Pääjohtaja Olli Rehn
Venäjä-tietoisku 28.3.2022
Arvoisat kuulijat ja katsojat,
Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa on kulunut nyt neljä ja puoli viikkoa. Ukraina ja ukrainalaiset ovat kantaneet siitä raskaimman taakan. Ihmishenkiä on menetetty ja kaupunkeja tuhottu, ja tuho jatkuu. Ukrainan tukeminen monin tavoin on erittäin tärkeää ja moraalisesti oikein, ja sijoitus omaan turvallisuuteemme. Rajojen siirtely asevoimin ei saa olla hyväksyttävää.
Myös talouden puolella Ukraina joutuu ottamaan kovimmat iskut. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi toissa viikolla, että maan bruttokansantuote supistuu 10 prosenttia. IMF myönsi samalla Ukrainalle 1,4 miljardia dollaria hätälainoitusta. Myös Euroopan unioni on jatkanut maan lainoitusta. Apua annetaan tosiaan monin tavoin.
Samalla myös hyökkääjän eli Venäjän talous kärsii sodasta ja sen seurauksista. Sodan tuoma epävarmuus on jo sinänsä myrkkyä taloudelle ja etenkin investoinneille. Lännen yhtenäinen pakoterintama on selvästi yllättänyt Kremlin johdon. Venäjän omat korjaavat toimenpiteet ovat tähän mennessä olleet varsin vaatimattomia päälle vyöryvän talouskriisin kokoon verrattuna.
Tässä Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen, BOFITin, Venäjä-tietoiskussa tarkastellaan Venäjän talouden ja yhteiskunnan tilannetta monesta näkökulmasta.
Venäjä-tietoiskut ovat perinteinen osa BOFITin toimintaa. Tietoiskuja on järjestetty jo vuodesta 2006 lähtien.
Nykyinen tilanne on toisaalta hyvin kaukana normaalista. Siksipä tänään julkaistava BOFITin Venäjä-ennuste pyrkii arvioimaan sitä, miten syvälle Venäjän talous tänä vuonna sukeltaa. Maan kotimaisen kysynnän romahdus on tosiasia, mutta muutoin paljon riippuu viennin kehityksestä – eli siitä, miten nopeasti muu maailma ja etenkin Euroopan unioni pystyy irrottautumaan energiariippuvuudestaan venäläisistä hiilivedyistä, öljystä ja maakaasusta.
Pakotteiden ja etenkin yritysten oman toiminnan takia Venäjän ja muun maailman välille on laskeutunut eräänlainen moderni rautaesirippu. Se on taloudellinen ja teknologinen, osin digitaalinenkin.
Tämän esiripun läpäisevät tällä hetkellä lähinnä venäläiset energiatuotteet, ja siksi tässä tietoiskussa käsitellään pakotteiden lisäksi mm. EU:n energiamarkkinoita ja EU-maiden kykyä ja valmiutta siirtyä käyttämään muita energialähteitä – ja millä aikavälillä se on toteutettavissa. Vihreä siirtymä on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan takia, mutta sillä on nyt myös kiistaton ja mittava ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys.
Toinen Ukrainan sotaan liittyvä globaali kysymys on Kiinan ja Venäjän strateginen kumppanuus ja Kiinan tuki Venäjälle. Kuinka pitkään Kiinan johto on valmis tukemaan Putinin Venäjää, joka tappaa surutta naisia ja lapsia, tuhoaa kaupunkeja ja uhkailee joukkotuhoaseilla? Miksi Kiinan johto ei ole valmis käyttämään vaikutusvaltaansa juniorikumppaniinsa aselevon ja rauhan rakentamiseksi?
Kiinan ja Venäjän yhteinen missio sääntöperäisen ja yhteisövaraisen maailmanjärjestyksen murentamiseksi ei riitä vastaukseksi. Maiden pyrkimys suurvaltapolitiikan ja etupiiriajattelun palauttamiseksi kansainvälisten suhteiden perustaksi merkitsisi muutoinkin paluuta 1800-luvulle. Kiina ja Venäjä ovatkin toimillaan yhtenäistäneet läntistä maailmaa, jossa on alettu yhä selkeämmin tiedostaa, että käynnissä on kamppailu yhtäältä liberaalin demokratian ja toisaalta autoritaarisen, jopa totalitaarisen vallankäytön välillä. On syytä varautua siihen, että tämä voi olla pitkäkin, liberaalin demokratian ja oikeusvaltion tulevaisuuden kannalta ratkaiseva kamppailu.
Vaikeissa tilanteissa tiedon ja punnittujen näkemysten tärkeys korostuu. Suomen Pankki toteuttaa tällä tietoiskullakin yhtä julkisen palvelun tehtäväänsä. Olen varma, että tietoiskun esitykset kirvoittavat keskustelua itse tilaisuudessa ja myös sen jälkeen.
Seuraavaksi BOFITin päällikkö, Iikka Korhonen, käy läpi joitain tilaisuuden käytännön asioita ja esittelee ensimmäisen puoliskon esiintyjät.
Tervetuloa kaikille kuulijoille ja katsojille siis tähän Venäjä-tietoiskuun, myös tilaisuutta internetin kautta seuraaville.