Pankinjohtaja Sinikka Salo: Kortesjärveläisyys maailmassa, Euroopassa ja Kauhavalla. Juhlapuhe Kortesjärven kunnan 140-vuotis- ja päätösjuhlassa Kortesjärvellä 30.11.2008.
Tal och intervjuer
Tal
söndag 30.11.2008, kl. 0.00
Parhaimmat kiitokseni kutsusta tähän juhlaan, jossa vietetään Kortesjärven kunnan 140 -vuotispäivää, ja varmaan vähän haikeanakin juhlitaan pitäjän hallinnollista liittymistä Kauhavaan ensi vuoden alusta.
Kortesjärvi on luonnollisesti kehittynyt historiansa aikana aivan valtavasti ja muuttunut myös paljon siitä mitä se oli silloin kuin asuin täällä 1950- ja 1960-luvuilla. Nyt väkeä on puolet vähemmän. Maatalous on teknistynyt, muuttunut kilpailullisemmaksi. Teknologinen kehitys on lyhentänyt etäisyyksiä, avannut väylät tiedonsaantiin ja siten mahdollistanut monimuotoisemman elinkeinoelämän ja elämisen yleensä.
Pyrkimys suurempiin kuntiin − ja sitä myötä suuremman väestöpohjan mahdollistamaan virtaviivaiseen hallintoon − on keino edelleen parantaa edellytyksiä yrittämiselle ja elämisen eteenpäin menoon. Kuntakoon suurentaminen on siten verrattavissa Euroopan yhdentymiseen, jolla pyritään turvaamaan meille eurooppalaisille hyvinvoinnin edellytykset ja vaurautta kilpailun globalisaation myötä kiristyessä koko maailmassa. Ei pieni kunta, eikä pieni maakaan pärjää yksin.
Minulle on suuri kunnia saada pitää tämän tilaisuuden juhlapuhe, ja olen valinnut mielessäni puheeni otsikoksi ”Kortesjärveläisyys maailmassa, Euroopassa, Kauhavalla” – sillä selvemmin kuin koskaan aikaisemmin nämä asiat liittyvät toisiinsa.
Ratkaisu kuntaliitoksesta samoin kuin Suomen EU-ratkaisukin ovat perimmiltään oikeita ja hyviä. Se ei luonnollisestikaan estä meitä tuntemasta huolta uuden edessä, etenkin kun maailmalla on meneillään rahoitusmarkkinakriisi, joka ei jätä meidänkään maatamme koskemattomaksi.
Epävarmoissa oloissa on tärkeää vahvistaa niitä tekijöitä, jotka edistävät luottamusta ja tulevaisuuden visiota pitemmällä aikavälillä. Siksi haluaisinkin antaa joitakin virikkeitä ajatella Suomen ja suomalaisten lisääntyneitä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia meneillään olevassa maailmanlaajuisessa globalisaatioprosessissa ja myös Euroopan integraatioprosessissa. Nämä kehityskulut väistämättä vaikuttavat myös kortesjärveläisten elämään.
Ensinnäkin globalisaatiosta. Mitä globalisaatiolla tarkoitetaan?
Globalisaatio merkitsee talouksien avautumista kansainväliseen kauppaan. Markkinat kansainvälistyvät. Paitsi erilaisten teollisuustuotteiden myös muiden hyödykkeiden sekä pääoman, teknologian ja työvoiman liikkuvuus kasvaa maailmanlaajuisesti. Kaikki kokemukset osoittavat, että ulkomaankaupalle avautuneilla ja kauppaa käyvillä talouksilla on hyvät mahdollisuudet kasvaa nopeasti. Globalisaatiokehitys on nopeutunut viime vuosien aikana mm. Kiinan, Intian ja muiden Aasian maiden avatessa talouksiaan.
Globalisaatio on perimmiltään myönteinen asia, ja edellä mainittujen Aasian maiden nopea vaurastuminen osoittaa vapaamman ulkomaankaupan potentiaalin köyhyyden vastaisessa taistelussa. Esimerkiksi Kiinassa on 30 vuodessa, eli siitä lähtien kun sen talous alkoi avautua, useita satoja miljoonia ihmisiä pystynyt irrottautumaan köyhyydestä. Kiina on tällä hetkellä jo taloutena Saksan kokoinen, maailman kolmanneksi merkittävin talous Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen – ja Kiinan toivotaan jo pystyvän esimerkiksi nykyisessä taloustilanteessa − jossa Yhdysvaltain talous on taantumassa − lievittämään maailmantalouden ja siten myös kauppakumppaniensa taantumaa.
