Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet säästöpankeille
Aluksi kuusi tärkeää asiaa Suomen rahoitusmarkkinoista
1. Muutokset Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana ovat olleet isoja
Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen tapahtui tunnettuine seurannaisilmiöineen, sitten tuli pankkikriisi ja siitä toipuminen, lopuksi seurasivat suuret rakennemuutokset. Tähän isoon muutokseen on liittynyt nopea tekninen kehitys ja sen hyödyntäminen pankeissa ja rahoitusalalla. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut syvällisesti Internetin ja muiden uusien palvelukanavien ansiosta.
Rahoitustoimialaa kaikkialla muuttavat muutamat muutostekijät, joista tekninen kehitys ja informaatioteknologian murros on ehkä tärkein. Se muuttaa toiminnan luonnetta pysyvästi. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu ja asioita voidaan tehdä aiempaa tehokkaammin. Teknisen kehityksen vauhti ei ole hidastumassa vaan kiihtymässä. Muutos siis nopeutuu. Yksittäisen yrityksen tai pankin näkökulmasta nopea tekninen kehitys merkitsee jatkuvaa haastetta sopeuttaa liiketoiminnan strategioita sekä huolehtia siitä, että asiakkaat pysyvät muutoksessa mukana.
2. Rahoitusmarkkinoiden sääntely ja integraatio muokkaavat voimakkaasti rahoitustoimintaa Suomessa
Sääntelyssä on menossa tietty välikausi. Uudet Basel II-vakavaraisuusvaatimukset astuvat voimaan parin vuoden aikana tästä eteenpäin asteittain. Oleellinen osa uudistusta on, että pankkisektorilla on aitoja kannustimia kehittää omaa riskienhallintaansa. Uudet vakavaraisuusvaatimukset voivat vaikuttaa suuresti esimerkiksi pankkikilpailuun ja sitä kautta toiminnan tehostamistarpeisiin. Suuresta uudistuksesta oli kyse myös niin sanottujen IFRS-standardien käyttöönotossa pörssinoteeratuille yrityksille. Vuodesta 2007 alkaen ti-linpäätösten IFRS-standardit koskevat myös kaikkia joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoita.
Iso, perustavaa laatua oleva muutostekijä on EU:n laajuisten rahoitusmarkkinoiden syntyminen ja euron käyttöönotto. Rahoitusmarkkinoiden integraatio on nopeaa Euroopassa ja maailmalla laajemminkin. Integraatio rahoitusmarkkinoidenkin kohdalla merkitsee pitkää prosessia, jolle ei voi ajatella olevan päätepistettä. Kotimarkkinat rahoitustoimialalla eivät ole enää "suojattuja" tai "kansallisia" markkinoita missään mielessä, vaikka vähittäispankkitoiminta Euroopassa on säilynyt hyvin kansallisena toimintana. Kotitalouksille tarjottuihin palveluihin ja tuotteisiin liittyvät kuluttajan suojan tai verotuksen yksityiskohdat säädetään kansallisella tasolla. Lisäksi esimerkiksi kieliongelmat vaikeuttavat tuotteiden myyntiä maasta toiseen.
3. Kilpailu- ja markkinatilanne Suomessa on kiristynyt myös erilaisen omistajuuden ja hallintomallien kohdalla
Omistajuuden ja yritysten hallinnoinnin (corporate governance) näkökulmasta Suomessa kilpailevat monet erilaiset mallit keskenään pankki- ja vakuutustoiminnan eri osa-alueilla. Eri mallien lopullista paremmuutta verrattuna toisiinsa tuskin voidaan osoittaa tulevaisuudessakaan. Viime vuosina on ehkä korostunut ns. shareholder-ajattelu aiempaa enemmän. Sijoituksille ja omistajuudelle pitää saada kunnon tuottoa aikaiseksi.
