Siirry sisältöön

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat säilyneet hyvänä. Suomen pankkijärjestelmän kasvu ja kotitalouksien suuri velkaantuneisuus lisäävät kuitenkin rakenteellisia riskejä.

Suomen pankkijärjestelmän koko kasvaa Nordean kotipaikan siirtyessä Suomeen. Tämän jälkeen Suomen pankkisektori on yksi Euroopan suurimmista kansantalouden kokoon nähden. Muutos vaikuttaa erityisesti eri viranomaisten valtuuksiin pankin valvonnassa ja mahdollisten kriisitilanteiden hoidossa. Finanssikriisin jälkeen Euroopassa on toteutettu mittavat sääntelyn ja valvonnan uudistukset. "Toteutetut uudistukset sekä Suomen jäsenyys pankkiunionissa lievittävät pankkisektorin kasvun aiheuttamia riskejä", toteaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen.

Sääntelyyn, valvontaan ja kriisinratkaisuun tehdyistä uudistuksista huolimatta finanssikriisit voivat vastaisuudessakin aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. "Pankkiunionia tulee vielä täydentää yhteisellä eurooppalaisella talletussuojalla, kun pankkisektorin riskejä on ensin edelleen vähennetty", korostaa Marja Nykänen. Yhteinen talletussuoja lisäisi luottamusta pankkijärjestelmään erityisesti laajoissa rahoitusjärjestelmän kriiseissä ja helpottaisi kansainvälisten pankkien ongelmien hoitoa. Järjestelmä olisi erityisen tärkeä maille, joilla on kokoonsa nähden suuri ja keskittynyt pankkisektori.

Suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut pitkään ja keskittynyt osalle kotitalouksia. Muissakin Pohjoismaissa kotitalouksien velkaantuneisuus on huomattavan suurta ja velan määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut nopeammin kuin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot. Velkaantuneisuuden kasvun myötä pohjoismainen rahoitus- ja talousjärjestelmä onkin monin tavoin altistunut asuntoluotonannon ja asuntomarkkinoiden riskeille.

Kotitalouksien velkaantumisesta aiheutuviin rahoitusjärjestelmän riskeihin on varauduttu Pohjoismaissa makrovakauspolitiikan keinoin. Kotitalouksien uutta asuntoluotonottoa on mm. hillitty lainaehtoihin kohdistuvilla vaatimuksilla. "Rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi tulee huolehtia, että Suomen viranomaisilla on käytettävissä riittävät makrovakausvälineet", painottaa Nykänen. Rahoitusjärjestelmän rakenteen perusteella asetettava järjestelmäriskipuskuri täydentää käytettävissä olevaa välineistöä vuonna 2018. Suomen viranomaisilta puuttuvat edelleen makrovakausvälineet, jotka huomioivat lainanottajien tulot. Sääntely ja digitalisaatio muuttavat rahoitusalan toimintaa ja tuovat markkinoille uusia toimijoita. Makrovakausvälineitä tulisi jatkossa soveltaa myös uusiin toimijoihin, jotta varmistetaan yhdenmukainen sääntely ja kilpailuympäristö.

Lisätietoja:
johtokunnan jäsen Marja Nykänen, puh. 09 183 2007, ja toimistopäällikkö Paavo Miettinen, puh. 09 183 2330.