Myös Suomi on hyvä esimerkki globalisaatiosta jo varhaisessa vaiheessa hyötyneestä taloudesta. Ilman puu- ja paperituotteiden ja sittemmin monien muidenkin teollisuustuotteiden vientiä emme olisi pystyneet rakentamaan sitä maailman vauraimpiin maihin kuuluvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nyt elämme. Elintasomme perustuu kansainväliseen kauppaan – omavaraistaloudessa emme olisi voineet keskittyä esimerkiksi hyvin tuottavaan informaatioalan teknologiaan, sillä tuotantoresurssimme olisivat sitoutuneet kaikki elintarvikkeiden tuotantoon. Nokia olisi jäänyt syntymättä. Tästä syystä yritykset kansainvälisen kaupan rajoittamiseen, protektionismi – joita aika ajoin vaaditaan – ovat hyvinvoinnin pitkän aikavälin lisäämisen kannalta turmiollisia.
Globalisaatio merkitsee siis erikoistumista ja keskinäisten riippuvuuksien kasvua. Esimerkiksi Suomessa olemme käytännössä täysin riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Jopa niissäkin tuotteissa, joissa tilastojen mukaan olemme omavaraisia – näin Kortesjärvellä on luonnollista ajatella esimerkkinä vaikkapa maitoa – nykyaikainen tuotanto- ja jakelujärjestelmä perustuu moniin tuontipanoksiin, joita ei mitenkään voitaisi Suomessa korvata.
Vaikka talousihmisenä puhun globaalisaation taloudellisista ulottuvuuksista ja markkinoiden termein, globalisaatio on kuitenkin merkittävästi enemmän kuin markkinoiden avautumista. Se merkitsee ennen kaikkea maantieteen merkityksen vähentymistä poliittisena ja kulttuuritekijänä. Elämme "maailmankylässä" – tämä luonnehdinta havainnollistaa hyvin sitä että globalisaatio ei selvästikään ole vain taloudellinen ilmiö, vaan sen käyttövoimana on ihmisten elämänpiirin yleinen laajeneminen. Tässä puolestaan uudella teknologialla on ollut keskeinen rooli, sillä se on monessa suhteessa vähentänyt maiden ja kansojen etäisyyden merkitystä keskinäisessä kanssakäymisessä.
Erikoisen selvä etäisyyksien kutistuminen on ollut tiedon tai informaation tuottamisessa ja siirtämisessä. Uuden tietoteknologian, erityisesti internetin, ansiosta vaikutteet ja tiedot leviävät yhä vuolaampina virtoina yhä nopeammin kaikkialle ja saavuttavat yhä suuremman osan maailman ihmisistä. Vertaus ”maailmankylään” on erityisen sopiva.
Globalisaation myötä maantieteellinen sijainnin merkitys siis on vähentynyt ja vähenee edelleen. Samalla myös suuren maakoon antama hyöty pienenee kun yhä useammat maat avaavat kauppaansa ja talouttaan. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia etenkin Suomen kaltaiselle pienelle ja maantieteellisesti syrjäiselle maalle − ja suomalaisille, kortesjärveläisille, kauhavalaisille.
Globalisaation ohella elämäämme vaikuttaa EU, Euroopan yhdentyminen. Mitä se on merkinnyt ja merkitsee?
Vaikka Euroopan unionin alkujuureksi voidaan hyvin nähdä sodan jälkeinen pyrkimys varmistaa rauhan säilyminen Euroopassa, EU on ajan myötä kehittynyt yhä selvemmin Euroopan maiden vastaukseksi globalisaation haasteisiin. Mikään maa – ei pieni eikä suurikaan pärjää yksin.
