Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Alustus Karjalan Liiton säätiöseminaarissa
Karjala-talo (Teams), 16.10.2020
Jälleenrakennuksessa on käyttöä karjalaiselle tulevaisuususkolle
Arvoisat Karjalan Liiton säätiöiden edustajat, hyvät ystävät,
Kiitän teitä ystävällisestä kutsustanne puhua etäyhteydellä Karjalan Liiton säätiöiden seminaarissa. Kiitokseni on erityisen lämmin siitä syystä, että saimme – puolin ja toisin – toisen mahdollisuuden: jouduimme koronan takia valitettavasti perumaan tapaamisemme Suomen Pankissa viime keväänä, Karjalan Liiton huhtikuisen syntymäpäivän yhteydessä.
Tahdonkin nyt käyttää tilaisuuden hyväkseni ja onnitella teitä kaikkia osallistujia Karjalan Liiton viettäessään 80-juhlavuottaan!
Karjalan Liiton ja sen yhteydessä toimivien säätiöiden työ karjalaisen kulttuuriperinnön ylläpitämisessä, tutkimisessa ja edistämisessä on ollut erittäin arvokasta. Monilla meistä suomalaisista on karjalaisia juuria. Liiton väsymättömän työn ansiosta karjalainen kulttuuri on säilynyt elinvoimaisena tuleville polville. Karjalaisuus näkyy kaikkialla Suomessa ja siinä on jotain tuttua kaikille – niillekin joilla ei Karjalassa sukujuuria ole.
Omat karjalaiset juureni sijoittuvat Uudellekirkolle, josta Irja-mummini os. Sinkko oli kotoisin. Hän toimi Kannaksella lottana sodan aikana ja avioitui pappani, kersantti Viljo Valjakan kanssa sodan jälkeen Mikkelissä. Avioliitto oli Ville-papan toinen, mutta sotaromanssia esiintyi perimätiedon mukaan tasa-arvon nimissä myös silloisen perheen päämajakaupungin puoleisessa päässä. Irja-mummi hoiti minua nassikkana – molemmat vanhempani olivat tiiviisti työelämässä – ja muistan lämmöllä, miten huolella hän vaali karjalaista hengen- ja kulttuuriperintöä.
Hyvät ystävät,
Myöhemmin sain ilon ja kunnian tehdä tiivistä yhteistyötä toisen, vähän tunnetumman Karjalan evakon eli valtioneuvos Johannes Virolaisen kanssa. Hän muistutti siitä, että Karjalan Liittoa ei välittömästi talvisodan päättymisen jälkeen perustettu niinkään vaalimaan karjalaista kulttuuriperintöä, vaan huolehtimaan yli 400 000 siirtokarjalaisen eli evakon oloista sen jälkeen, kun he olivat menettäneet liki kaiken maallisen omaisuutensa ja joutuneet sodan vuoksi jättämään kotinsa ja kontunsa. Ponnistus oli valtava, mutta sitäkin suurempi oli onnistuminen. Karjalaiset ovat osallistuneet maamme jälleenrakentamiseen ja suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen kaikilla elämänaloilla. Karjalaisten elämä muuttui, mutta se jatkui, itsenäisessä Suomessa.
Kuten 80 vuotta sitten, Suomi ja suurin osa maailmaa elää nyt poikkeusoloja. 80 vuotta sitten saivat karjalaiset käskyn lähteä liikkeelle, mutta nyt pitää pysytellä kotona – ja pitää vielä etäisyyttä, mikä on karjalaisille erityisen vaikeaa. Joka tapauksessa yhteistä näille kahdelle aikakaudelle on se, että monet ihmiset on erotettu sukulaisistaan ja yhteisöistään. Rajoitustoimet ovat heikentäneet hyvinvointia.
Siksi meillä ja muualla on nyt iso tarve karjalaisille arvoille: solidaarisuudelle, yhteisöllisyydelle, tulevaisuudenuskolle. Meitä yhdistää yhteinen vihollinen – virus. Epävarmuus on suurta kaikkialla.
