Pankinjohtaja Sinikka Salo
Suomen Pankin Kiina-tietoiskun avaus 18.11.2008

Arvoisat seminaarilaiset!

Rahoituskriisin koettelemassa maailmantaloudessa ja perinteisten talousveturien yskiessä Kiinan talouteen kohdistuu vahvoja odotuksia? Olisiko Kiinan taloudesta maailmantalouden veturiksi?

Kysymys – jo sen esittäminen − on mielenkiintoinen ja havainnollistaa konkreettisesti viime vuosien globalisaation kovaa vauhtia. Huolimatta Kiinan talouden nopeasta kehityksestä aina sen vuonna 1978, 30 vuotta sitten tapahtuneen avautumisen jälkeen, sen taloudellinen merkitys oli esimerkiksi 10 vuotta sitten – jolloin Suomen Pankissa aloiteltiin Kiinan talouden seurantaa – vielä varsin vähäinen eikä Kiinan talouteen juurikaan kiinnitetty huomiota maailmantalouden tilannetta eri foorumeilla arvioitaessa.

Kysymys talousjohtajuudesta on siinä mielessä perusteltu, että 
–  Kiina on kuluvana vuonna nimellisellä kokonaistuotannolla mitaten noussut Saksan ohi maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi, jonka edellä ovat vain Japani ja Yhdysvallat. 
–  Kiinan nousu on perustunut vienti- ja investointivetoiseen kasvustrategiaan ja Kiina on noussut Saksan rinnalle maailman johtavaksi teollisuustuotteiden viejäksi. Samalla Kiinasta on tullut Yhdysvaltojen jälkeen maailman suurin energian kuluttaja ja keskeinen raaka-aineiden tuoja, jonka toimet heijastuvat suoraan raaka-aineiden hintakehitykseen.


Lisäksi EU:n ja Kiinan taloudellisten suhteitten tärkeyttä kuvaa se että EU on Kiinan tärkein kauppakumppani ennen Yhdysvaltoja ja Japania. Kiinan ja muiden Aasian maiden (pl. Japani) välisestä kaupasta huomattava osa liittyy tuotantoketjuun, jossa lopputuotteet kootaan Kiinassa ja viedään edelleen Eurooppaan ja Amerikkaan.

Ja on myös todettava, että Suomelle Kiina on suhteellisesti ottaen ollut tärkeämpi kauppakumppani kuin useimmille muille EU-maille, vaikka viimeiset ulkomaankauppaluvut osoittavat Suomen Kiinan-viennin ja -tuonnin kääntyneen laskuun viime kesänä.

On selvää, että Kiinakaan ei pääse pakoon kauppakumppaniensa Yhdysvaltain ja EU:n, koko maailmantalouden ongelmia, eikä se yksin pysty estämään maailmantalouden taantumaa. Kiina on edelleen kehittyvä maa, kehitysmaa. Ja Kiinaa kohtaan ladatut odotukset koko maailmantalouden pelastamisesta ovat varmaankin pahasti ylimitoitetut. G20-maiden kokouksessa viikko sitten Kiinan edustajat totesivatkin, että he tekevät ja ovat jo tehneet osuutensa – mutta päävastuu ratkaisun löytämisestä jää kehittyneille talouksille.

Tästä huolimatta Kiinalla näyttää nykytilanteessa olevan merkittävä globaalia talouskehitystä tasapainottava rooli. Vaikka vientikysyntään perustuvan talouskasvun Kiinassa odotetaan hidastuvan, maan talouskasvun arvioidaan voivan jatkaa varsin nopeana painopisteen ollessa kotimaisen kysynnän kasvu.

Tätä tukee mm. Kiinan elvytyspolitiikka:

Kiinalla on valtavat varat ja huomattavia tarpeita infrastruktuuri-investointien, sosiaaliturvan jne. lisäämiseen. Inflaatioriskien vaimennuttua Kiinan hallitus onkin siirtänyt talouspolitiikan painopisteen työllisyyden kannalta keskeisen talouskasvun tukemiseen.

Jo tehtyjen rahapoliittisten (mm. korkojen lasku, luotonannon rajoitusten purkaminen) toimien lisäksi Kiina julkisti laskusuhdanteen katkaisemiseksi äskettäin lähes 600 miljardin dollarin elvytyspaketin. Paketin massiivisuutta kuvaa se, että se vastaa yli 15 prosenttia Kiinan vuoden 2007 kokonaistuotannosta. Reilun kahden vuoden ajalle mitoitettu elvytyspaketti pyrkii kompensoimaan viennin vähenemistä lisäämällä kotitalouksien kysyntää sekä julkisia ja yksityisiä investointeja. Julkisilla investoinneilla Kiina pyrkii piristämään kotimaista kulutusta, jonka pitäisi korvata hiipuvaa vientiä ja investointeja. Sitä paitsi alentuneet energian ja raaka-aineiden hinnat ovat otollisia Kiinan investointeja ajatellen.

Kaiken kaikkiaan, tämäkin luettelo osoittaa, että Kiinan päättäjillä on halua ja resursseja tukea talouskasvua finanssi- ja rahapolitiikalla varsin pitkälle. Ellei kasvu aivan yllä viime vuosien 10–11 prosentin tasolle, se voisi kuitenkin jatkua varsin nopeana.

Hyvät kuulijat

Seminaarissamme, jonka nyt julistan avatuksi, tarkastellaan juuri näitä tärkeitä kysymyksiä. Ja vaikka emme näkisikään Kiinassa yksin maailman pelastajaa, opimme jälleen uutta tämän valtavan maan ja väestön kehityksestä ja haasteista. Olkaa lämpimästi tervetulleet kuuntelemaan Suomen Pankin asiantuntijoiden Kiina-tietoiskua. Seminaari voi alkaa.