Ulkomaankaupasta elävälle Suomelle integroituminen EU:hun on merkittävää. Kokonaistaloudellisen vakauden ohella EU on mm. auttanut ja tukenut Suomen kansainvälistymistä varmistamalla suomalaisille mahdollisuuden päästä suurille eurooppalaisille sisämarkkinoille. Suuremmat kotimarkkinat, joiden toimintaa pyritään EU:ssa yhteisponnistuksilla tehostamaan, ovat yhä useammin Suomen keskeinen kilpailutekijä myös globaalisti, maailmalaajuisesti.
Hyvän esimerkin tarjoaa jälleen Nokia, jonka menestys on paljolti riippunut ja luultavasti riippuu vastedeskin eurooppalaisten tietoliikennestandardien menestyksestä, mutta kyse ei ole pelkästään isoista yrityksistä. Etenkin pienille ja keskisuurille kasvuyrityksille, joiden toiminta-ajatus yhä enemmän pohjautuu korkean osaamisen hyödyntämiseen, ja joiden menestyäkseen on heti tähdättävä Suomen ulkopuolisille markkinoille, kotimarkkina EU on tärkeä kasvupotentiaalia ajatellen. Avoimilla ja laajoilla sisämarkkinoilla innovaatioiden tekeminen ja tuotteistaminen on kannattavampaa. Ajatus laajoista yhteismarkkinoista on koko EU:n ydin ja samalla unionin suurin saavutus yritystoiminnan kannalta.
Euro oli luonnollisesti huomattava edistysaskel EU:n sisämarkkinoiden toteuttamisessa, mutta edistysaskeleista tarvitaan lisää. Sisämarkkinoiden toimivuutta pyritään koko ajan parantamaan, ajankohtaisena esimerkkinä tästä mainittakoon ns. SEPA (yhteinen euromaksualue), jonka määräaika on vuodessa 2010. Tavoitteena on, että maksaminen esimerkiksi Saksasta Suomeen ja päinvastoin voisi tapahtua aivan samoilla välineillä ja menetelmillä kuin kotimaisetkin pankkimaksut maksetaan. Ja tämän pitäisi päteä sekä yritysten kaupallisten maksujen osalta että yksityishenkilöiden eläkkeiden, vuokrien, opiskelumaksujen jne. suhteen. Hanke on tärkeä meidän euroalueen kansalaisten kannalta, ja se lähentää meitä edelleen toisiimme, vaikka asuisimmekin eri puolilla Eurooppaa.
Todettakoon vielä, että EU:n kautta suomalaiset myös saavat vaikuttavuutta globaalilla tasolla. EU:n vaikutusvalta monenkeskisissä järjestöissä – kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO) tai Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) – joiden toiminnalla globalisaatiota pyritään hallitsemaan sen hyvien puolien edistämiseksi, voi luonnollisesti olla paljon suurempi kuin minkään yksittäisen ja etenkään pienen jäsenmaan.
EU:n taloudellinen merkitys Suomelle voidaan siis kiteyttää sanomalla että EU on "väline", joka mahdollistaa sen jäsenten tehokkaan osallistumisen globalisoituvaan talouteen. Esimerkkinä otettakoon EU:n kauppapoliittinen voima globaalilla tasolla. Suomalaisia tuotteita on vaikeampi syrjiä kun takana on EU.
Toinen esimerkki liittyy meneillään olevan rahoitusmarkkinoiden kriisin hallintaan, ja koska tulen keskuspankista, haluan sanoa muutaman sanan yhteisen rahapolitiikan ja euron roolista kriisihallinnassa. EU ja 10-vuotias euromme ovat jäleen osoittaneet voimansa. Euron käyttöönotto ja keskinäisten valuuttakurssiriskien häviämisen 10 vuotta sitten rauhoitti tuntuvasti Euroopan rahaoloja. Suuri, vakaan ja uskottavan rahapolitiikan euroalue on globaalissa taloudessa vakauttava tekijä ja helpottaa myös keskeisten keskuspankkien yhteistyötä. Voipa vain kuvitella mitä nykyisessä rahoitusmarkkinoiden turbulenssissa – tai aiemmissa häiriötilanteissa kuten syyskuun 11 päivän 2001 terrori-iskujen aiheuttamassa tilanteessa, tai Irakin sotien puhjetessa – olisi tapahtunut Euroopassa, jos meillä olisi ollut useampia valuuttoja. Luultavasti valuuttamarkkinoilla olisi ollut aikamoista heiluntaa haitallisin seurauksin. Nyt sensijaan maailman keskeiset keskuspankit – ennen kaikkea Euroopan keskuspankki ja koko Eurojärjestelmä sekä Yhdysvaltain Federal Reserve – ovat voineet toimia koordinoidusti sopien mm. pankkijärjestelmän likviditeetin turvaamisesta ja siten lieventäen rahoitusmarkkinoiden kriisiä.
