Lehdistötilaisuus
9.1.2014
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Samalla toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta. Lisäksi haluan tässä yhteydessä toivottaa tervetulleeksi euroalueeseen Latvian, joka on kahdeksastoista euron käyttöön ottanut maa. Latvian keskuspankin pääjohtajasta Ilmārs Rimšēvičsistä tuli näin ollen EKP:n neuvoston jäsen 1.1.2014. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tuoreimmat tiedot ja analyysit ovat edelleen tukeneet aiempaa arviotamme. Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä. Samansuuntaisesti rahan määrän ja luottojen kehitys on yhä vaimeaa. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti EKP:n tavoitteen mukaiset, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tämä viittaa edelleen siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto painottaa erityisesti, että EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen, mikä tukee talouden asteittaista elpymistä euroalueella. Tämän mukaisesti EKP:n neuvosto toistaa ennakoivan viestintänsä, että se edelleen odottaa EKP:n ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Kuten aiemmin on todettu, tämä odotus perustuu siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laajalti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa. EKP:n neuvosto seuraa tiiviisti rahamarkkinatilannetta ja sen mahdollista vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen ja on valmis harkitsemaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttämistä. EKP:n neuvosto ylläpitää edelleen määrätietoisesti kasvua voimakkaasti tukevaa rahapolitiikan mitoitustaan ja ryhtyy tarvittaessa uusiin päättäväisiin toimiin.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 0,1% edellisestä neljänneksestä, kun neljännesvuosikasvu oli toisella neljänneksellä ollut 0,3 %. Vaikka lokakuuta koskevat teollisuustuotantoluvut viittaavat vuoden 2013 viimeisen neljänneksen alkaneen heikosti, joulukuuhun asti ulottuvien luottamuskyselyjen tulokset ovat kohentuneet aiemmista heikoista lukemista, mikä kaiken kaikkiaan viittaa siihen, että taloudellinen toimeliaisuus vilkastuu edelleen asteittain. Tuotannon odotetaan vuosina 2014 ja 2015 elpyvän hitaasti, mikä johtuu erityisesti siitä, että kotimainen kysyntä, jota rahapolitiikan mitoitus tukee, kohenee jonkin verran. Euroalueen taloudellisen toimeliaisuuden pitäisi lisäksi hyötyä alueen vientituotteiden kysynnän asteittaisesta voimistumisesta. Myös rahoitusmarkkinoiden tilan yleinen kohentuminen sitten kesän 2012 näyttää vähitellen vaikuttavan reaalitalouden kehitykseen samoin kuin edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa. Lisäksi energian hinnannousun yleinen hidastuminen on viime aikoina kasvattanut reaalituloja. Samaan aikaan euroalueen työttömyys on kuitenkin edelleen huomattava, ja vielä tulossa olevat tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tulevat yhä vaimentamaan talouskasvua.
Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Maailmanlaajuisten raha- ja rahoitusmarkkinoiden tilanteen kehityksellä ja siihen liittyvillä epävarmuustekijöillä saattaa olla epäsuotuisia vaikutuksia taloustilanteeseen. Muut odotettua heikomman kehityksen riskit liittyvät mahdollisuuteen, että raaka-aineiden hinnat nousevat, että kotimainen kysyntä ja vienti kehittyisivät odotettuakin heikommin tai että euroalueen maiden rakenneuudistusten toteutus viivästyisi tai jäisi riittämättömäksi.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,8 % joulukuussa 2013, kun se marraskuussa oli ollut 0,9 %. Inflaatiovauhdin hidastuminen oli jokseenkin odotettua. Hidastuminen johtui palvelujen hintojen nousun hiljenemisestä. Energian tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan tulevina kuukausina pysyvän jotakuinkin nykyisellä tasolla. Keskipitkällä aikavälillä euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina. Samanaikaisesti euroalueen keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät edelleen tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät raaka-aineiden hintojen nousuun sekä siihen, että hallinnollisesti määräytyviä hintoja ja välillisiä veroja korotetaan odotettua enemmän. Arvioitua hitaamman inflaation riskit taas liittyvät ennakoitua heikompaan talouskasvuun.
