Euroalueen inflaatio sekä inflaatio-odotukset laskivat vuoden 2014 lopussa. Pitkittyvän erittäin vaimean hintakehityksen takia EKP:n neuvosto päätti tammikuussa 2015 laajentaa arvopapereiden ostot julkisen sektorin velkapapereihin. ”Toimien perusteena on turvata EKP:n ensisijainen tavoite eli hintavakaus keskipitkällä aikavälillä. Tämän sitoumuksen vuoksi laajamittaisia ostoja tehdään ainakin syyskuun 2016 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiselle uralle”, korosti pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Euroalueen markkinakorot ovat laskeneet ja inflaatio-odotusten vaimeneminen on katkennut. Yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot ovat kokonaisuudessaan keventyneet. Myös rahan määrän ja luotonannon kehitys on vahvistunut. ”Rahapoliittisilla päätöksillä ja tehdyillä toimilla on jo ollut selkeitä, myönteisiä vaikutuksia talouden näkymiin”, sanoi pääjohtaja Liikanen.
Talouden elpymisen ennustetaan vahvistuvan ja inflaation vähitellen nopeutuvan euroalueella. Huomattava velkaantuminen pitää kuitenkin yllä painetta velan lyhentämiseen ja heikentää kysyntää.
Rahapoliittinen elvytys on välttämätöntä hintavakauden turvaamiseksi. Kielteisiä sivuvaikutuksia ei kuitenkaan voida sulkea pois. Kevyt rahapolitiikka saattaa aiheuttaa joillakin markkinoilla ja alueilla tasapainottomuuksia. ”On hyvin tärkeää, että jokaisella jäsenvaltiolla on riittävät makrovakausvälineet ja niitä ollaan valmiita käyttämään, jos talouden tasapainoisen kehityksen turvaaminen sitä edellyttää”, totesi pääjohtaja Liikanen.
Muilla talouspolitiikan alueilla tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta kevyestä rahapolitiikasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä taloudelle. ”Euroalue tarvitsee elpyäkseen rakenneuudistuksia erityisesti tuote- ja työmarkkinoilla”, tähdensi pääjohtaja Liikanen. ”Tarve toteuttaa rakenteellisia uudistuksia talouden kasvupotentiaalin lisäämiseksi korostuu erityisesti maissa, joissa työikäisen väestön määrä ei enää kasva tai supistuu”, painotti pääjohtaja Liikanen.
Vakaus- ja kasvusopimuksen johdonmukainen noudattaminen ylläpitää luottamusta julkiseen talouteen. Kysyntää tukevalle finanssipolitiikalle on rajoitetusti tilaa, jos valtion budjetti on ollut pitkään alijäämäinen ja pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot.