Johtokunnan varapuheenjohtaja Matti Louekoski
Finanssialan Keskusliiton tiedotustilaisuus yhtenäisen euromaksualueen vaikutuksista
Kansallissali 16.5.2007
SEPA on euron veli
Kun puhumme Euroopan yhtenäisestä maksualueesta, SEPAsta, emme puhu vain maksuista vaan puhumme kaupan edistämisestä ja taloudellisesta tehokkuudesta. Eurooppa tarvitsee lisää kilpailukykyä ja tehokkuutta. Toimivat sisämarkkinat antavat eurooppalaisille yrityksille vahvan kotikenttäedun suhteessa Kaukoidästä tai Amerikasta tulevaan kilpailuun. Rahaliikenteen kustannuksilla on oma merkityksensä tässä kehityksessä.
Tavarat ja ihmiset liikkuvat jo vapaasti Euroopassa, ja palveludirektiivikin on saatu pitkien neuvottelujen jälkeen mahdollistamaan palveluiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Oli taloudellinen toiminta sitten matkailua, paperikoneen rakentamista tai design tuotteiden suunnittelua, siihen liittyy maksaminen.
Jos eurooppalaista maksamista ei saada yhdenmukaistettua ja avattua kilpailulle, jää Euroopan yhtenäinen markkina-alue vajaaksi.
Maksamisen yhdenmukaistaminen on tärkeää siksikin, että uusimman taloustieteellisen tutkimuksen mukaan rahoitusmarkkinoiden tehokas toiminta nopeuttaa pitkän aikavälin talouskasvua. Maksamisen tehokkuus on osa tätä kokonaisuutta. Rahoitusmarkkinoiden tehokkuuden parantumisella on monia positiivisia vaikutuksia koko alueen talouteen. Se vaikuttaa kolmen kanavan kautta: se alentaa ulkoista pääomaa tarvitsevien yritysten kustannuksia. Myös resurssien kohdentaminen tuottavampaan käyttöön on tehokkuuden kasvaessa aiempaa paremmin mahdollista. Kolmanneksi tehokas rahoitusmarkkinarakenne auttaa myös sijoitusriskien hajauttamisessa tarpeeksi laajalle alueelle.
Yhtenäinen maksualue tukee eurooppalaista kaupankäyntiä ja lisää kilpailua sekä palveluiden laadulla että hinnalla mitattuna. Pääasiassa SEPA vaikuttaa siis kanavan yksi kautta. Siitä hyötyvät niin yritykset, julkinen sektori kuin yksityishenkilötkin.
Meidät suomalaiset on totuttu tuntemaan ihmisinä, jotka tekevät, mitä lupaavat. Euroopan Keskuspankki seuraa eri maiden SEPA-kehitystä, ja on ilmaissut huolensa siitä, huolehditaanko kussakin jäsenmaassa SEPA-maksutapojen rakentamisesta ja markkinoinnista riittävän hyvin. Itselläni ei ole ollut pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö suomalaiset pankit hoida SEPA-suunnittelua ja toteutusta aikataulussa ja moitteettomasti.
Suomalaiset pankit olivat ensimmäisten joukossa, jotka julkaisivat kansallisen SEPA siirtymäsuunnitelman maaliskuussa 2006, ja tänään on vuorossa jo päivitetyn version julkistaminen. Myös Euroopan Maksuneuvoston kotisivuilta on jo linkki FK:n SEPA-sivuille. Vain Hollanti ja Belgia ovat ehtineet samaan. Vaikka joidenkin palveluiden osalta on vielä avoimia kysymyksiä, kaiken kaikkiaan luottamus siihen, että SEPAn perusmaksupalvelut ovat Suomessa käytettävissä vuoden 2008 alusta alkaen, on vahva.
Asiakasinformaatio on kuitenkin vaikea tiedotuksen laji. Suomen Pankin (EK:n ja KTM:n) alkuvuodesta tekemän rahoituskyselyn mukaan suuret yritykset ovat jo hyvin perillä SEPAsta ja sen mahdollisuuksista, mutta pienet ja keskisuuret yritykset ovat vielä hyvin tietämättömiä. Sama koskee varmasti myös yksityishenkilöitä.