On myös huomattava, että euroalueen jäsenyys suojaa euroalueen jäsenmaita myös maksutasekriisiltä, jonka kohteeksi esimerkiksi Islanti on joutunut. Ei olekaan yllättävää, että euron suosio myös esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on kasvanut. Ennustan, että euroalue laajenee nopeammin kuin vielä jonkin aikaa sitten ajateltiin.
Myös mitä tulee rintamaiden ja reuna-alueiden väliseen suhteeseen, pidän euroa ”suurena tasoittajana”, joka antaa pitkälti samat rahoitukselliset ja markkinointilähtökohdat riippumatta siitä onko sijaintipaikkana Keski-Euroopan ydinalue tai Kortesjärvi ja Kauhava.
Entä sitten Kortesjärvi, Kauhava, Suomi?
Meille suomalaisille on aivan ilmeistä, että olemme hyötyneet suuresti globalisaatiosta ja että myös EU ja EMU antavat meille vankan pohjan. Entä sitten Suomen omat ponnistelut? Mitä muuta tarvitaan?
Suomalaista yhteiskuntaa voidaan kuvata mallina, jossa maailmanlaajuinen IT-osaaminen yhdistyy tasa-arvoiseen, verkottuneeseen (tehokkaaseen) hyvinvointivaltioon, joka toimii kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Mitä tulevaisuudessa tarvitaan? Kortesjärvellä ja Kauhavalla?
Suomessa julkisen sektorin – erityisesti kuntasektorin – rooli on keskeinen hyvinvointipalvelujen ja koulutuspalvelujen tuottajana, ja julkinen sektori on myös ollut yhtenä osallisena monissa innovaatiohankkeissa.
Kuntasektori on nyt kohtaamassa Suomen talouden ja yhteiskunnan kannalta ehkä keskeisimmän tulevaisuuden haasteen – väestön ikääntymisestä aiheutuvien kulujen hallinnan: miten huolehtia laadukkaiden palvelujen kysynnän tyydyttämisestä väestöpohjan vanhetessa. Ennusteiden mukaan Suomen väestön odotettavissa oleva ikääntymiskehitys on dramaattinen, ja erityinen merkkipaalu on suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, joka huipentunee vuoden 2010 tietämillä. Tulevat väestömuutokset kasvattavat ikääntymiseen liittyvien sosiaalimenojen ja eläkkeiden suhdetta työssäkävijöiden tuloihin. Ja koska kunnat vastaavat pääosasta julkisen sektorin tuottamista palveluista, haaste on juuri heillä.
Kunnat haluavat tarjota laadukkaita palveluja, ja siksi on tärkeää, että palvelut tuotetaan virtaviivaisesti ja tehokkaasti suurempien yksikköjen toimesta – siitä kuntaliitosten tarve. Tästä syystä kortesjärveläisiä voi todella onnitella kuntaliitospäätöksestä ja sen avulla varautumisesta tulevaisuuteen. Jälleen kortesjärveläiset ovat olleet ensimmäisten joukossa tekemässä tarpeellisia muutoksia. Näin ollen on syytä juhlia myös Kortesjärven kunnan päätösjuhlaa, kuten juhlaohjelmassa sanotaan.
Globalisaation ja taloudellisen integraation myötä valtiot joutuvat tinkimään kansallisesta omavaraisuudestaan. Vastaavasti myös kunnat joutuvat tinkimään itsenäisyydestään. Tämä on tavallaan se hinta, jonka olemme joutuneet ja joudumme maksamaan korkeasta elintasosta. EU:n integraatio ja euro toisaalta, suurempi kunta toisaalta tarjoavat siten puitteita kortesjärveläistenkin toiminnalle ”maailmankylässä”, jossa menestysstrategia perustuu osaamiseen.
