Siirry sisältöön

Euroalueen talouskasvu on ollut laaja-alaista ja jopa ennusteita nopeampaa. Sekä investoinnit että kulutus ovat kasvaneet ja maailmanlaajuinen noususuhdanne on lisännyt euroalueen vientikysyntää. Talouden toipumista on tukenut EKP:n rahapolitiikka, joka on pienentänyt yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia. EKP:n maaliskuussa julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa lähivuosina potentiaalista kasvuvauhtiaan nopeammin. Osa kasvun piristymisestä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi. Samalla maailmantalouden riskit varjostavat euroalueen kasvunäkymiä.

Talouden noususuhdanteesta ja työttömyyden vähenemisestä huolimatta euroalueen inflaatio on edelleen hintavakaustavoitetta hitaampaa. Vapaan kapasiteetin supistuminen nostaa asteittain palkkoja ja hintoja, mikä on voimistanut luottamusta inflaation pysymisestä polulla kohti hintavakaustavoitetta.

EKP:n neuvosto on ilmoittanut jatkavansa laajennettua osto-ohjelmaa syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. ”Eurojärjestelmän toimet tukevat jatkossakin pankkien kykyä rahoittaa yksityistä sektoria. Tämä tukee pyrkimyksiä hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi keskipitkällä aikavälillä”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.

EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien netto-ostojen päätyttyäkin. Hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhä talouskasvua vahvistavaa rahapolitiikkaa. ”Euroalueen inflaatiovauhti on kestävällä pohjalla silloin, kun EKP:n hintavakaustavoite toteutuu myös ilman poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaa. Rahapolitiikassa tarvitaan kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta”, painotti pääjohtaja Liikanen.

Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on välttämätön asteittainen prosessi. Pankkiunioniin kuuluvat jo yhteinen valvonta ja kriisienratkaisumekanismi. Pankkiunionin täydentäminen yhteisellä talletussuojalla sekä pääomamarkkinaunionin kehittäminen varmistavat yhteisen rahapolitiikan välittymisen koko euroalueelle. Vahva talous- ja rahaliitto suojaa epävarmuudelta, jota protektionismin uhka ja geopoliittiset riskit ovat lisänneet.