Suomessa toimivien rahoituslaitosten käymän valuuttakaupan päivävaihto oli huhtikuussa 2019 pienimmillään sitten vuoden 2004.1 Valuuttakaupan päivävaihdon keskimääräinen arvo laski alle puoleen: vuonna 2016 se oli 13,5 mrd. ja tänä vuonna 6,6 mrd. Yhdysvaltain dollaria. Valuuttakaupan kehitys on ollut samansuuntainen myös muualla Pohjoismaissa, mutta sen sijaan globaali valuuttakauppa on kasvanut 1 500 mrd. dollaria (29 %) huhtikuusta 2016. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen järjestelypankki BIS:n kolmivuosittain tekemästä valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinakyselystä. Suomessa kyselyn toteuttaa Suomen Pankki.
Suomen valuuttakaupan päivävaihdon pieneneminen selittyy lähes täysin valuutanvaihtosopimuskaupan (FX swaps) supistumisella. Swapien osuus oli kuitenkin edelleen suurin kaikista instrumenteista ja swapit kattoivat 79 % Suomessa toimivien rahoituslaitosten käymästä valuuttakaupasta. Päivän kurssiin (spot-kurssi) käytävät spot-kaupat kattoivat 11 %, termiinit 6 % ja OTC-valuuttaoptiot 4 % Suomen valuuttamarkkinoista. Valuutanvaihtosopimukset ovat myös globaalisti suurin valuuttakaupan instrumenttiluokka.
Globaalin valuuttakaupan keskeisimmät markkinapaikat ovat entiseen tapaan Iso-Britannia ja Yhdysvallat, ja viiden suurimman joukkoon mahtuu näiden rinnalla Hongkong, Singapore sekä Japani. Globaalia keskiarvoa voimakkaammin markkinat kasvoivat Isossa-Britanniassa sekä Hongkongissa. Huhtikuussa 2019 käydystä globaalista valuuttakaupasta Ison-Britannian osuus oli 43 %.
Valuuttakaupan lisäksi BIS:n kyselyssä kerätään tiedot myös OTC-korkojohdannaisten Yhdysvaltain dollarin määräisestä päivävaihdosta. Suomessa keskimääräinen päivävaihto on kasvanut 60 % ja oli huhtikuussa keskimäärin 3,6 mrd. dollaria. Globaalisti korkojohdannaisten vaihto kasvoi vuoteen 2016 verrattuna jopa 143 %, toisin sanoen keskimääräinen päivävaihto oli 6 500 mrd. dollaria.
OTC-korkojohdannaisten vaihdetuin instrumenttiluokka Suomessa oli poikkeuksellisesti OTC-optiot2, kun toiseksi suurimmaksi instrumentiksi jäivät koronvaihtosopimukset, joita yleensä vaihdetaan eniten. Globaalisti instrumenttijakaumissa ei tapahtunut suuria muutoksia ja koronvaihtosopimukset olivat edelleen selvästi suurin luokka.
Valuutoista euro on edelleen vaihdetuin Suomen valuuttamarkkinoilla ja on toisena valuuttana 93 prosentissa kaikista sopimuksista. Yhdysvaltain dollarin osuus on pienentynyt: vuonna 2016 se oli toisena valuuttana 67 prosentissa sopimuksista ja 58 prosentissa sopimuksista huhtikuussa 2019. Globaalisti Yhdysvaltain dollarin 88 prosentin osuus säilyi entisellään, kun taas euron osuus kasvoi 32 prosenttiin ja Japanin jenin pieneni 17 prosenttiin. Jeni kuitenkin pysyi kolmanneksi vaihdetuimpana valuuttana.
Suomessa suurin osa valuuttakaupasta (58 %) käytiin kyselyyn vastanneiden rahoituslaitosten kesken, joskin ei-rahoitusalan toimijoiden osuus vastapuolena on kasvanut. Niin ikään kotimaisten vastapuolten osuus on kasvanut 37 prosenttiin.
Lisätietoja antaa
Ilona Vänni, puh. 09 183 2603, sähköposti: ilona.vanni(at)bof.fi.
BIS:n tiedote sekä kyselyn maailmanlaajuiset tulokset ovat luettavissa BIS:n internetsivuilla osoitteessa https://www.bis.org/publ/rpfx19.htm.