Suomen setelistö oli kasvanut nopeasti 1. maailmansodan syttymisestä alkaen. Vuoteen 1917 asti setelistöä olivat kasvattaneet eniten Suomen Pankin luotonanto Venäjän hallitukselle ja ruplien vaihto markoiksi.
Sisällissodan aikana maksuvälineistön kasvu jatkui sekä valkoisen että punaisen hallinnon harjoittaman setelirahoituksen johdosta. Vuoden 1918 aikana käteisrahan määrä kasvoi 52 %.
Setelirahoitus purkautui voimakkaana inflaationa ja markan arvon heikkenemisenä suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun. Hintojen nousua pahensi myös sodan aiheuttama vaikea ruoan ja muidenkin tavaroiden puute. Harjoitettu elintarpeiden hintasäännöstely ei kyennyt pysäyttämään hintojen nousua.