Rahatalouden analyysi ja marraskuuta koskevat tiedot vahvistavat arviota, että lavean rahan (M3) määrän ja luottojen kasvu oli edelleen vaimeaa. M3:n vuotuinen kasvuvauhti pysyi marraskuussa jokseenkin ennallaan 1,5 prosentissa, kun se lokakuussa oli ollut 1,4 %. Kahtena edellisenä kuukautena eli syys- ja lokakuussa kasvuvauhti oli hidastunut. M1:n vuotuinen kasvu pysyi vahvana 6,5 prosentissa, mikä johtuu siitä, että sijoittajat suosivat likvidejä sijoituskohteita. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin huhtikuussa 2013, jolloin se oli nopeimmillaan eli 8,7 %. Kuten edellisinäkin kuukausina M3:n kasvua tuki edelleen erityisesti rahalaitosten ulkomaisten nettosaamisten kasvu. Tämä puolestaan johtuu ulkomaisten sijoittajien euroalueen arvopapereita kohtaan tunteman kiinnostuksen lisääntymisestä. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen muutosvauhti oli edelleen hidas. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) pysyi marraskuussa 0,3 prosentissa eli jokseenkin samana kuin vuoden 2013 alusta lähtien. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli marraskuussa 3,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Lokakuussa määrä oli 3,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Yrityksille myönnettyjen lainojen heikko kasvu johtuu edelleen viivästyneestä reagoimisesta suhdannesykliin, luottoriskistä sekä taseiden korjausliikkeen jatkumisesta niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla.
Pankkien rahoitustilannetta on onnistuttu parantamaan tuntuvasti kesästä 2012 lähtien. Jotta rahapolitiikan asianmukainen välittyminen euroalueen maiden rahoitusoloihin voidaan varmistaa, on tärkeää, että alueen luottomarkkinoiden pirstaloituminen vähenee edelleen ja että pankkien taseiden kestävyyttä vahvistetaan tarvittaessa. Pankkien tilan kattava arviointi, jonka EKP toteuttaa, auttaa osaltaan rakentamaan luottamusta. Arviointi antaa aiempaa selkeämmän kuvan pankkien tilasta, ja sen tulosten avulla selvitetään korjaustoimien tarve ja toteutetaan nämä toimet. Pankkiunionin perustamista koskevien lisätoimien pikainen täytäntöönpano auttaa palauttamaan luottamuksen rahoitusjärjestelmään.
Taloudellinen analyysi viittaa kaiken kaikkiaan siihen, että edessä saattaa olla pitkällinen hitaan inflaation kausi, jota myöhemmin seuraa inflaatiovauhdin vähittäinen kiihtyminen siten, että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.
Finanssipolitiikassa on pidettävä kiinni aiemmista pyrkimyksistä jatkaa julkisen talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden strategioiden tulisi olla finanssipoliittisen sopimuksen mukaisia ja varmistaa, että vakauttamistoimet tukevat kasvua ja yhdistävät julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamisen verotuksen vääristävien vaikutusten minimoimiseen. Yhdessä rakenneuudistusten määrätietoisen toimeenpanon kanssa tämä tukee entisestään talouden asteittaista elpymistä euroalueella ja vaikuttaa myönteisesti julkiseen talouteen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksiin ja sisämarkkinapolitiikan tinkimättömään toteuttamiseen, jotta voidaan parantaa talouden kasvunäkymiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä suuren työttömyyden oloissa.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.
Euroopan keskuspankki
Viestintäosasto
Tiedotus (Press and Information Division)
Kaiserstrasse 29
D-60311 Frankfurt am Main
Puh.: +49 69 1344 7455, faksi: +49 69 1344 7404
Internet: http://www.ecb.europa.eu
Kopiointi sallitaan, kunhan lähde mainitaan.