EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Lehdistötilaisuus
9.6.2011

​Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös komissaari Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tiedot, jotka ovat tulleet saataville 5.5.2011 pidetyn kokouksen jälkeen, vahvistavat, että kokonaisinflaatioon kohdistuu edelleen kiihtymispaineita pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi. Rahan määrän trendikasvu on asteittain elpymässä. Likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella. Lisäksi viimeaikaiset tiedot vahvistavat, että euroalueella on myönteinen elpymisvire, joskin epävarmuus on edelleen suurta. Kaiken kaikkiaan rahapolitiikan mitoitus pysyy elvyttävänä ja tukee talouskasvua. Hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen inflaation kiihtymisen suuntaan. Näin ollen on syytä olla hyvin valppaana. EKP:n neuvosto toimii arvionsa pohjalta päättäväisesti ja ajoissa. Neuvosto tekee kaiken tarvittavan, jotta viimeaikaisesta hintakehityksestä ei aiheutuisi laaja-alaisia inflaatiopaineita. Se toimii erittäin määrätietoisesti pitääkseen euroalueen inflaatio-odotukset tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti kasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.

EKP:n neuvosto päätti tänään myös, että perusrahoitusoperaatiot toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen mutta vähintään vuoden 2011 yhdeksännen pitoajanjakson loppuun eli 11.10.2011 saakka. Tätä menettelytapaa sovelletaan myös maturiteetiltaan poikkeuksellisiin yhden pitoajanjakson pituisiin eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin, joiden toteuttamista jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ja vähintään vuoden 2011 kolmannen neljänneksen loppuun. Poikkeavalla maturiteetilla toteutettavien operaatioiden kiinteänä korkona käytetään senhetkistä perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Lisäksi päätettiin, että 27.7., 31.8. ja 28.9.2011 suoritettavat kolmen kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina ja niissä tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näiden kolmen kuukauden operaatioiden kiinteänä korkona käytetään perusrahoitusoperaatioiden keskimääräistä korkoa kulloisenkin operaation ajalta.

Kuten ennenkin on todettu, likviditeetin tarjontaa ja jakotapaa tarkistetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon, että kaikki rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden yhteydessä toteutetut epätavanomaiset toimet ovat luonteeltaan tilapäisiä.

Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti eli 0,8 % edellisestä neljänneksestä, kun vastaava kasvuvauhti oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä ollut 0,3 %. Viimeaikaiset tilastotiedot ja kyselyihin perustuvat indikaattorit viittaavat siihen, että euroalueen talous kasvoi edelleen tämän vuoden toisella neljänneksellä, joskin hitaampaa vauhtia.  Kasvun hidastuminen kuvastaa sitä, että tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen voimakas kasvu johtui osittain erityistekijöistä, jotka eivät enää vaikuttaneet toisella neljänneksellä. Siksi kannattaa jättää tällaiset lyhyen aikavälin heilahtelut vähemmälle huomiolle ja korostaa euroalueen talouden myönteistä elpymisvirettä. Maailmantalouden jatkuvan kasvun pitäisi edelleen tukea euroalueen vientiä. Kun otetaan huomioon euroalueen yritysten hyvä luottamus, yksityisen sektorin kotimaisen kysynnän pitäisi edistää talouskasvua yhä enemmän. Tässä auttavat myös elvyttävänä pysynyt rahapolitiikka ja rahoitusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi toteutetut toimet. Taseiden sopeuttamisprosessi useilla sektoreilla hidastanee kuitenkin talouskehitystä jonkin verran.

Tämä arvio näkyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2011 julkaistavissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan 1,5–2,3 % vuonna 2011 ja 0,6–2,8 % vuonna 2012. Maaliskuussa 2011 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2011 vaihteluväliä on tarkistettu ylöspäin, mutta vuoden 2012 vaihteluväli on pysynyt jokseenkin ennallaan. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2011 arviot ovat jokseenkin samansuuntaiset kansainvälisten järjestöjen viimeaikaisten ennusteiden kanssa.

