EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 25.7.2019
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina ainakin vuoden 2020 alkupuoliskon ajan ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi tavoitetta keskipitkällä aikavälillä.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n neuvosto myös korosti, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa, sillä niin toteutunut kuin ennakoitukin inflaatio on ollut jatkuvasti EKP:n neuvoston tavoitetta hitaampaa. Mikäli keskipitkän aikavälin inflaationäkymät jäävät jatkossakin tavoitteesta, EKP:n neuvosto ryhtyy toimiin symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti. Se on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
EKP:n neuvosto on pyytänyt eurojärjestelmän komiteoita kartoittamaan toimintamahdollisuuksia, kuten ohjauskorkoja koskevan ennakoivan viestinnän vahvistamista, varannoille maksettavien korkojen porrastamista ja muita lievennystoimia sekä mahdollisten uusien omaisuuseräostojen volyymia ja koostumusta.
EKP:n neuvoston kesäkuun alun kokouksen jälkeen saatujen tietojen perusteella euroalueen talousnäkymät kärsivät edelleen maailmantalouden kasvun hidastumisesta ja kansainvälisen kaupan heikkoudesta, joskin työllisyyden jatkuva koheneminen ja palkkojen nousu tukevat yhä talouskehitystä. Lisäksi geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä pitkittynyt epävarmuus heikentää talouden ilmapiiriä etenkin tehdasteollisuudessa. Inflaatiopaineet ovat siis edelleen vaimeita, ja inflaatio-odotukset ovat indikaattorien perusteella heikentyneet. Runsas rahapoliittinen elvytys on siksi jatkossakin tarpeen, jotta voidaan pitää rahoitusolot erittäin suotuisina ja edistää euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 % (vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä 0,2 %). Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan talouskasvu hidastuu vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä vielä jonkin verran pääasiassa siksi, että kansainvälinen kauppa kärsii edelleen jatkuvasta maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, joka huonontaa etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta. Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on kuitenkin vakaata, ja työmarkkinatilanne kohenee edelleen. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan, sillä geopoliittisiin tekijöihin, kasvavaan protektionismin uhkaan ja kehittyvien markkinoiden heikkouksiin liittyvä epävarmuus on pitkittynyt.
Euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti nopeutui kesäkuussa 1,3 prosenttiin (toukokuussa 1,2 %), kun ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja laskettu YKHI-inflaatio nopeutui eikä energian hintainflaation hidastuminen riittänyt kumoamaan sen vaikutusta. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan tulevina kuukausina ja nopeutuvan sen jälkeen vuoden loppua kohti. Pohjainflaatio on useimpien indikaattorien perusteella edelleen vaimeaa, vaikka tilapäiset tekijät ovat viime aikoina aiheuttaneet jonkin verran vaihtelua. Inflaatio-odotusten indikaattorit kertovat odotusten heikentyneen. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet ja käyneet laaja-alaisemmiksi kapasiteetin korkean käyttöasteen ja työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, kustannuspaineiden vaikutuksen välittyminen inflaatiovauhtiin vie ennakoitua kauemmin. Pohjainflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen nousun kiihtymisen tukemana.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2019 kesäkuussa 4,5 % (toukokuussa 4,8 %). Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.
Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli kesäkuussa 3,8 % eli jokseenkin ennallaan. Se siis jatkuu vakaana, vaikka onkin jonkin verran syyskuun 2018 huippulukemia hitaampaa. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutuu vähittäin. Kesäkuussa sekin oli jokseenkin ennallaan eli 3,3 %. Poikkeuksellisen matalat lainakorot edistävät lainakannan kasvua edelleen. Euroalueen pankkien luotonantokyselyn tulokset vuoden 2019 toiselta neljännekseltä kertovat, että lainakannan kasvu on edelleen saanut vetoapua lainakysynnän vahvistumisesta kaikissa lainaryhmissä. Vuoden toisella neljänneksellä yrityslainojen myöntökriteerit tiukentuivat talousnäkymien aiheuttaessa huolta. Asuntolainojen myöntökriteerit sen sijaan pysyivät kutakuinkin ennallaan.
Tuleva kolmas kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarja ja muut rahapoliittiset toimet auttavat pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottavat jatkossakin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksensaantia.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia. Finanssipolitiikan saralla euroalueen varovaisen elvyttävä finanssipolitiikka tukee talouskasvua. Niissä maissa, joiden julkisen talouden velka on suuri, on kuitenkin edelleen syytä kerryttää julkisen talouden puskureita. Kaikkien maiden olisi tehostettava entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.