On mielenkiintoista seurata, mitä erilaiset omistajuus- ja hallintomallit rahoitustoiminnassa merkitsevät asiakkaiden palveluiden ja rahoitusalan tuotteiden kannalta tulevaisuudessa. Pankit ovat perinteisesti olleet palveluiltaan varsin samankaltaisia. Palveluiden erilaistamisella ja erikoistumisella (differentioitumisella) voisi saada aikaan pysyvää kilpailuetua ja asiakkaille parempaa palvelua.
4. Pankki- ja vakuutustoiminta nivoutuvat Suomessa aiempaa enemmän yhteen
Jos tarkastellaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon henkivakuutustuotteita käytännössä myydään pankkien tai pankkikonttoreiden kautta, havaitaan että Suomi on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi Euroopan kärkimaaksi. Samankaltaisesta yhteen nivoutumisesta on esimerkkinä myös asuntoluottomarkkinat; lainan oheen myydään nykyisin entistä enemmän myös vakuutuksia.
5. Suomessa rahoitussektorin koko suhteessa kansantalouteen on varsin pieni
Tämän kertovat kaikki kansainväliset vertailut. Syitä tähän on monia, mm. suomalaisten perinteisesti pieni rahoitusvarallisuus. Samoin esimerkiksi pankkikriisi leikkasi taseista ja varallisuudesta merkittävän osan pois. Pienessä koossa on tulevaisuutta ajatellen positiivinen lataus: pankkitoiminnalla on paljon kasvupotentiaalia Suomessa. Yksi osoitus tästä on, että viime vuosina alalle on tullut uusia yrittäjiä.
6. Suomi ikääntyy
Suomessa väestön ikärakenteen vanheneminen tapahtuu erittäin nopeasti tulevina vuosina. Sekä asiakkaat että pankkitoimihenkilöt ovat keskimäärin vanhempia kuin nyt. On vaikea etukäteen arvioida miten väestön vanheneminen vaikuttaa pankkitoimintaan, mutta luotettavuus ja palveluiden helppokäyttöisyys korostunevat entisestään pankkitoiminnan ohjenuorana. Monipuolisten säästämistuotteiden merkitys kasvaa. Kansantalouksien tasolla ikääntyminen vaikuttaa niin, että säästäminen todennäköisesti lisääntyy.
Ikääntymisen lisäksi asiakkaat ovat jatkossa keskimäärin varakkaampia. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden koko ja koostumus muuttunee niin, että kotitalouksien talletusten suhteellinen osuus vähenee, mutta ei nopeasti ja yhtäkkisesti vaan pikkuhiljaa. Kotitaloudet ovat laajemmassa mitassa löytämässä esimerkiksi sijoitusrahastot.
Tulevaisuuden seitsemän haastetta
1. Asiakkaat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossakin
Asiakkaat todennäköisesti muuttuvat vaativimmiksi esimerkiksi palvelun laadun ja Internetin käytön suhteen. "Kaikki" tapahtuu Internetin välityksellä verkossa, mutta samaan aikaan henkilökohtainen palvelu tulee entistä tärkeämmäksi. Internetpankkitoiminta ja muut sähköiset palvelut pitää yhdistää osaavaan asiakaspalveluun. Tärkeä kysymys kaikille rahoitusalan toimijoille on hyvän henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja laadukkaan verkkopalvelun yhdistäminen. Haaste erityisesti paikallisille pankeille on, että osa asiakaskunnasta ei asu pankin toimialueella. Miten yhteydet ja asiakassuhteet näihin asiakkaisiin pystytään säilyttämään kovassa kilpailutilanteessa?
2. Teknologinen kehitys jatkuu ja kiihtyy
Teknologia ja sen muuttuminen vaikuttaa kaikkeen toimintaan rahoitusmarkkinoilla. Yksittäisen toimijan on osattava oikealla tavalla soveltaa uutta teknologiaa omassa toiminnassaan. Teknologinen muutos tekee mahdolliseksi tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisen.
Teknologian merkitys pankeille on haasteellinen, koska uudet halvemmat ja tehokkaammat teknologiat pankkipalveluissa ovat kaikkien käytössä. Pelkästään teknologialla yksittäinen pankki ei voi erottua muista pankeista. Lisäksi erityisesti pienillä pankeilla ei ole varaa hukkainvestointeihin, joita voi liittyä esimerkiksi uuden teknologian soveltamiseen pankkialalla.