EKP:n neuvosto katsoo yhä talousnäkymiin liittyvien riskien olevan kutakuinkin tasapainossa, kun toimintaympäristöä leimaa tavanomaista suurempi epävarmuus. Yhtäältä yritysten hyvä luottamus saattaa tukea kotimaista taloudellista toimeliaisuutta euroalueella enemmän kuin tällä hetkellä odotetaan, ja lisääntyneen ulkomaisen kysynnän kasvuvaikutus saattaa myös olla myös odotettua suurempi. Toisaalta on mahdollista, että kasvu jää odotettua hitaammaksi, jos eräiden rahoitusmarkkinalohkojen jatkuvat jännitteet vaikuttavat euroalueen reaalitalouteen. Kasvu voi olla odotettua hitaampaa myös siinä tapauksessa, että energian hinta alkaa taas nousta, protektionismi lisääntyy tai maailmantalouden tasapainottomuudet korjautuvat hallitsemattomasti.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli toukokuussa 2,7 %, kun se huhtikuussa oli ollut 2,8 %. Verrattain nopea inflaatiovauhti parina viime kuukautena johtuu lähinnä energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Inflaatiovauhti pysyy tulevina kuukausina todennäköisesti selvästi yli 2 prosentin. Myös tuotantoprosessin alkupäässä on havaittavissa pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintojen aiheuttamia hintojen nousupaineita. On edelleen äärimmäisen tärkeää, että YKHI-inflaation kiihtymisestä ei aiheudu hinta- ja palkkapäätöksiin kerrannaisvaikutuksia ja niiden myötä laaja-alaisia inflaatiopaineita. Inflaatio-odotusten on pysyttävä tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

Eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuussa 2011 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,5–2,7 % vuonna 2011 ja 1,1–2,3 % vuonna 2012. Maaliskuussa 2011 julkaistuihin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna YKHI-inflaation vaihteluväliä vuodelle 2011 on tarkistettu ylöspäin. Tämä johtuu lähinnä energian hinnan noususta. Vuotta 2012 koskevan arvion vaihteluväli on pienentynyt hieman. On pidettävä mielessä, että eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot ovat luonteeltaan ehdollisia. Ne perustuvat useisiin teknisiin oletuksiin mm. öljyn hinnasta, koroista ja valuuttakursseista. Arviot perustuvat erityisesti oletukseen että – markkinaodotusten mukaisesti – öljyn hinta laskee hieman ja lyhyet korot nousevat. Arviot perustuvat kaiken kaikkiaan näkemykseen, että viimeaikainen nopea inflaatiovauhti ei aiheuta entistä laaja-alaisempia inflaatiopaineita euroalueella.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit painottuvat edelleen arvioitua nopeamman inflaation suuntaan. Riskit liittyvät etenkin siihen, että energian hinta saattaa nousta oletettua enemmän. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla oletettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Kotimaiset hintapaineet saattavat myös olla odotettua voimakkaammat, mikä johtuu kapasiteetin käyttöasteen noususta euroalueella.

Rahatalouden analyysissa ilmeni, että M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli 2,0 % huhtikuussa 2011, kun se maaliskuussa oli ollut 2,3 %. Vaikka lavean rahan määrän kasvu on viime aikoina ollut vaihtelevaa, M3:n kasvu on nopeutunut edelleen viime kuukausina. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti nopeutui hieman eli 2,6 prosenttiin huhtikuussa oltuaan maaliskuussa 2,5 %. Kaiken kaikkiaan rahan määrän trendikasvu elpyy vähitellen. Talouteen ennen rahoitusmarkkinoiden jännitteitä kertyneen likviditeetin määrä on edelleen suuri, ja se saattaa edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella.

M3:n erien tarkastelu osoittaa, että M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui huhtikuussa ja muiden lyhytaikaisten talletusten kasvu nopeutui. Kehitys johtui osaksi näiden talletusten korkojen vähittäisestä noususta viime kuukausina. Tuottokäyrän jyrkkyys kuitenkin heikentää M3:n kasvua, sillä se vähentää likvidien omaisuuserien houkuttelevuutta sijoituskohteena verrattuna M3:n ulkopuolisiin pitempiaikaisiin instrumentteihin, joista saa paremman tuoton. Saatavissa olevat tiedot kuitenkin viittaavat siihen, että tämä vaikutus saattaa olla heikkenemässä.

