Pankinjohtaja Pentti Hakkaraisen puhe Helsingin seudun kauppakamarin Liikennepäivillä 2006

Tal och intervjuer Tal tisdag 14.3.2006, kl. 0.00
Talouden ajankohtaiset haasteet (tiivistelmä)

Maailmantalous on kasvanut viime vuosina poikkeuksellisen ripeällä vauhdilla ja kasvu jatkuu. Maailmantalouden kehityksessä on outojakin ilmiöitä: öljyn korkealla pysyvä hinta, kasvu painottuu eri tavoin eri puolille maapalloa, erittäin runsas rahan määrä sekä erikoinen velkaantuvien ja rahoittavien maiden asetelma.

Maailmantalouden ripeä kasvu antaa Suomen taloudelle hyvät lähtökohdat. Maamme voi hyödyntää tilanteen. Yrittäjille, yrityksille ja elinkeinoelämälle on varmistettava hyvät toimintaedellytykset. Tärkeää ei ole pelkästään houkutella uusia toimijoita, vaan myös pitää ja vahvistaa nykyisiä.

Maailmantalous vauhdissa

Maailmantalous kasvaa edelleen vauhdikkaasti. Vuoden 2003 jälkipuoliskolla voimistunut noususuhdanne näyttää ennusteiden mukaan kestävän vielä lähivuodet – tosin nopein vaihe on jo takanapäin. Kasvu on ollut epäyhtenäistä eri talousalueiden välillä (kuva 1). Yhdysvalloissa kasvu jatkui viime vuonna ripeänä perustuen edelleen ennen kaikkea vahvaan yksityiseen kulutukseen. Hirmumyrskyjen vaikutukset näyttävät jäävän väliaikaisiksi. Aasiassa Kiina ei osoita hidastumisen merkkejä ja Japanin talousnäkymät ovat vihdoinkin parantuneet. Viime vuonna sen kasvu ylti lähes 3 prosenttiin. Euroalueen kasvun kiihtyminen on ollut ennakoidusti hidasta, mutta viime vuoden jälkipuoliskolta alkaen merkit kasvun voimistumisesta ovat lisääntyneet. Viennin ohella nyt myös investointikysyntä näyttää tukevan tuotannon kasvua. Kipukohtana on edelleen kotitalouksien kulutuskysyntä, joka on pysynyt vaisuna. Euroalueen kasvun rakenteessa tosin on suuria maakohtaisia eroja.

Kiinan lisäksi muut BRIC-maat, Venäjä, Brasilia ja Intia, ylläpitävät osaltaan maailmantalouden kasvua. Venäjän talouskasvu, suurelta osin korkean öljyn hinnan vuoksi, jatkaa noin 6 prosentin vuosivauhtia. Brasiliakin on ponnistanut talousahdingostaan. Sen talouskasvu jatkunee 3-4 prosentin vauhdilla. Intia jää taloustarkastelussa – usein turhaan – Kiinan varjoon. Sen talous kasvaa kuitenkin nopeasti, noin 7 prosenttia vuodessa, ja maan ounastellaan nousevan myös merkittävimpien talouksien joukkoon lähitulevaisuudessa.

Maailmantalouden erikoisia, ennennäkemättömiä kehityspiirteitä

Maailmantaloudessa on poikkeuksellisia piirteitä; öljyn hinta on jämähtänyt ennakoimattoman korkealle, kasvu on erilaista eri puolilla maapalloa ja investoinnit alhaisia kehittyneissä maissa, likviditeettiä, rahaa, on yltäkylläisen paljon, osa maista velkaantuu ja monet uudet maat vaurastuvat. Lisäksi ilmiöt ovat ylikansallisia.