3. Rahoitusmarkkinoiden integraatio ei ole loppunut, vaan vasta alkanut
Muutoksen huomaa tarkastelemalla asiaa pitemmällä aikajänteellä. Euroopassa on jo syntynyt monilla pankkitoiminnan lohkoilla aidosti integroituneet rahoitusmarkkinat. Kehitys vaikuttaa voimakkaasti myös vähittäispankkitoimintaan. Vaikka paikallisten asiakassuhteiden merkitys säilyy vähittäispankkitoiminnassa, muuttuvat palvelut ja niiden hinnat integraation ja teknisen kehityksen voimasta globaalilla tavalla. Yksittäisen pankin tai pankkiryhmän tapauksessa haasteena on oikeanlainen sopeutuminen kehitykseen.
4. Finanssisektorin konsolidoitumiskehitys jatkuu ja pankkien lukumäärä pienenee
Tutkimusten perusteella pankille ei ole löydettävissä optimikokoa. Kaiken kokoiset pankit voivat olla tehokkaita ja kilpailukykyisiä. Toiminnaltaan erikoistuneemmillekin pankeille löytyy tilaa markkinoilta. Tästä huolimatta pankkien lukumäärä pienenee jatkossa konsolidoitumiskehityksen vuoksi. Vuosien 2001 – 2004 aikana EU:ssa toimivien luottolaitosten määrä väheni yli kymmenellä prosentilla. Vuoden 2004 lopussa luottolaitoksia EU:ssa oli vajaat 8400 kappaletta. Pohjimmiltaan konsolidoitumisessa on kyse rahoitusmarkkinoiden integraation vaikutuksesta sekä tehokkuus- ja kilpailupaineista. Haaste pienen pankin kannalta tässä kehityksessä on tehdä oikeita strategisia ratkaisuja ja etsiä oikeita yhteistyökumppaneita. Mitenkään outoa ei ole se, että kova kilpailija saattaa jollain pankkitoiminnan lohkolla olla tärkeä yhteistyökumppani.
5. Pankkien harjoittama hinnoittelu ajautuu entistä läpinäkyvämmäksi ja yhtenäisemmäksi
Markkinat ja asiakkaat ajavat pankkeja tähän. Todennäköisesti niin sanotulle kustannusten ja tuottojen ristisubventiolle jää jatkossa vähemmän tila kuin nykyisin. Tuskinpa sijoittaja-asiakas haluaa maksaa luottoasiakkaan saamia halpoja lainoja. Tallettaja-asiakas haluaa turvallisuutta, mutta myös tuottoa. Luottomarginaalien tai talletuskorkojen vertailu on nykyään arkipäiväistä. Internetin avulla voi etsiä parasta tarjousta myös pankkipalveluissa.
6. Toiminnan tehostamistarve on muuttunut jatkuvaksi
Tämä on seurausta muutoksista, joita on edellä kuvattu. Se on osa normaalia toiminnan suunnittelua, eikä poikkeuksellinen toimenpide kannattavuuden parantamiseksi. Kilpailun, korkoliikkeiden ja pääomamarkkinoiden muutosten seurauksena pankkien tuottokehitys voi muuttua nopeastikin. Samoin kilpailu- ja markkinatilanne voi muuttua nopeasti. Tähän tehokkuushaasteeseen ja toiminnan läpinäkyvyysvaatimuksiin ei voi vastata muuten kuin kehittämällä oman toiminnan tehokkuutta pitkäjänteisesti.
