Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Keynote-puheenvuoro
AMK-päivät, Metropolia, 5.5.2022
Euroopan ja Suomen talous Venäjän hyökkäyssodan aikana
Arvoisa ammattikorkeakouluväki, hyvät ystävät,
Aluksi haluan kiittää kutsusta tulla puhumaan tänne Metropolian uudelle kampukselle valtakunnallisille AMK-päiville. Ammattikorkeakoulut ovat koulutusjärjestelmämme kovaa ydintä, enkä usko, että voin korostaa koulutuksen merkitystä liikaa – etenkään teidän joukossanne. Ammattikorkeakouluilla on aivan keskeinen rooli suomalaisessa koulutustyössä, sillä 156 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa (vuonna 2021) voi tuskin olla valinnassaan väärässä.
Venäjän brutaalia hyökkäystä Ukrainaan on nyt kestänyt jo yli kaksi kuukautta. Ihmisuhrien määrä kasvaa, avun tarve lisääntyy. Tässä ja nyt Ukrainan tukeminen on tärkein prioriteettimme. Samalla on henkisesti valmistauduttava siihen, että laaja-alainen vastakkainasettelu läntisen maailman ja Venäjän välillä voi jatkua vielä pitkään.
Maailmantalouden isossa kuvassa Venäjän hyökkäyksen taloudelliset vaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka pitkäkestoiseksi ja laajaksi se muodostuu. Sota lisää epävarmuutta tulevasta kehityksestä sekä nostaa energian ja raaka-aineiden hintoja ja sitä kautta kuluttajahintoja. Sota myös pahentaa tuotannon pullonkauloja, kun monista mineraaleista, metalleista, viljasta ja lannoitteista syntyy pulaa. Kaiken kaikkiaan sota on vain kärjistänyt pandemian aiheuttamia ongelmia maailmantaloudelle.
Euroalueen talous oli ennen sodan puhkeamista elpynyt odotuksia paremmin koronakriisistä. Venäjän hyökkäyssota heikentää kasvunäkymiä euroalueella, mutta tätä vaikutusta suhteellistaa se, että Venäjän osuus maailmantaloudesta on alle 2 %. Euroopan unionin ja Kiinan osuus maailmantaloudesta on kummankin 18 % ja Yhdysvaltojen 24 %.
Maaliskuussa Euroopan keskuspankki arvioi, että euroalueen talous kasvaisi tänä vuonna vielä yli 2 prosenttia. Oma arvioni on, että EKP:n arviota joudutaan pian päivittämään heikompaan suuntaan. Oletan, että kasvuluvuista joudutaan leikkaamaan isompi siivu pois, etenkin aiemmin arvioitua korkeampien energian hintojen ja tuotantokapeikkojen takia.
Energian ja raaka-aineiden hintakehitys on kiihdyttänyt euroalueen inflaatiota 6-7 prosenttiin tänä vuonna. Tällä hetkellä energian hinnannousu selittää yksin vähintään puolet kokonaisinflaatiosta.
Kriittistä keskipitkällä aikavälillä on se, vaikuttaako energian hinnannousu inflaatio-odotuksiin, palkkoihin ja yritysten hinnoittelukäyttäytymiseen.
Energiainflaatio ja tuotantokapeikot eivät yksistään johda pysyvään inflaation kiihtymiseen, ellei seurauksena ole isoja kerrannaisvaikutuksia eli hintojen ja palkkojen kierrettä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, euroalueella palkkainflaatio on toistaiseksi ollut maltillista, vaikka alkuvuoden ensimmäisiltä kuukausilta onkin jo joitakin merkkejä sen kiihtymisestä.
Hyvät kuulijat,
Suomen talouden kasvu oli viime vuonna vahvaa, ja koronan aiheuttama kuoppa ehdittiin jo luoda umpeen. Tälle vuodelle ennustettiin ennen sotaa vielä varsin hyvää kasvua, mutta sota romutti tämän näkymän.