Öljyn hinta nousi ylös erilaisten, yleisesti kertasyinä pidettyjen tekijöiden johdosta; mm. Irakin sodan aiheuttamat epävarmuudet (kuva 2). Sittemmin öljyn korkeaa hintaa on ylläpitänyt ennen kaikkea vahva kysyntä samalla, kun vapaa tuotantokapasiteetti on käynyt niukaksi. Tarjontahäiriöillä on ollut toki oma, mutta vähäpätöisempi roolinsa. Nyt kuitenkin näyttää futuurihintojen ja erilaisten ennusteiden perusteella siltä, että öljy ja öljystä jalostetut tuotteet kuten liikennepolttonesteet pysyvät kalliina lähivuosina. Öljyn kulutus on kasvanut jo pitkään enemmän kuin öljyn jalostuskapasiteetti. Korkean hinnan vaikutukset taloudelliseen aktiviteettiin ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi, koska taustalla on voimakas talouskasvu, eikä öljyn hinnan nousu juuri ole johtanut muiden tuotteiden hintojen tai palkkojen nousuvauhdin kiihtymiseen.

Maailmantalouden kasvu on ripeintä Aasiassa, perustuen investointeihin ja vientiin. Nämä ovat ruokkineet teollisuustuotannon kasvua. Yhdysvalloissa kasvun taustalla taas on ollut ennen kaikkea kotitaloussektorin aktiivisuus, joka on näkynyt vahvana yksityisenä kulutuksena sekä asuntomarkkinoiden kuumenemisena. Euroalueella kasvu vuorostaan perustui viime vuoden jälkipuolelle saakka viennin vetoon. Siten kasvun rakenne on viime vuosina poikennut varsin merkittävästi eri puolilla maailmantaloutta. Tämä taasen on heijastunut vaihtotasekehitysten eroina. Perinteisesti kasvurakenne on ollut jokseenkin samanlaista eri puolilla, mutta nyt lähes kaikkialla taloudella näyttää menevän hyvin, mutta eri syistä. Onko talouden hidastumisen kohtaanto erilainen kuin taloushistoriassamme on nähty?

Investointien vähäisyys on erityisesti monia kehittyneitä talouksia vaivaava ilmiö. Toisenlainen tilanne on eräissä nopeasti kasvavissa Aasian maissa, erityisesti Kiinassa. Siellä investointeja tehdään, mutta ne eivät tilastoissa merkittäviä kasvulukuja luo, sillä investoinnit ovat siellä yllättävän halpoja. Tällä hetkellä kasvupotentiaalia luodaan lähinnä Aasiassa.

Investointihalujen vähäisyys kehittyneissä maissa, korkeat säästämisasteet Aasiassa, ikääntyvä väestö ja keskuspankkien noudattama löysä rahapolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa reaalikorkotaso on painunut globaalisti hyvin alas (kuva 3). Rahaa on tarjolla paljon ja poikkeuksellisen edullisesti. Sijoituskohteiden vähäisyys on osaltaan johtanut siihen, että varat ovat ohjautuneet asuntoihin, pörssiosakkeisiin ja muuhun varallisuuteen. Näiden hintoihin ja arvoihin tässä tilanteessa syntyy helposti kuplia.

Osin löysästä rahapolitiikasta alhaisine korkoineen, osin nousevista asuntojen hinnoista ja muista syistä kotitaloudet ovat velkaantuneet nopeasti – erityisesti USA:ssa, mutta myös monessa Euroopan maassa.

Maailman mittakaavassa on varsin yllättävää myös se, että vain muutama vuosi sitten köyhinä tai muutoin talousahdingossa olevina maina pidetyt rahoittavat maailman rikkaimman maan, USA:n, vaihtotasevajetta (kuva 4). Kiinan, Intian, Venäjän, Korean ja monen muun kasvavan talouden sijoitukset dollarimääräisiin joukkovelkakirjoihin ovat noin 2,7 triljoonaa eli 2700 tuhatta miljoonaa dollaria, eli summa jolla USA:n vaihtotasevajetta voitaisiin paikata nykymenolla noin 4 vuotta. Tämä tilanne tarkoittaa näiden maiden rahoittavan yhdysvaltalaisten kulutusjuhlaa.

Maailmantalouden korjausliikkeet

Taloudessa syntyvät tasapainottomuudet tasoittuvat aikanaan ja ylilyönnit korjautuvat. Onkin syytä tutkia ja ennakoida, mitkä voivat olla nämä korjausliikkeet ja niiden vaikutukset.

