Siirry sisältöön

​Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt heikosta talouskehityksestä huolimatta vakaana. Luotonantoon, velkaantumiseen ja varallisuushintojen kehitykseen liittyvät riskit eivät välittömästi uhkaa. ”Rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välittömiä uhkia. Vakautta on silti vaalittava. Kytkeytyneisyys ja keskittyneisyys tekevät rahoitussektorista haavoittuvan. Myös heikko suhdannetilanne edellyttää seurantaa”, muistutti Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Kotitalouksien jo ennestään suuri velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on jatkanut kasvuaan. Velkaantumisvauhti on kuitenkin hidastunut, ja asuntojen suhteelliset hinnat ovat alentuneet lähelle pitkän aikavälin keskiarvojaan.

Rahoitusjärjestelmän toimijat ovat vahvistaneet vakavaraisuuttaan, mikä parantaa niiden luotonanto- ja tappionkantokykyä. Pitkään jatkuessaan matala korkotaso ja heikko taloustilanne kuitenkin rasittavat pankkien ja vakuutusyhtiöiden kannattavuutta.

Suomessa muutamilla isoilla toimijoilla on merkittävä markkinaosuus pankki-, vahinkovakuutus- ja työeläkesektoreilla. Rahoitusmarkkinat ovatkin Suomessa keskittyneemmät kuin muualla euroalueella. ”On tarpeen huolehtia, että pankki-, vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnassa on riittävästi kilpailua. Kilpailutilanne on muuttumassa, kun uusia toimijoita tulee digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen erityisesti pankkialalle”, sanoi varapuheenjohtaja Hakkarainen.

Pankkisektorin koko suhteessa kansantalouteen on huomattava. Riippuvuus markkinarahoituksesta altistaa pankit kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöille. Pankit ovat tiiviisti kytköksissä muihin Pohjoismaihin, joiden rahoitus- ja asuntomarkkinoiden ongelmat välittyisivät nopeasti myös Suomeen. ”Tarkka seuranta, joka kattaa myös muut Pohjoismaat, on tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi”, arvioi varapuheenjohtaja Hakkarainen.

Makrovakauspolitiikka, josta Finanssivalvonnan johtokunta päättää, vahvistaa osaltaan Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Tällä uudella talouspolitiikan alueella välineinä ovat käytettävissä mm. pankkien lisäpääomavaatimukset ja lainakatto. Välineet ovat kansainvälisesti vertailtuna kuitenkin yhä puutteelliset. ”Rahoitusmarkkinat ovat integroituneet saumattomasti. On tärkeää, että Suomen makrovakausvälineistö on vertailukelpoinen muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden välineistön kanssa”, tähdensi varapuheenjohtaja Hakkarainen. Makrovakauspolitiikan toimet tulee ajoittaa harkiten tässä heikossa suhdannetilanteessa.