Tämä koskee perin juurin myös taloutta. Talouden kuoppa on syvä ja toipuminen tulee ottamaan aikansa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi tällä viikolla (13.10.2020) uusimman maailman talouden ennusteensa. IMF:n arvion mukaan talouden kasvu ja elintason koheneminen hidastuu lähes kaikkialla maailmassa pitkäksi aikaa. Pandemian lisäksi epävarmuutta tulevasta ruokkivat myös Yhdysvaltain presidentinvaalit, Kiinan ja Yhdysvaltain väliset jännitteet kaupassa ja teknologiassa sekä Ison-Britannian ja EU:n kauppaneuvottelut.
Tiedämme jo, että euroalueen talous supistui hyvin nopeasti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Pandemia runteli erityisen rankasti Italiaa ja Espanjaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos uutta isoa sulkua ei jouduta asettamaan, syvin kuoppa on nyt ohitettu ja elpyminen voi jatkua. Se on kuitenkin hyvin eritahtista, sekä eri maissa että eri toimialoilla. Palvelualat, kuten matkailu ja ravintolat, ovat kärsineet eniten, mutta esimerkiksi teollisuustuotanto on alkanut kasvaa pandemiasta ensiksi selvinneen Kiinan kysynnän vetämänä.
On syytä alleviivata viruksen hillinnän ratkaisevaa merkitystä talouden kehitykselle ja työllisyydelle. Pandemian toinen aalto jyllää nyt maailmalla ja meillä, ja syksyn ja talven tullen viruksen luontainen kausiliike voimistuu. Päättäjien vaikeana tehtävänä ympäri maailman on löytää epidemian hallintaan tehokkaat keinot – sellaiset, jotka haittaavat elinkeinotoimintaa ja arkielämää mahdollisimman vähän, mutta silti jarruttavat viruksen leviämistä. Mitä tarkemmin kansalaiset noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja käyttävät tervettä järkeä, sitä tehokkaammin epidemiaa voidaan hallita ilman uutta täyssulkua. Maskien käyttö ja etäisyyden pitäminen ovat siksi edelleen parasta työllisyyslääkettä, myös Suomessa. Ja edelleen on tärkeää huolehtia käsihygieniasta ja pysyä flunssaisena kotona.
Talouspolitiikan tärkein tehtävä pandemian aikana on ollut torjua kriisin pitkittymistä. Euroopan keskuspankki on tukenut euroalueen taloutta kriisissä elvyttävällä rahapolitiikalla heti kriisin alusta alkaen. Se on laskenut ohjauskorot lattiatasolle, ostanut arvopapereita sekä vuonna 2015 alkaneessa osto-ohjelmassaan että uudessa pandemia-ajan hätäosto-ohjelmassa ja lisäksi tarjonnut euroalueen pankeille rahoitusta ennätyksellisen edullisin ehdoin. Nämä mittavat toimet auttavat sekä yrityksiä että kotitalouksia selviytymään yli vaikeimman ajan.
Euroalueen rahapolitiikan tarkoituksena on tukea vahvasti talouden elpymistä ja turvata hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Euroopan keskuspankin tavoitteena on maltillinen, noin 2 % inflaatio. Inflaatio on kesällä kääntynyt hiukan negatiiviseksi eli keskimääräiset kuluttajahinnat ovat laskeneet. EKP on kuitenkin elvyttävällä rahapolitiikallaan pystynyt välttämään deflaation uhan. Deflaation oloissa hintojen lasku aiheuttaa itseään ruokkivan pidempiaikaisen kierteen, joka vaikeuttaa yritysten toimintaa ja kasvattaa työttömyyttä.
Käsillä oleva kriisi on poikkeuksellinen. Koronapandemia ei ole yhdenkään maan holtittoman talouspolitiikan seuraus, vaan kriisi moukaroi niin Suomea, Eurooppaa kuin koko maailmaakin. Euroopan valtiot ovat kaupan ja rahoitusmarkkinoiden kautta kytkeytyneet toisiinsa.
Koska kriisi on yhteinen, Euroopan unionin jäsenvaltioiden kannattaa korjata vaurioita myös yhteisin ponnisteluin. Finanssikriisin opetus on, että yhteisellä talouspolitiikalla voidaan tehokkaimmin estää kriisin paheneminen pitkäkestoiseksi taantumaksi. EU:n elpymispaketista myönnetään jäsenmaille avustuksia ja lainoja, joita jäsenvaltioiden tulee käyttää siten, että niillä tuetaan kestävää kasvua, kuten terveydenhoitoa, uusiutuvaa energiaa sekä digitaalista osaamista ja liiketoimintaa.
