EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä, laskettuaan 3.11.2011 korkoja 0,25 prosenttiyksikköä. Inflaatio pysyy todennäköisesti usean kuukauden ajan yli 2 prosentissa ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Rahoitusmarkkinoiden voimistuneet jännitteet vaimentavat edelleen euroalueen taloudellista toimeliaisuutta ja talousnäkymiin liittyy suurta epävarmuutta ja merkittäviä kasvun hidastumisen riskejä. Tässä tilanteessa euroalueen kustannus-, palkka- ja hintapaineiden odotetaan pysyvän vähäisinä rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samalla rahan määrän trendikasvu on edelleen maltillista. Rahapolitiikalla on ylläpidettävä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mikä varmistaa euroalueen inflaatio-odotusten pysymisen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta rahapolitiikalla voidaan tukea talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.

Keskuspankkien toteutettua 30.11.2011 koordinoituja toimia likviditeetin tarjoamiseksi kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle, EKP:n neuvosto päätti tänään myös uusista epätavanomaisista toimista osana jatkuvia pyrkimyksiään tukea euroalueen pankkien likviditeettitilannetta. Toimet tehostavat pankkisektorin likviditeetinsaantia ja helpottavat euroalueen rahamarkkinoiden toimintaa. Niiden odotetaan tukevan luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille. EKP:n neuvoston päättämät toimet ovat seuraavat:

Ensiksikin päätettiin toteuttaa kaksi pitempiaikaista rahoitusoperaatiota, jotka ovat maturiteetiltaan 36 kuukautta ja jotka on mahdollista maksaa takaisin etuajassa yhden vuoden kuluttua. Operaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina täyden jaon huutokauppoina. Operaatioiden kiinteänä korkona käytetään senhetkisten perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa. Korko maksetaan operaation erääntyessä. Ensimmäinen operaatio suoritetaan 21.12.2011 ja se korvaa 12 kuukauden pitempiaikaisen rahoitusoperaation, josta ilmoitettiin 6.10.2011.

Toiseksi päätettiin lisätä vakuuksien saatavuutta laskemalla tiettyjen omaisuusvakuudellisten arvopaperien luottoluokituksen alarajaa. Nykyisin vakuudeksi kelpaavien omaisuusvakuudellisten arvopaperien lisäksi eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuuksiksi kelpaavat jatkossa myös sellaiset omaisuusvakuudelliset arvopaperit, joiden toiseksi paras luottoluokitus arvopaperin liikkeeseenlaskun yhteydessä ja koko ajan sen jälkeen vastaa vähintään yhden A:n luokitusta eurojärjestelmän yhdenmukaistetulla luokitusasteikolla. Näiden vakuuksien tulee koostua asuntolainoista ja lainoista pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi kansalliset keskuspankit saavat tilapäisratkaisuna hyväksyä vakuuksiksi muita maksuhäiriöttömiä lainasaamisia (pankkilainoja), jotka täyttävät erityiset kelpoisuusvaatimukset. Lainasaamisten hyväksymiseen liittyvän vastuun kantaa vakuudet hyväksynyt kansallinen keskuspankki. Nämä toimet tulevat voimaan heti kun niitä koskevat säädökset on julkaistu.

Kolmanneksi päätettiin laskea nykyistä 2 prosentin vähimmäisvarantoprosenttia 1 prosenttiin. Tämä muutos vapauttaa vakuuksia ja tukee rahamarkkinoiden toimintaa. EKP:n perusrahoitusoperaatioissa sovellettavasta täyden jaon periaatteesta ja siitä, millä tavoin pankit tätä mahdollisuutta käyttävät, seuraa, että vähimmäisvarantojärjestelmää ei tarvita rahamarkkinoiden säätelyyn siinä määrin kuin normaaleissa olosuhteissa. Tämä toimenpide tulee voimaan 18.1.2012 alkavasta pitoajanjaksosta lähtien.

Neljänneksi päätettiin, että hienosäätöoperaatiot, joita on toteutettu kunkin pitoajanjakson viimeisenä päivänä, lopetetaan toistaiseksi 14.12.2011 alkavasta pitoajanjaksosta lähtien. Tällä teknisellä toimenpiteellä tuetaan rahamarkkinoiden toimintaa.