Suomen Pankissa teimme maaliskuussa arvion sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Koska sodan laajuudesta ja kestosta on suurta epävarmuutta, meidän arviomme piti sisällään kaksi eri skenaariota.
Rankemmassa skenaariossa Suomen vientimarkkinat heikkenevät, energian ja raaka-aineiden hinnat pysyvät korkeina ja Venäjä-viennin korvaaminen osoittautuu hitaaksi. Tällöin Suomen talouskasvu jäisi vain puoleen prosenttiin vuosina 2022–2023, ja myös ensi vuoden kasvu siis hidastuisi merkittävästi. Joku saattaisi puhua myös nollakasvusta.
Suomen inflaation odotetaan laskelmien perusteella kiihtyvän kuluvana vuonna 4–5 prosenttiin, mikä on paljon, mutta alle euroalueen keskiarvon. Maaliskuussa inflaatio kiihtyikin jo lähelle kuutta prosenttia (5,8 %). Myös meillä energian hintojen muutos selittää yli puolet inflaatiosta.
Työllisyyden ripeä vahvistuminen on viime aikojen harvoja hyviä uutisia. Työllisyysaste on nyt 73,7 % eli se hipoo tavoiteltua 75 % tasoa. Tosin työtä tehdään tunteina mitattuna edelleen vähemmän kuin ennen pandemiaa. Samalla koulutetun, osaavan työvoiman saatavuus on alkanut muodostua joillakin toimialoilla jälleen ongelmaksi.
Niin suomalaiset kuin muutkin yritykset etsivät nyt uusia markkinoita menetetylle Venäjän-kaupalleen. Avainkysymys on, miten uusia markkinoita voidaan löytää tilanteessa, jossa tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi. Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyvyn säilyminen on aivan keskeistä viennin laajentamiselle.
Koronakriisiä ratkottiin pääosin julkisin varoin. Julkinen velka kasvoi poikkeuksellisen nopeasti ja poikkeuksellisen paljon, mutta velan taittaminen on aiempien kokemusten perusteella hidasta ja vaivalloista. Toisin kuin Suomen 1990-luvun laman jälkeen, koronakriisin jäljiltä julkiseen talouteen ei ehditty kerryttää puskureita ennen kuin uusi kriisi iski.
Suomen velkasuhde ei ole vielä euroalueen keskimääräisen velan tasolla, mutta eihän se voi olla pienen reunamaan tavoitekaan. Vaikka Suomen valtion velkaantumiseen ei liity akuutteja riskejä, Suomessakin on syytä varautua jo ohjaus- ja lainakorkojen asteittaiseen nousuun.
Suomen talouden kasvumahdollisuuksia heikentävät sekä työikäisen väestön pieneneminen että työn tuottavuuden vaimea kehitys. Tähän vaikuttaa inhimillisen pääoman heikentyvä näkymä 2040-luvulta lähtien.
Inhimillisen pääoman kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja lisäämällä kannustimia kouluttautumiseen, työntekoon ja syntyvyyden kasvuun. Koulutetun työperäisen maahanmuuton lisääminen kasvattaisi niin ikään inhimillistä pääomaa melko nopeastikin.
Hyvät kuulijat,
Näiden AMK-päivien yksi keskeinen teema on kestävä kehitys. Gro Harlem Brundtland, joka johti nimellään kulkevaa komissiota vuonna 1987, määritteli kestävän kehityksen hyvin: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." Ajatus siitä, että jätetään oma tontti yhtä hyvään kuntoon, kun se on saatu, on joskus aiemmin ollut melkein itsestäänselvyys, mutta nykymaailmassa monelta unohtunut.
Olen sivunnut teemaa lähinnä talouden kannalta, mutta sitä ei voida erottaa ympäristön tai yhteiskunnan kestävyydestä. Myös talouspolitiikan päätöksissä liikutaan yhä useammin näiden näkökulmien ristipaineessa.
