Suomen talouden kasvu jää selvästi euroalueen kasvua hitaammaksi. Suomen vientimarkkinoiden ja viennin kehitys näyttää aiemmin ennakoitua vaimeammalta eikä ulkomaankaupasta siten juuri saada vetoapua lähivuosina. Kasvu on ennustejaksolla kotimaisen kysynnän varassa. Kasvua kertyy 0,7 % vuonna 2016 ja 1,0 % vuonna 2017.
Maailmankaupan koheneminen jää vuonna 2015 selvästi vielä kesällä arvioitua hitaammaksi. Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan ennustejaksolla. Samanaikaisesti Suomen viennin kannalta tärkeät markkinat Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvavat varsin hyvää vauhtia. Rahapolitiikan elvytystä on lisätty, mikä tukee hintavakautta ja euroalueen kasvua.
Investointien lisääntyminen euroalueella piristää vuonna 2016 Suomen vientiä. Suomen vienti ei kuitenkaan pääse vientimarkkinoidensa kasvun vauhtiin. Viennin nopealle elpymiselle ei ole samanlaisia edellytyksiä, joita taloushistorian aiemmissa kasvuvaiheissa on nähty, kuten nopeaa maailmankaupan kasvua tai uusia erityisen kilpailukykyisiä vientituotteita.
Myös Suomessa on nähty joitain merkkejä investointien elpymisestä, ja investointien odotetaan kääntyvän lievään kasvuun vuosina 2016 ja 2017 asteittain vahvistuvan ulkoisen kysynnän ja jo käynnissä olevien uusien hankkeiden myötä.
Yksityinen kulutus lisääntyy ennustejaksolla vain maltillisesti, mutta heikkokin kasvu auttaa pitämään yllä yksityistä kysyntää. Kotitalouksien tulot ovat kehittyneet taantumavuosina suhteellisen vakaasti, kun tulonsiirtojen merkitys tulonlähteenä on kasvanut varsinkin eläkeläisten määrän lisääntymisen vuoksi.
Kuluttajahintojen nousu jatkuu poikkeuksellisen hitaana, kun ulkomaiset ja kotimaiset hintapaineet säilyvät alhaisina. Inflaatio on vuonna 2015 keskimäärin –0,1 % ja kiihtyy 0,3 prosenttiin vuonna 2016 ja 1 prosenttiin vuonna 2017.
Nimelliset ansiot kasvavat ennustejaksolla maltillisesti voimassa olevan työmarkkinaratkaisun mukaisesti ja hidas inflaatio tukee reaaliansioiden kohenemista. Palkkamaltista huolimatta yksikkötyökustannusten kasvu näyttää Suomessa jatkuvan nopeampana kuin muualla euroalueella, sillä tuottavuuden kasvu jää edelleen hyvin hitaaksi. Työmarkkinatilanne paranee vain verkkaisesti ennustejaksolla talouskasvun vaimeuden sekä rakennetyöttömyyden kasvun vuoksi.
Suomen julkisen talouden rahoitusasema on ollut jo kuusi vuotta alijäämäinen. Julkinen velka on yli 68 % suhteessa BKT:hen ja on vuonna 2017 yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkatilanteeseen.
Sekä kotitaloudet että julkinen talous ovat vuoden 2009 jälkeen olleet samanaikaisesti alijäämäisiä. Talouden ulkoista tasapainoa on pitkään tukenut yritysten rahoitusylijäämä. Yrityssektorin rahoitusylijäämää on puolestaan ylläpitänyt yritysten investointien vähäisyys. Talouden tuotantopotentiaali supistuu edelleen, ja Suomen talous pyörii tällä hetkellä velkaantumisen varassa.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Juha Kilponen, puh. 010 831 2847.