Pitkät korot ovat olleet matalalla runsaasta likviditeetistä johtuen. Tilanne muuttuu, jos inflaatio-odotukset lisääntyvät, jos investointitaso nousee tai jos Aasian maat eivät sijoita entiseen tahtiin dollarivelkakirjoihin. Jos vain jokin näistä toteutuu, on ilmeistä, että korot nousevat. Tämä johtaisi pahimmillaan investointien kasvun hidastumiseen, asuntojen ja kiinteistöjen hintojen laskuun ja osakekurssien alamäkeen Yhdysvalloissa. Myös pankkisektori voisi saada osansa luottotappioiden ja hoitamattomien luottojen lisääntyessä. Tämä heijastuisi edelleen yrityksille ja kuluttajille luottoehtojen tiukentumisena.

Yhdysvaltojen vajeongelman rahoittaminen ei ole ollut itse maalle ongelma. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eli 3 kuukauden aikana maahan virtasi ennakkotietojen perusteella lähes 250 miljardia dollaria. Kun velkaantumisella on kuitenkin rajansa, ongelma purkautuu joko hallitsemattomasti tai hallitusti. Kyse on tällöin maailmantalouteen keskeisesti vaikuttavista asioista.

Hallitsemattomaan korjautumiseen liittyy dollarin arvon voimakas heikkeneminen, kun ulkomaiset sijoittajat vähentävät dollarisijoituksiaan. Samalla dollarivelkakirjojen korot nousevat. Tämän seurauksena asuntojen arvot voivat kääntyä laskuun. Ylivelkaantuneet kotitaloudet joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. Kulutuskysyntään näillä on suora kielteinen vaikutus. USA:n talous kaiken seurauksena ajautuisi todennäköisesti taantumaan tai jopa lamaan ja tämä vetäisi helposti myös maailmantalouden taantumaan.

Hallittu ratkaisu on toivottava. Se edellyttää useamman maan yhteistyötä. USA:ssa kotitalouksien säästämistä olisi hyvä lisätä – myös julkisen talouden alijäämän supistaminen olisi suotavaa. Aasian maiden tulee edelleen liberalisoida talouttaan, vahvistaa yksityistä kulutusta ja myös antaa valuuttojensa kellua vapaammin. Euroopassa on syytä edistää tuottavuuden kasvua, erityisesti palvelusektorilla, jolloin palvelujen hinnat alenevat ja kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuskysyntä vahvistuu.

Suomen talous kasvaa

Suomen talouskasvu jatkuu suotuisana (kuva 5). Paperiteollisuuden sopimuskiistan vuoksi BKT:n kasvu hidastui viime vuonna reiluun 2 prosenttiin mutta sen odotetaan kiihtyvän uudelleen tänä vuonna reiluun 3½ prosentin vauhtiin ja jatkuvan noin 3 prosentin vauhtia vuonna 2007. Myös inflaatio kiihtyy. Syynä tähän on paljolti jo toteutunut energian hinnan voimakas nousu, joka asteittain näkyy kustannusten kasvuna. Kuitenkin lähivuosina inflaatio pysyy hallinnassa ja on 2 prosentin alapuolella. Se on alle useiden kilpailijamaidemme inflaatiovauhdin ja näin se vahvistaa taloutemme hintakilpailukykyä.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen antaisi tuta myös Suomen taloudelle. Haasteita on kulutuskysynnän ylläpitämisessä, investointitason nousussa ja viennin kasvussa.

Suomessa kulutuskysyntä kasvaa

Kasvu on perustunut pitkälti vahvaan kotimaiseen kysyntään, ennen kaikkea kotitalouksien kulutukseen ja rakentamiseen (kuva 6). Yksityinen kulutus kasvanee melko hyvin lähivuosinakin, sillä sekä kohtuullinen reaalitulokehitys, viimeaikainen työllisyyden kohentuminen että alhainen korkotaso pitävät yllä kotitalouksien ostovoimaa. On olennaista, että kotitalouksien luottamus talouden suotuisaan kehitykseen säilyy jatkossakin.