Yksityiskohtainen lehdistötiedote toimista julkaistaan tänään klo 15.30 EKP:n verkkosivulla. Kuten ennenkin on todettu, epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä eli neljännesvuosikasvuvauhti pysyi samana kuin toisella neljänneksellä. Kyselytutkimusten tulokset viittaavat taloudellisen toimeliaisuuden heikkenemiseen tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Euroalueen myönteistä kasvuvirettä näyttävät vaimentavan monet tekijät. Näitä tekijöitä ovat maailmantalouden kysynnän laantuminen, euroalueen valtioiden velkamarkkinoiden jännitteistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset rahoitusehtoihin ja luottamukseen, sekä taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Samaan aikaan EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouskehityksen elpyvän ensi vuonna, joskin hyvin hitaasti. Tätä elpymistä tukevat kestävä kansainvälinen kysyntä, matalalla olevat lyhyet korot sekä kaikki toimet, joita on toteutettu rahoitussektorin toimintakyvyn tukemiseksi.

Tämä arvio näkyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuussa 2011 julkaistavissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan 1,5–1,7 % vuonna 2011 ja –0,4–1,0 % vuonna 2012. Vuonna 2013 kasvun ennakoidaan olevan 0,3–2,3 %. Verrattuna syyskuussa 2011 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin BKT:n kasvun vaihteluväli vuodelle 2011 on nyt kapeampi, ja vaihteluväliä vuodelle 2012 on tarkistettu merkittävästi alaspäin. Arvioiden heikentyminen kuvastaa pääasiassa heikentyneen luottamuksen ja huonontuneiden rahoitusolojen vaikutusta kotimaiseen kysyntään. Rahoitusolojen huononemiseen ovat syynä valtioiden velkakriisiin liittyvä kasvanut epävarmuus sekä ulkomaisen kysynnän ennakoitu vaimeneminen.

EKP:n neuvoston arvion mukaan euroalueen talousnäkymiin liittyy merkittäviä kasvun heikkenemisen riskejä toimintaympäristössä, jota leimaa erityisen suuri epävarmuus. Odotettua hitaamman kasvun riskejä aiheuttavat etenkin euroalueen rahoitusmarkkinoiden jännitteiden voimistuminen sekä näiden paineiden mahdollinen leviäminen edelleen euroalueen reaalitalouteen. Kasvua voivat hidastaa myös odotettua heikompi maailmantalouden kasvu, protektionismipaineet ja se, että maailmanlaajuiset tasapainottomuudet saattavat korjaantua hallitsemattomasti.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli marraskuussa 3,0 % eli sama kuin kahtena edellisenä kuukautena. Inflaatiovauhti on vuoden 2010 lopusta lähtien ollut nopea, mikä johtuu lähinnä energian ja muiden raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti todennäköisesti pysyy usean kuukauden ajan yli 2 prosentissa ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Tämä perustuu odotukseen, että tilanteessa, jossa euroalueen ja maailmantalouden kasvu hidastuu, myös euroalueen kustannus-, palkka- ja hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

Tämä arvio näkyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuussa 2011 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,6–2,8 % vuonna 2011 ja 1,5–2,5 % vuonna 2012. Vuoden 2013 YKHI-inflaatiovauhdin ennustetaan olevan 0,8–2,2 %. Syyskuussa 2011 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaation vaihteluvälejä vuosille 2011 ja 2012 on tarkistettu hieman ylöspäin. Tämä johtuu öljyn euromääräisen hinnan noususta ja välittömien verojen korotuksista. Näiden tekijöiden inflaatiota nopeuttavan vaikutuksen odotetaan olevan suurempi kuin taloudellisen toimeliaisuuden heikkenemisestä johtuva inflaation hidastuminen voittomarginaalien pienenemisen ja palkkojen nousun hidastumisen myötä.

EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että välillisiä veroja ja hallinnollisesti määräytyviä hintoja korotetaan, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät erityisesti euroalueen ja maailmantalouden odotettua hitaamman kasvun vaikutuksiin.

