Siirry sisältöön

Maailmankaupan ja nousevien talouksien kasvuvauhdin hidastuminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen ovat varjostaneet euroalueen talouskehitystä. Maailmankaupan kasvua painaa erityisesti nousevien talouksien, kuten Kiinan, kasvun hidastuminen. Euroalueella kasvu on edelleen kotimaisen kysynnän varassa. 

Euroalueen inflaatio jäi 0 prosenttiin vuonna 2015, mikä on alhaisin vuosikeskiarvo rahaliiton aikana. Hitaan inflaation taustalla on ollut pääosin öljyn hinnan alhaisuus. Helmikuussa 2016 inflaatio oli -0,2 %. Inflaation hidastuminen on ollut laaja-alaista. 

Talous- ja inflaationäkymien heikentymisen vuoksi EKP:n neuvosto päätti maaliskuussa 2016 useista toimista, joilla edistetään hintavakaustavoitteen saavuttamista. Näihin kuuluivat kaikkien ohjauskorkojen lasku, osto-ohjelman laajentaminen yrityssektorin velkapapereihin ja kuukausittaisten ostomäärien kasvattaminen. Lisäksi pankeille myönnetään rahapoliittisissa operaatioissa erittäin pitkiä luottoja vakuuksia vastaan yritysluototuksen lisäämiseksi.

”Rahapoliittiset toimet ja ennakoiva viestintä ovat yhdessä kattava kokonaisuus. Uusilla toimilla edistetään inflaatiovauhdin palautumista hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä ja tuetaan euroalueen talouden elpymistä”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa. Paketin tarkoituksena on keventää euroalueen rahoitusoloja entisestään sekä lisätä mahdollisuuksia luotonannon kasvuun. ”Tämänhetkisten hintavakausnäkymien valossa ohjauskorkojen odotetaan säilyvän nykytasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä selvästi omaisuuserien ostojen päätyttyäkin”, tähdensi pääjohtaja Liikanen. ”EKP:n neuvostolla on toimintakykyä tukea hintavakautta ja kasvua, jos näkymät tai rahoitusolot heikentyvät.”

”Pankeille tarjottavat pitkät rahoitusoperaatiot tulevat parantamaan pankkien kykyä rahoittaa reaalitaloutta. Euroalueella rahapolitiikka välittyy ensisijaisesti pankkien kautta. Vakaa ja toimintakykyinen pankkisektori on talouden elpymisen kannalta keskeinen”, painotti pääjohtaja Liikanen.

Kevyt rahapolitiikka lisää asteittain kysyntää euroalueen maissa ja auttaa sitä kautta myös Suomea. Alhainen korkotaso näkyy matalina yritysten ja asuntolainojen korkoina. Kun lainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia ja pankkijärjestelmän tila on hyvä, rahapolitiikka välittyy Suomessa erityisen tehokkaasti. ”Jotta Suomen talous saadaan kestävään kasvuun, tarvitaan kustannuskilpailukyvyn parantamista ja rakenteellisia uudistuksia. Kun yrityksille näin syntyy tarve laajentaa tuotantoa, kevyen rahapolitiikan myötä rahoitusolot tukevat investointi- ja työllistämispäätöksiä”, muistutti pääjohtaja Liikanen.