Investoinnit maassamme vähäisiä

Tuotannollisten investointien kehitys on viime vuosina ollut heikkoa. Huolestuttavaa on, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat alle 6 prosenttia BKT:sta, mikä on selvästi alempi kuin euroalueella, puhumattakaan Yhdysvalloista (kuva 7). Investoinnit ovat elintärkeitä pysyvämmälle elintason nousulle. Nykyinen tahti näyttää rapauttavan taloudellisen kasvun pohjan. Monilla aloilla on tarvetta uusia vanhentunutta kapasiteettia. Onkin perusteltua odottaa, että investointien kasvu kiihtyisi. Kone- ja laiteinvestointien osalta olennaista muutosta ei kuitenkaan ole näkyvissä. Itse asiassa Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan teollisuuden kiinteiden investointien arvon kasvu putoaa viime vuoden 7 prosentin vauhdista noin 1 prosenttiin tänä vuonna.

Suomen viennissä hintaongelmia

Vientimme vetää maailmankaupan suotuisassa kehityksessä. Suomen ulkomaankaupan rakenteessa on kuitenkin ongelmia. Ensimmäinen on viennin yksipuolisuus. Samaan aikaan, kun tuontiaste nousee trendinomaisesti, viennin monipuolistumisesta ei ole merkkejä.

Toinen ongelma on vientihintojen heikko kehitys (kuva 8). Vienti on yhä enemmän painottunut tuoteryhmiin, joissa kilpailu on erityisen kovaa. Riskinä on, että vientihinnat alenevat kiihtyen eikä tuottavuus kasva riittävästi.

Vienti- ja tuontihintojen keskinäisen suhteen, vaihtosuhteen, heikkeneminen aiheuttaa sen, että tulokertymä Suomessa kehittyy selvästi hitaammin kuin bruttokansantuotteen kasvusta voisi päätellä, eikä kotitalouksien velkaantumisvara ja julkisen talouden veropohja kasva toivotusti.

Myönteisestä yllätyksestä vastaa viennissä Venäjän-kauppa. Maantieteellinen sijaintimme antaa mahdollisuuksia edelleen lisätä mm. kulutustavaroiden vientiä Venäjälle. Venäjä onkin noussut viime aikoina Suomen suurimpien kauppakumppanien joukkoon. Erinomaiset vientiluvut ovat kuitenkin osittain jälleenviennin ansiota. Se koskee ennen kaikkea matkapuhelimia ja muuta elektroniikkaa (kuva 9). Jälleenviennillä tarkoitetaan tavaroiden tuontia ulkomailta ensiksi Suomen tullirajan yli, varastointia täällä ja myöhemmin niiden vientiä edelleen Venäjälle. Nämä tavarat kirjautuvat tilastoissa sekä Suomen tuonniksi että vienniksi ilman, että niitä olisi tuotettu tai erityisemmin jalostettu Suomessa. Siten jälleenvienti on eri asia kuin perinteinen transitovienti eli kauttakulkukauppa, joka ei näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Yhteistä molemmille kauppavirroille on, että niiden vaikutukset kotimaiseen tulonmuodostukseen ja työllisyyteen ovat vähäisiä.

Suomen huolehdittava kilpailukyvystään

Suotuisalta näyttävässä talouskehityksessä piilee kansantaloutemme rakenteesta johtuvia merkittäviä riskejä. Emme voi tuudittautua hyvänolon tunteeseen ja uskoa, että kasvu jatkuisi ilman toimia kansantaloutemme kilpailukyvyn parantamiseksi ja tulevaisuuden kasvupotentiaalin vahvistamiseksi. Investointiasteen ja erityisesti kone- ja laiteinvestointien koheneminen lähivuosina on välttämätöntä, jotta nykyinen suotuisa tuottavuuskehitys jatkuu ja talouden kasvupotentiaali pidemmällä aikavälillä vahvistuu. Myös tutkimukseen ja kehitykseen on edelleen panostettava. Erityisen tärkeää olisi, että T&K-satsaukset lisääntyisivät perinteisillä teollisuudenaloillamme – kansainvälisessä vertailussa suurilta näyttävien Suomen T&K-menojen taustalla on nimittäin paljolti vain yksi toimiala, elektroniikkateollisuus.

Oikealla asenteella on merkittävä rooli. Tutkimusten mukaan hyvin keskeinen tuottavuuden tasoa selittävä tekijä on yhteiskunnan rakenne ml. poliittinen päätöksenteko. Tässä meillä on osoitettu nopeutta mm. huolehtimalla energiahuollosta tulevaisuudessa.

Kalvosarja (PDF)