Suomalaisten – ja kortesjärveläisten − on oltava hyviä ei vain taloudessa ja teknologiassa ja sen soveltamisessa maatalouteen ja muuhun yrittämiseen, vaan myös kulttuurisessa, sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kanssakäymisessä. Erityisen keskeinen on koulutus. Pelkkä välineellinen koulutus ei riitä, vaan mukaan on saatava voimakas sivistyksellinen elementti.
Kortesjärvellä on mielestäni tällaista sivistyksellistä pohjaa ja halua näistä haasteista selviytymiseen. Olen aivan ihaillen seurannut lomillani kortesjärveläisten kulttuuririentoja ja vilkasta harrastustoimintaa, josta todisteena ovat tämänkin juhlan esitykset. Vahva kulttuuripohja, omaperäisyys, idearikkaus, aloitteellisuus, yritteliäisyys – nämä ominaisuudet ovat aina olleet Kortesjärvellä. Luin äskettäin uudelleen kotipitäjäni historian ja myös sieltä voi poimia esimerkkejä innovaatioista ja yhteisöllisen kulttuurin arvostuksesta, pitemmälle tulevaisuuteen katsomisesta. Kortesjärvellä on tartuttu tilaisuuteen – pyritty näkemään eteenpäin. Nyt näille ideoille ja niiden toteuttamiselle on tullut runsaasti lisää tilaisuuksia ja markkinoita – kiitos globalisaation, EU:n, kuntaliitoksen. Näitä tilaisuuksia tulee käyttää ja uskon että kortesjärveläisillä, jotka haluavat panostaa koulutukseen, kulttuuriin, hyvinvointiin ja luontoon, ympäristönsä hyvään hoitoon ja maataloudessa puhtaisiin elintarvikkeisiin, on hyvät valmiudet tarttua haasteisiin.
Mantovan risti Kortesjärven vaakunassa mielestäni symboloi myös sitä, että eteenpäin katsominen ja tulevaisuuteen uskominen on usein merkinnyt myös katsomista kauas oman kunnan rajan ulkopuolelle mitä esimerkiksi jääkäriliikkeeseen osallistuminen − niin laajassa mitassa kuin mitä Kortesjärvellä tapahtui − merkitsi. Mantovan ristin säilyminen myös uuden kotikunnan vaakunassa muistuttakoon tästä kortesjärveläisten hyvästä perinnöstä!
Hyvät kortesjärveläiset
Edellä olen pyrkinyt kertaamaan niitä myönteisiä asioista, joita globalisaatio, integraatio ja kuntaliitos sittenkin ovat tuoneet ja tuovat meille suomalaisille ja kortesjärveläisille. Olen painottanut talousasioita ja yrittäjyyttä – olenhan ammatiltani rahatalouden – yleensä talousasioiden − edustaja ja lisäksi yrittäjäperheen tytär.
Se huoli ja epävarmuus, joka meillä kuitenkin saattaa olla, ei ehkä sittenkään liity näihin edellä kuvaamiini kehityskulkuihin, joita pohjimmiltamme kuitenkin pidämme välttämättöminä ja järkevinä. Huolemme voikin olla tunnepohjaista. Pelkäämme, että identiteettimme katoaa, eli että kortesjärveläisyys katoaa.
Tämä huoli on ymmärrettävää, mutta ilmeisen liioiteltua. Kuuluminen EU:hun ei ole vienyt suomalaisten identiteettiä, eikä kuuluminen Kauhavan kuntaan vie kortesjärveläisten identiteettiä. Vastuullinen osallisuus maailmaan – maailmankylään − tapahtuu monista lähtökohdista käsin. Näin ollen voimme olla identiteetiltämme samanaikaisesti eurooppalaisia, suomalaisia, kortesjärveläisiä ja kauhavalaisiakin – vaikka se meistä vielä nyt oudolta kuulostaisikin. Tärkeätä on, että pyrimme tuomaan osaamisemme palvelemaan − Kortesjärven laulun sanoin − ”kukin laillaan kortta yhteen kekoon liittäin” paitsi kotiseutuamme myös laajemmalti, koko ihmiskuntaa varten.