Suomen talous on palannut kasvu-uralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana. Kasvu jää kuitenkin aiempiin noususuhdanteisiin ja muuhun euroalueeseen nähden hitaaksi, kun talouden rakenteelliset ongelmat ja väestön ikääntyminen hidastavat elpymistä. Suomen Pankin ennusteen mukaan kokonaistuotanto kasvaa 1,3 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuosina 2018 ja 2019. Ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät siihen, että epävarmuus maailmantalouden kehitystä kohtaan on lisääntynyt.
Yksityinen kulutus on edelleen merkittävin kasvua ylläpitävä tekijä. Työllisyystilanteen paraneminen sekä hidas inflaatio tukevat kotitalouksien reaalisia käytettävissä olevia tuloja. Keskiansioiden kasvun hidastumista kilpailukykysopimuksen seurauksena vuorostaan kompensoi työn verotuksen keveneminen. Vienti elpyy kilpailukyvyn parantuessa ja ulkoisen kysynnän voimistuessa. Kotimaisen kysynnän kasvu ja heikkenevä vaihtosuhde pitävät vaihtotaseen kuitenkin alijäämäisenä. Keveä rahapolitiikka tukee sekä euroalueen että Suomen kasvua. Euroalue onkin muodostunut yhä tärkeämmäksi vientialueeksi Suomelle.
Kysynnän elpyminen lisää investointitarpeita. Yksityisten investointien kasvu on vauhdittunut Suomessa erityisesti rakentamisen elvyttyä. Yksityisen pääomakannan kasvu on kuitenkin vielä vaimeaa vuosina 2017–2019, ja tuotannolliset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen jäävät edelleen tavanomaista pienemmiksi. Usean vuoden investointitaantuman johdosta investoinnit ovat yhä lähes 6 % vähäisemmät kuin vuonna 2011.
Suomen työmarkkinoiden tilanne on parantunut edelleen. Työllisyyden kohenemista tukevat kilpailukykysopimuksen myötä lisääntyvä työn kysyntä ja talouskasvun painottuminen työvoimavaltaisiin palvelualoihin sekä rakentamiseen. Toisaalta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, pitkäaikaistyöttömien suuri määrä ja nuorten aikuisten syrjäytyminen jarruttavat talouden elpymistä.
Inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Lähivuosina inflaatio pysyy kuitenkin hitaana maltillisen kustannuskehityksen johdosta. Ennusteen mukaan inflaatio nopeutuu Suomessa vuosina 2017–2018 vajaan 1 prosentin tuntumaan raakaöljyn hinnanlaskun väistyessä. Kilpailukykysopimus vaikuttaa osaltaan hintakehityksen hitauteen, sillä työvoimakustannusten vaimea kehitys näkyy lopputuotteiden hinnoissa.
Taantuman väistyminen vahvistaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa yhdessä julkisten menojen säästöjen kanssa. Samalla eläkemenojen kasvu jatkuu kuitenkin nopeana. Julkisen velan suhde BKT:hen yltää jo 70 prosenttiin vuonna 2018. Vaikka velkasuhteen kasvun pysäyttäminen näyttää keskipitkällä aikavälillä mahdolliselta, julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelma on edelleen ratkaisematta.
Lisätietoja: ennustepäällikkö Juha Kilponen, puh. 010 831 3441.