Suuret, jo kansainvälistyneet yritykset pystyvät kyllä hyödyntämään yhtenäisen maksualueen tarjoamat mahdollisuudet, mutta juuri pk-sektori voisi parhaiten hyötyä maksuihin liittyvien kaupan esteiden poistamisesta. Tähän asiaan meidän kaikkien on syytä panostaa jatkossa.
Me suomalaiset olemme kehittäneet omaa kansallista maksamistamme hyvässä yhteistyössä, ja saaneet aikaan monia sellaisia palveluita, jotka hyödyttävät loppuasiakkaita.
Maksuliikenteen konekielisyys on meillä aivan huippuluokkaa: yli 95 % kaikista tapahtumista tulee pankkien välitettäväksi jo valmiiksi konekielisessä muodossa.
Strukturoitu viitenumero on yksinkertainen mutta äärettömän tehokas väline maksujen automaattiseen kirjaamiseen reskontraan ja kirjanpitoon.
Samalla, kun haluamme hyötyä yhtenäisestä maksualueesta, emme halua luopua niistä hyvistä palveluista, joita meillä jo on. On tärkeää, että saamme aikaiseksi eteenpäin katsovan SEPA-alueen, jossa sähköisiä palveluita kuten sähköistä laskutusta ja sen sovelluksia kehitetään edelleen.
Sähköinen laskutus on keskeinen askel kohti digitalisoitua reaaliaikaista taloutta. Nyt olisi tärkeintä saada aikaiseksi yhteinen standardi, jolla yhä suurempi osa yritysten laskuista saataisiin elektroniseen muotoon ja siten ne voitaisiin käsitellä automaattisesti ilman konvertointitarvetta.
EU:n komission joulukuussa asettama työryhmä ehdottaakin globaalia ISO-standardia, joka toteuttaisi sekä yksityisen että julkisen sektorin tarpeet. Yleisesti hyväksyttävän standardin myötä suomalaiset yritykset voisivat kehittää vientikelpoisia ratkaisuja nykyistä laajemmin.
Syntyessään tällainen standardi, kuten koko SEPA-hanke, edesauttaa työn tuottavuuden parantamista, koska näin voidaan säästää käsittelykustannuksia. Näiden säästöjen suuruudesta on esitetty monia arvioita, jotka kaikki ovat miljardiluokkaa. Kenties vielä merkittävämpiä säästöjä voidaan saavuttaa sillä, että yhä niukempi työvoima saadaan siirtymään enemmän arvoa tuottavaan työhön.
Me suomalaiset olemme kuitenkin usein vähemmistönä, kun isojen pöytien ääressä neuvotellaan yhteisistä maksutavoista ja niiden kehittämisestä. Työ, jota suomalaisten pankkien edustajat ovat tehneet ja tekevät edelleen Euroopan Maksuneuvostossa on erittäin arvokasta, ja monia asioita on saatu eteenpäin. Suomen Pankki on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän kautta näiden tavoitteiden toteutumiseen.
Omien vaikutusmahdollisuuksiemme turvaamiseksi on tärkeää, että teemme jatkuvasti rakentavaa yhteistyötä. Meidän on yhdessä löydettävä ne kriittiset maksujenvälityksen solmukohdat, jotka mahdollistavat tehokkaan ja automatisoidun taloushallinnon loppuasiakkaille. Ja meidän on yhdessä löydettävä tehokkaat vaikutuskanavat, joilla yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen kehitykseen vaikutetaan.
Loppuasiakkaat, ennen muuta julkinen sektori ja yritykset, on saatava tähän keskusteluun mukaan. Tätä tavoitetta varten Suomen Pankki on koonnut maksufoorumin, joka kokoontuu ensimmäisen kerran toukokuun lopulla. Foorumin tavoitteena on rakentaa suomalainen strategia, jolla osallistutaan myös yhtenäisen eurooppalaisen maksualueen kehittämiseen. Uskon, että se tukee myös suomalaisten pankkien työtä SEPAn toteuttamiseksi ja suomalaisten pankkien kilpailukykyä avautuvilla eurooppalaisilla markkinoilla.