Hyvät ystävät,
Viime aikoina monet ovat olleet huolestuneita elvyttävän rahapolitiikan ja finanssipolitiikan seurauksista. Onhan rahan määrä nyt ennätyksellisen suuri ja valtioiden velka kasvanut nopeasti. Tämän pelätään laukaisevan hyperinflaatiota tai vaarantavan julkisten talouksien kestävyyden.
Kevyen rahapolitiikan sivuvaikutuksia on tärkeä seurata ja tarvittaessa on reagoitava niihin. Inflaation nopeasta kiihtymisestä ei kuitenkaan ole merkkejä. Inflaatio on ollut euroalueella jo pitkään liian hidasta ja uhkaa sellaisena myös jatkua. Tämän vuoksi EKP:n rahapolitiikka tulee jatkumaan elvyttävänä eli kasvua ja työllisyyttä tukevana vielä pitkään.
Lisäksi on tärkeää että euroalueen talouksia tuetaan myös muilla talouspolitiikan toimilla. Keväästä lähtien lomautukset (irtisanomisten sijasta) ja suorat yritystuet ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä yli kriisin pahimman vaiheen ja välttämään työttömyyden jyrkän kasvun.
Nyt talouspolitiikan painopiste on siis kriisin akuutissa hoidossa. Seuraava vaihe saattaa olla jopa vaativampi, sillä vähänkin pidemmällä tähtäimellä on tärkeää vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä sellaisilla rakenteellisilla uudistuksilla, jotka kohentavat työllisyyttä ja vauhdittavat tuottavuuden kasvua. Valtion velan kasvutrendin jatkuminen tekisi Suomenkin julkisesta taloudesta hyvin haavoittuvaisen tuleville kriiseille.
Moni yrittäjä ja kotitalous elää Suomessa nyt vaikeita aikoja. Vaikka Suomen talouskasvu näyttää tänä vuonna hidastuvan hieman vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, uhkaa toipuminen toisaalta tulevina vuosina jäädä kovin vaimeaksi. Kotitalouksien ja teollisuuden luottamus talouteen on jo nyt heikentynyt kesään verrattuna.
Suomen talouden elpyminen nojaa tällä hetkellä pitkälti kotimaiseen kysyntään, jota saattaa hidastaa koronavirustartuntojen kasvu. Suomen viennin ja teollisuustuotannon elpymisen kannalta puolestaan on erittäin tärkeää kuinka euroalueen talous kehittyy. Muun maailman elpyminen kasvattaisi myös suomalaisten vientituotteiden kysyntää.
Hyvät ystävät,
Kuten tiedämme, poikkeustoimet jatkuvat edelleen. Maamme talous on kokenut kovia, ja yhteiskuntakin. Varsinkin iäkkäämmät ihmiset ovat joutuneet viettämään pitkiä aikoja eristyksessä. Rajoitustoimet ovat olleet välttämättömiä terveyden suojelemiseksi, mutta samalla ne ovat heikentäneet talouden kehitystä ja ihmisten välitöntä hyvinvointia.
Vaikka huomio on tällä hetkellä vielä kriisin akuutissa vaiheessa, jälleenrakentaminen alkaa pian. Kun suomalaiset rakensivat sotien jälkeen hyvinvointivaltion, tarvittiin siihen muutakin kuin rahaa ja talouskasvua. Siihen tarvittiin karjalaisille ominaista solidaarisuutta ja uskoa tulevaan sekä suomalaista sosiaalista pääomaa.
Nyt on tärkeää, että tämä yhdessä toimimisen malli siirtyy tuleville sukupolville. Siinä voimme ottaa mallia karjalaisten vanhempiemme tai isovanhempiemme elämästä jälleenrakennuksen aikana.
Turnauskestävyyttä tarvitaan, mutta sitähän karjalaisilta ja kaikilta meiltä suomalaisilta löytyy. Pahemmastakin olemme yhdessä selviytyneet!