Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien lainojen kannan kasvu hidastui vuonna 2013 kaikissa käyttötarkoitusluokissa eli asuntolainoissa, kulutusluotoissa ja muissa lainoissa. Voimakkaimmin hidastui asuntolainojen kasvu. Hidastumisestaan huolimatta kotitalouksien lainakanta kasvoi Suomessa edelleen nopeammin kuin euroalueella keskimäärin.

Asuntolainakanta oli vuoden lopussa 88 mrd. euroa eli 2,2 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Asuntolainakannan kasvun hiipumisen taustalla on taloustilanteen yleinen heikkeneminen. Uusien asuntolainojen nostot olivat vähäisimmät kymmeneen vuoteen. Uusia asuntolainoja nostettiin vuoden aikana 15 mrd. euroa, mikä on viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Uusien asuntolainojen korkomarginaalien kasvu pysähtyi alkusyksyllä, jonka jälkeen marginaalit ovat pysyneet vakaina. Joulukuussa uusien asuntolainojen keskikorko oli 2,03 %, josta korkomarginaalin osuus oli 1,56 %.

Yritysten lainakannan kasvu nopeutui vuoden 2013 aikana. Alkuvuodesta kasvu oli vaimeampaa, mutta nopeutui vuoden loppua kohden. Kotimaisten yritysten, mukaan lukien asuntoyhteisöt, lainakanta oli vuoden lopussa 68 mrd. euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntoyhteisöjen lainat kattoivat noin neljänneksen yritysten lainakannasta. Asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi huomattavasti nopeammin kuin muun yrityssektorin; keskimääräinen vuosikasvu oli 13 %. Yrityslainakanta kasvaa Suomessa edelleen nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Uutta lainaa yritykset ottivat pääasiassa käyttöpääoman tarpeisiin sekä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Yritykset hankkivat myös markkinoilta edellisvuotista enemmän joukkovelkakirjarahoitusta; yritysten nimellisarvoinen joukkovelkakirjakanta oli vuoden lopussa 30 mrd. euroa eli 16 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten uusien lainasopimusten korko oli joulukuussa 2,38 %.  Yrityslainojen korkomarginaalit levenivät vuoden aikana, eniten pienissä yrityslainoissa. Uusien yrityslainojen keskimääräinen korkomarginaali oli joulukuussa 2,04 %.

Kotitalouksien talletukset vähenivät vuoden 2013 aikana hieman. Kotitaloudet ovat merkittävin tallettajasektori, ja ne kattavat noin puolet yleisön talletuskannasta. Kotitalouksilla oli pankkitalletuksia vuoden lopussa 82 mrd. euroa. Erityisesti kotitalouksien määräaikaistalletukset vähenivät vuoden aikana tuntuvasti; niiden kanta oli 16 mrd. euroa, mikä on 18 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet sijoittivat muihin kohteisiin, kuten sijoitusrahastoihin ja osakkeisiin. 
 
Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden 2013 lopussa 525 mrd. euroa, mikä on 75 mrd. euroa vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Tase jatkoi kesällä 2012 alkanutta voimakasta supistumistaan vuoden 2013 alkupuolella. Taseen supistumisen taustalla olivat luottolaitosten keskuspankkiin tekemien talletusten väheneminen ja johdannaisten tasearvon pieneneminen. Keskuspankkitalletusten väheneminen kuvastaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan vakautumista. Johdannaisten tasearvojen pienenemiseen vaikuttivat keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntyminen sekä johdannaisten markkina-arvojen aleneminen pitkien korkojen nousun myötä.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Pankin tänään julkaisemasta Rahalaitokset 2013 -vuosikatsauksesta. 

Lisätietoja:
ekonomisti Essi Tamminen, essi.tamminen(at)bof.fi, puh. 010 831 2395,
ekonomisti Jaakko Suni, jaakko.suni(at)bof.fi, puh. 010 831 2454.