Euroalueella talouskasvu on kiihtynyt jo lähelle finanssikriisiä edeltänyttä vauhtia ja kasvu on laaja-alaista. Poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka on tukenut paitsi euroalueen myös Suomen taloutta. Inflaatio on kuitenkin pysynyt hitaana. Rahapoliittiset korot ovat matalat, ja niiden odotetaan säilyvän nykyisellä tasollaan pidemmän aikaa ja vielä osto-ohjelman päätyttyäkin.
Rahapoliittisia ostoja tehdään tammikuusta 2018 alkaen 30 mrd. euron arvosta kuukaudessa syyskuun 2018 loppuun ja tarvittaessa sen jälkeenkin. ”Euroalueen talouden voimakas elpyminen ja vapaan kapasiteetin määrän supistuminen ovat lisänneet luottamusta siihen, että inflaatio palautuu ajan mittaan tavoitteen mukaiseksi”, tähdensi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa. Rahapoliittinen elvytys on edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä.
Suomessa talouskasvu on laajentunut vientiin ja vaihtotaseen odotetaan tasapainottuvan. Edellytykset kasvun tasapainoisemmalle jatkumiselle ovat olemassa, kun vientimarkkinat kohenevat ja työllisyys ja tuottavuus paranevat. ”Talouskasvun ja työllisyyden kestävyyden kannalta on tärkeää, että Suomen kustannuskilpailukyvyn paraneminen jatkuu lähivuosina”, painotti pääjohtaja Erkki Liikanen. Nyt solmitut työehtosopimukset antavat viitteitä siitä, että työkustannusten kehitys olisi lähivuosina Suomessa hieman hitaampaa kuin kauppakumppanimaissa. Kehitykseen vaikuttavat kilpailukykysopimukseen sisältyvät työnantajamaksujen alennukset. Eri aloilla lähikuukausina tehtävillä työmarkkinaratkaisuilla on suuri merkitys Suomen kustannuskilpailukyvyn kannalta. ”Tulevien työmarkkinaratkaisujen kannalta keskeistä on, että vientialojen ja tuonnin kanssa kilpailevien alojen tilanne asettaa puitteet työkustannusten yleiselle kehitykselle Suomessa”, tähdensi Erkki Liikanen.
Suhdanteen paranemisen ja julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden myötä myös julkisyhteisöjen alijäämä ja velka ovat pienentyneet. Julkinen talous on kuitenkin edelleen alijäämäinen, ja sen pidemmän aikavälin näkymät ovat vaikeat. Näkymiä painavat väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja eläkemenojen kasvu sekä työn tuottavuuskasvun trendinomainen hidastuminen. ”Julkista taloutta voidaan vahvistaa rakenteellisilla uudistuksilla. Eläkeuudistus paransi osaltaan julkisen talouden näkymiä tuntuvasti. Tulevista päätöksistä tärkeässä asemassa ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä työllisyyteen pitkäaikaisesti vaikuttavat toimet”, sanoi Erkki Liikanen.
Kun pyritään vahvistamaan talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyyden edellytyksiä, taloustieteellisen tutkimuksen tuloksia on syytä käyttää hyödyksi. Ne voivat kertoa paljon siitä, miten haluttuihin tavoitteisiin voidaan päästä ja mitä erilaisista talouspolitiikan toimista seuraa. Suomeen ollaan perustamassa uutta taloustieteen tutkimusyksikköä, jota Suomen Pankki on osaltaan päättänyt tukea. ”Korkeatasoinen taloustieteellinen tutkimus ja koulutus ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että päätöksenteon tueksi ja parhaiden keinojen valitsemiseksi on olemassa ajankohtaista tutkimustietoa”, painotti Erkki Liikanen.