Rahatalouden analyysi osoittaa, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui 2,6 prosenttiin lokakuussa 2011, kun se syyskuussa oli ollut 3,0 %. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) nopeutui 3,0 prosenttiin lokakuussa, kun se syyskuussa oli ollut 2,7 %. Aivan kuten kahtena edellisenä kuukautena, rahan määrää koskeviin lokakuun tietoihin vaikutti epävarmuuden lisääntyminen rahoitusmarkkinoilla.

M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,3 %) ja kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (2,5 %) pysyivät jokseenkin ennallaan lokakuussa. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Korjaamattomat kasvuvauhdit ovat hitaampia, mikä johtuu arvopaperistamistoiminnan huomattavasta määrästä lokakuussa. Luotonantoa koskevat luvut eivät viittaa siihen, että rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen olisi lokakuuhun mennessä vaikuttanut merkittävästi luotonantoon. Vaikutukset voivat kuitenkin näkyä vasta jonkin ajan kuluttua, minkä vuoksi luotonannon kehitystä on seurattava lähitulevaisuudessa hyvin tarkasti.

Kun kasvulukuja tarkastellaan rahapolitiikan kannalta olennaisesta keskipitkän aikavälin näkökulmasta eikä oteta huomioon lyhyen aikavälin vaihtelua, rahan määrän trendikasvu on kaiken kaikkiaan yhä maltillista.

Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka vähentää rahoitusmarkkinajännitteiden mahdollisesti aiheuttamaa negatiivista kierrettä ja siten edistää riittävää luotonantoa taloudessa ajan mittaan. Eurooppa-neuvoston 26.10.2011 tekemä päätös kasvattaa pankkien rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (core Tier 1) vähimmäisvaatimuksen 9 prosenttiin kesäkuun 2012 loppuun mennessä vahvistaa euroalueen pankkisektorin kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Tältä osin kansallisten valvontaviranomaisten on varmistettava, etteivät pankkien pääomanvahvistamissuunnitelmat johda kehitykseen, joka vahingoittaa euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden rahoitusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että inflaatio pysyy todennäköisesti usean kuukauden ajan yli 2 prosentissa ennen kuin se hidastuu alle 2 prosentin. Rahoitusmarkkinoiden voimistuneet jännitteet vaimentavat edelleen euroalueen taloudellista toimeliaisuutta, ja talousnäkymiin liittyy suurta epävarmuutta ja merkittäviä kasvun hidastumisen riskejä. Tässä tilanteessa euroalueen hinta-, kustannus- ja palkkapaineiden odotetaan pysyvän vähäisinä rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen rahan määrän trendikasvun jatkuessa yhä maltillisena.

Finanssipolitiikan puolella kaikkien euroalueen hallitusten on kiireellisesti tehtävä kaikkensa koko euroalueen julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Rahoitusmarkkinoiden normaalin toiminnan palauttamisen tärkeimpänä edellytyksenä on saada aikaan uusi julkista taloutta koskeva sopimus, joka koostuu perinpohjaisesti uudistetuista finanssipolitiikan säännöistä ja euroalueen hallitusten tekemistä finanssipoliittisista sitoumuksista. Poliittisten päättäjien on korjattava liialliset alijäämät ja saatava budjetit tasapainoon tulevina vuosina määrittelemällä ja toteuttamalla tarvittavia sopeutustoimia. Tämä tukee julkista luottamusta politiikkatoimien kestävyyteen ja vahvistaa siten koko talouden ilmapiiriä.

EKP:n neuvosto on toistuvasti kehottanut toteuttamaan julkisen talouden vakautustoimien tukena rohkeita ja kunnianhimoisia rakenneuudistuksia. Julkisen talouden vakauttaminen ja rakenneuudistukset vahvistaisivat yhdessä luottamusta, kasvunäkymiä ja uusien työpaikkojen luomista. Keskeiset uudistukset tulisi toteuttaa välittömästi, jotta euroalueen maat voisivat parantaa kilpailukykyä, lisätä talouksiensa joustavuutta ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaaliaan. Työmarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä jäykkyyksien poistamiseen ja palkkajouston tehostamiseen. Hyödykemarkkinauudistuksissa olisi keskityttävä markkinoiden avaamiseen täysimääräisesti lisääntyneeseen kilpailuun.