7. Riskien luonne voi muuttua
Viimeisin haaste sisältyy pankkitoiminnan riskeihin. Riskejä voi luokitella, kuvata ja mitata monella tavalla ja niiden hallinta on pankkitoiminnan ydintä. Pankkien tulosten perusteella riskitilanne on tällä hetkellä hyvä suomalaisissa pankeissa. Sen suhteen tulevaisuus voi aina tuoda mukanaan ikäviä yllätyksiä. Oleellista on huomata, että erilaiset riskit eivät ole staattisia, vaan niiden luonne ja merkitys pankille voivat muuttua. Haasteena on ymmärtää oman toiminnan luonne ja toimintaympäristön muutokset ajoissa niin, että voidaan varautua mahdollisimman hyvin kaikkiin riskeihin. Oma riskinsä pienille paikallispankeille on oman paikkakunnan tai toimialueen yleinen taloudellinen kehitys: jos se on huonoa, voi paikallispankki kohdata erityisiä haasteita toiminnassaan.
Mahdollisuudet
Edellä on kuvattu Suomen rahoitusmarkkinoiden kehitystrendejä ja niitä haasteita, joita säästöpankitkin toiminnassaan kohtaavat. Entä mitä mahdollisuuksia tulevaisuuteen voisi sisältyä?
Mahdollisuuksia kannattaa tietysti pohtia oman toiminnan vahvuuksista käsin. Lisäksi oman toiminnan heikkoudet ja uhkat voidaan muuttaa vahvuuksiksi. Paikallispankkien, kuten säästöpankkien, vahvuuksista tärkein on oman asiakaskunnan ja paikallisten olosuhteiden tarkka tuntemus. Lisäksi paikallispankkien vahvuuksista varsin kiistattomia ovat tiukka henkinen sitoutuminen oman toimialueen kehitykseen, hyvä asiakastyytyväisyys sekä joustava toimintatapa asiakassuhteissa. Paikallispankit ovat tavallaan erikoistuneet vähittäispankkitoimintaan. Säästöpankkien ikiaikainen kestävä perusarvo on ollut säästämisen edistäminen. Voi ehkä todeta, että säästöpankit edustavat enemmän ns. "stake-holder -ajattelua" pelkistetyn "share-holder -ajattelun vastapainoksi, eli tuoton tavoittelun ja omistajuuden lisäksi on muitakin tärkeitä tavoitteita . Näihin vahvuuksiin ja rahoitustoiminnan yleisiin kehitystrendeihin sisältyy paljon mahdollisuuksia. Ohessa lyhyesti viisi:
• Kokoavasti voi todeta, että paikallispankki selviytyy kaikista haasteista, kun se pitää kiinni hyvästä asiakas- ja paikallistuntemuksestaan. Asiakas- ja paikallistuntemuksen varaan voi rakentaa pitkäjänteistä ja kannattavaa toimintaa. Tämä pätee paikallispankkien toimintaan niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hyvä asiakas- ja paikallistuntemus ei sulje pois kasvua uusille paikkakunnille, vaan itse asiassa auttaa toiminnan laajentamista. Säästöpankkien oma toiminta on tästä asiasta oiva esimerkki.
• Tehokkaalla läpinäkyvällä toiminnalla ja oikeilla strategisilla valinnoilla turvataan pankin toimintaedellytykset pitemmällä aikavälillä. Tämä mahdollisuus tuo mukanaan lopulta asiakkaiden arvostusta ja pitkäjänteistä kasvua.
• Uuden teknologian soveltamisessa voidaan löytää paljonkin mahdollisuuksia, kun ne oivalletaan. Pienessä pankkiryhmässä kehityksen mukana pysyminen turvataan keskitetyllä osaamisella.
• Kaikki riskit täytyy hallita ja ymmärtää omasta toiminnasta käsin. Säästöpankkien toiminta pankkikriisin jälkeen osoittaa, että riskien hallinta on ollut onnistunutta. Riskien hallintaa voi myös jalostaa niin, että aktiivisesti autetaan asiakkaita hänen omien rahoitusriskiensä hallinnassa. Tässä on uuden toiminnan mahdollisuuksia Suomessa.
• Säästämisen edistämisessä tarvitaan uutta liiketoimintaa, asiakkaiden tarpeisiin ja kysyntään vastaamista sekä uusia palveluratkaisuja. Säästöpankeilla on tässä kehityksessä paljon mahdollisuuksia.