M3:n vastaeristä yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti nopeutui edelleen hienokseltaan ja oli huhtikuussa 1,0 % oltuaan maaliskuussa 0,8 %. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti oli huhtikuussa 3,4 % eli sama kuin edellisenä kuukautena. Tuoreimmat tiedot vahvistavat yksityiselle ei-rahoitussektorille myönnettyjen lainojen vuotuisen kasvun vahvistuneen edelleen vähitellen.

Pankkien taseiden koko on pysynyt kutakuinkin ennallaan viime kuukausina jonkinasteisesta vaihtelusta huolimatta. On tärkeää, että pankit lisäävät edelleen luotonantoaan yksityiselle sektorille, kun kysyntä vilkastuu. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulee tarvittaessa turvautua tulorahoitukseen, tukeutua markkinoihin vahvistaakseen pääomapohjiaan entisestään tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen. Etenkin pankkien, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia saada rahoitusta markkinoilta, on pikaisesti hankittava lisää pääomaa ja lisättävä tehokkuuttaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tiedot, jotka ovat tulleet saataville 5.5.2011 pidetyn kokouksen jälkeen, vahvistavat, että kokonaisinflaatioon kohdistuu edelleen kiihtymispaineita pääasiassa energian ja raaka-aineiden hintakehityksen vuoksi.  Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu viittaa siihen, että rahan määrän trendikasvu on asteittain elpymässä. Likviditeetin määrä on yhä suuri, ja se voi edistää hintapaineiden välittymistä euroalueella.  Lisäksi viimeaikaiset tiedot vahvistavat, että euroalueella on myönteinen elpymisvire, joskin epävarmuus on edelleen suurta. Kaiken kaikkiaan rahapolitiikan mitoitus pysyy elvyttävänä ja tukee talouskasvua. Hintavakausnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen inflaation kiihtymisen suuntaan. Näin ollen on syytä olla hyvin valppaana. EKP:n neuvosto toimii arvionsa pohjalta päättäväisesti ja ajoissa. Neuvosto tekee kaiken tarvittavan, jotta viimeaikaisesta hintakehityksestä ei aiheutuisi laaja-alaisia inflaatiopaineita. Se toimii erittäin määrätietoisesti pitääkseen euroalueen inflaatio-odotukset tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Vain siten rahapolitiikalla voidaan tukea jatkuvasti kasvua ja uusien työpaikkojen luomista euroalueella.

Finanssipolitiikan saralla vuoden 2012 kansallisten budjettien valmisteluun osallistuvien tahojen on varmistettava, että budjetit tukevat osaltaan täysimääräisesti luottamusta finanssipolitiikkaan. Euroopan komission tuoreimman talousennusteen ja vakausohjelmiin sisältyvien julkisen talouden suunnitelmien vertailu osoittaa, että useiden maiden pitäisi vahvistaa budjettitavoitteitaan konkreettisilla vakauttamistoimilla, jotta ne voisivat korjata liialliset alijäämänsä yhdessä sovituissa aikatauluissa. Kun otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden tämänhetkiset paineet, on ratkaisevan tärkeää panna täytäntöön uskottavia julkisen talouden sopeuttamissuunnitelmia.

Samalla euroalueella on kiireesti toteutettava kunnianhimoisia ja kauaskantoisia rakenneuudistuksia, joilla lisätään alueen kilpailukykyä, joustavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Kattavia talousuudistuksia olisi pikaisesti toteutettava etenkin niissä maissa, joiden vaihtotaseen ja julkisen talouden alijäämä on suuri tai joiden kilpailukyky on heikentynyt. Hyödykemarkkinoilla olisi sitkeästi harjoitettava kilpailua ja innovointia lisäävää politiikkaa tuottavuuden parantamiseksi. Työmarkkinoilla etusijalle on asetettava työnteon kannustimien ja palkkajouston tehostaminen sekä työmarkkinoiden jäykkyyksien poistaminen.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.