Kestävällä kehityksellä on vahva yhteys kansalliseen kriisivalmiuteen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan havahdutti varmasti viimeisetkin Euroopassa tarpeeseen vahvistaa taloutemme ja yhteiskuntamme iskunkestävyyttä ja omavaraisuutta. Venäjän toimet luovat painetta uudistaa Euroopan ja Suomen talouden rakenteita – ja toivottavasti antavat tälle vauhtia.
Yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on ymmärrettävästi viime aikoina keskittynyt turvallisuuspolitiikkaan, kun aggressiivinen ja arvaamaton Venäjä käy hyökkäyssotaa naapurimaassaan Ukrainassa. On ilmeistä ja viisasta, että päätöksenteko Suomen puolustuksellisesta liittoutumisesta Naton jäsenenä selkeytyy jo lähipäivinä ja -viikkoina.
Kun pohdimme, millainen yhteiskunta on vahvalla pohjalla ja iskunkestävä, asioita kannattaa Suomen tasavallassa katsoa laajasti. Viisaan, ennakoivan ulkopolitiikan ja puolustuskyvyn lisäksi tärkeää on kestävä taloudellinen hyvinvointi, vahva julkinen talous, suotuisa työllisyyskehitys, samoin kuin mahdollisimman harvan kansalaisen jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle – ja ylipäänsä luottamus tulevaan.
Elintärkeä merkitys on myös poliittisen järjestelmän toimivuudella ja yhteiskunnallisen keskustelun asiallisella, toisia kunnioittavalla hengellä.
Koulutuksella on tässä iso merkitys. Koulutuksen avulla yksilöt voivat kiinnittyä yhteiskuntaan ja parantaa toimeentuloaan. Talouden ja yleensäkin yhteiskunnan kehityksen kannalta hyvin koulutettu väestö on suorastaan välttämätön ehto. Ja ratkaisut ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon pysäyttämiseen, jos mitkä, vaativat koulutuksen kautta saatavaa osaamista. Vihreä siirtymäkin vaatii uudelleenkoulutusta, sillä oikeudenmukaisessa siirtymässä ketään ei saa jättää jälkeen.
Kun tällaiset asiat ovat kunnossa, on helpompi varautua menestyksellä paitsi perinteisiin ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin myös hybridivaikuttamiseen tai yhtä hyvin ilmastonmuutokseen.
Kun katsomme ajassa taaksepäin, sellaiset demokraattiset yhteiskunnat, jotka ovat olleet tällä tavalla vahvalla pohjalla, ovat yleensä pärjänneet hyvin myös vaikeina aikoina, erilaisissa yhteiskunnallisissa myrskyissä, taloudellisissa ja turvallisuuteen liittyvissä, sotilaallisissakin.
Hyvät ystävät,
Suomalaisella yhteiskunnalla on ollut omat vaikeat hetkensä vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa. Vahva se on kuitenkin ollut, kun Suomi on selvinnyt raskaistakin vaiheista ja noussut taloudellisesti köyhästä maasta maailman vauraimpien valtioiden joukkoon.
Monen mittarin mukaan suomalainen yhteiskunta on nyt vahvalla pohjalla. Aina on kuitenkin varaa parantaa ja syytä varautua tuleviin haasteisiin.
Kunhan saamme Suomen turvallisuuden ja talouden osalta entistä iskunkestävämmäksi, ja kunhan rakennamme tasavaltaa niin, että kaikki pysyvät mukana, voimme selvitä hyvin nykyisistä ja tulevista haasteista. Sen rinnalla olemme mukana etsimässä yhteisiä ratkaisuja rajat ylittäviin yhteisiin ongelmiin, niin maailmalla kuin Euroopassa.
Tässä hengessä toivotan teille kaikille hyvää AMK-päivää. Kiitos.