Suomen talouden näkymät ovat säilyneet vaimeina hyvin pitkään. Heikentynyt kansainvälinen suhdanne, väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys ovat pitäneet Suomen talouden tilanteen epäsuotuisana. Talous alkaa vähitellen kasvaa, kun vientimarkkinat piristyvät ja erittäin kevyt rahapolitiikka tukee talouden elpymistä.
Suomen Pankin ennusteessa Suomen talous kasvaa vuonna 2015 vielä hyvin hitaasti, 0,2 %. Suomi ei pääse seuraavinakaan vuosina muun euroalueen kasvuvauhtiin. Vuonna 2016 kasvu on 1,2 %, ja vuonna 2017 se on 1,3 %. Talouskasvu voi jäädä tätäkin heikommaksi, jos maailmantalous kohenisi odotettua hitaammin. Kotimaiset riskit liittyvät talouspolitiikan onnistumiseen. Suomen rakenteellisiin ongelmiin ei ole nopeaa ratkaisua, joten kasvu jää pidemmäksi aikaa vähäiseksi.
Suomen vienti on menettänyt markkinaosuuksiaan vuodesta 2009 lähtien. Kilpailukyky on heikentynyt samalla kun metsäteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus ovat olleet vaikeuksissa. Uusia vientialoja ja yrityksiä syntyy hitaasti. Vientialojen merkitys Suomen työllisyyden kannalta onkin pienentynyt. Tuottavuus kohenee kokonaisuudessaan lähivuosina vain vähän. Maltilliset palkankorotukset kuitenkin pysäyttävät kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen muihin euroalueen maihin verrattuna.
Kuluttajahinnat ovat viime vuosina nousseet Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella. Heikon talouskehityksen vuoksi inflaatio vaimenee Suomessa 0,2 prosenttiin vuonna 2015. Talouskasvun vauhdittuessa inflaatio nopeutuu 1 prosenttiin vuonna 2016, mutta jää kuitenkin euroalueen keskiarvoa hitaammaksi.
Suhdanteiden vähäisestä paranemisesta huolimatta työmarkkinoiden tilanne ei lähivuosina juuri helpotu. Työttömyyden pitkittyminen uhkaa lisätä rakennetyöttömyyttä ja kohtaanto-ongelmia, kun työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa alueittain ja toimialoittain. Pitkällä aikavälillä myös työikäisen väestön määrän supistuminen rajoittaa työvoiman saatavuutta ja talouskasvua.
Vaisu taloustilanne näkyy selkeimmin julkisessa taloudessa. Alijäämä on suuri ja ikäsidonnaiset menot ovat kasvaneet, mikä on kiihdyttänyt velkaantumista. Vuonna 2014 Suomen julkisen sektorin alijäämä ylitti jo EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin rajan. Hallituksen sopeutustoimet vahvistaisivat toteutuessaan julkista taloutta selvästi ja kääntäisivät velka-asteen laskuun hallituskauden lopussa. Velka-aste alkaa kuitenkin myöhemmin uudelleen nousta, kun väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvu kiihtyy. Kasvuvaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, saadaanko myös kustannuskilpailukykyä parannettua.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Juha Kilponen, puh. 010 831 2847.