojen hintakuplan puhkeaminen ja Espanjan talouspoliittiset haasteet
Juha Kilponen: Finanssipolitiikan syklisyys ja valtionlainojen riskilisä
Heli Simola: Miten nousevat taloudet ovat muuttaneet globaaleja hintatrendejä?