Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki
”Digitaalinen euro, vahvempi Eurooppa”, Suomen Pankin Eurooppa-päivän seminaari, 9.5.2023
Euro 25 vuotta - mitä seuraavaksi?
Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,
Lämpimästi tervetuloa Suomen Pankkiin juhlistamaan Eurooppa-päivää ja samalla Euroopan keskuspankin 25-vuotistaivalta. Seminaarimme teemana on yhteisvaluutta euro ja sen uusi digitaalinen olomuoto.
Euro on nyt nuori aikuinen, vakaasti elämää edessä. Digieuro on vielä piirustuspöydällä, mutta tekee kyllä sitkeästi tuloaan.
Kun euron taivalta miettii, vuodet Brysselissä eurokriisin tulipalojen sammuttajana ovat jääneet mieleen. Ensimmäinen eurokriisin pohjakosketus vuonna 2010 ajoittui juuri Eurooppa-päivään. Edeltävä viikko markkinoilla oli ollut yhtä alamäkeä. Euroopan keskuspankilla ei vielä tuolloin ollut työkaluja rahapolitiikan välittymisen tukemiseksi.
Tilanne ratkesi, kun saimme Eurooppa-päivää seuraavan yön tiiviiden neuvottelujen tuloksena läpi sovun: syntyi Euroopan vakausmekanismi. Sen avulla Kreikka ja myöhemmin Irlanti sekä Portugali saivat ehdollista rahoitusta euromaiden yhdessä kantamalla riskillä.
Muistan noilta ajoilta hyvin myös, miten Nouriel Roubini ennusti euron hajoavan ensin viiden vuoden ja sitten kahden vuoden sisällä. Kehitin tästä jopa ”Roubini-indeksin”, joka mittasi pelkotilojen tasoja markkinavoimien keskuudessa. Silloin meitä jäsenmaita oli 16. Vaan ei tullut Grexitiä eikä Fixitiä eikä jäsenmäärä pudonnut ja sen sijaan eurossa on nyt 20 jäsenmaata. Kaikki tuomiopäivän ennusteet eivät näytä toteutuvan.
Yhtä kaikki tämä kertonee jotain euron elinvoimasta ja kestävyydestä. Eurokriisin jälkeisetkään vuodet eivät ole olleet helppoja, mutta yhtenäisyys on säilynyt.
Euroopan keskuspankki ja siihen erottamattomasti kytkeytyvä yhteisvaluutta euro ovat Euroopan taloudellisen integraation kovaa ydintä. Euroopan integraatio käynnistyi pian toisen maailmansodan jälkeen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisella. Integraatiohankkeen taustalla oli – ja on edelleen – sekä poliittisia että taloudellisia vaikuttimia. Sodan jälleen riehuessa Euroopan mantereella on tärkeää muistaa Euroopan yhdistymisen merkitys rauhan takaajana.
Päätös talous- ja rahaliiton eli EMUn perustamisesta tehtiin kesäkuussa 1989 Euroopan komission puheenjohtajan Jacques Delors’n johdolla työskennelleen komitean ehdotuksen pohjalta. Sen myötä syntyi myös Euroopan unionin uusi perussopimus, joka allekirjoitettiin Maastrichtissa 7.2.1992.
Joulukuussa 1995 yhteisvaluutan nimeksi päätettiin ottaa euro ja käynnistää EMU:n viimeinen eli kolmas vaihe vuonna 1999. Euroopan unionin neuvosto päätti 2.5.1998, että 11 jäsenmaata, joukossa myös Suomi, täytti vaadittavat ehdot EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistumiseksi ja euron käyttöön ottamiseksi. Euroon osallistuvien jäsenmaiden hallitukset nimittivät toukokuussa 1998 EKP:n johtokunnan jäsenet, joiden toimikausi, samoin kuin EKP:n toiminta, alkoi 1.6.1998. Sirkka Hämäläisestä tuli tuolloin EKP:n johtokunnan jäsen.
Vuoden 1999 alusta euro otettiin käyttöön tilivaluuttana ja EKP otti vastuun euroalueen rahapolitiikasta. Euron käyttö käteisrahana alkoi vuoden 2002 alussa. Monet muistavat pitkät jonot pakkasyönä Suomen Pankin edustalla.
Euron ensimmäinen vuosikymmen oli vahvan kasvun ja näennäisesti vakaan toimintaympäristön aikaa aina vuoteen 2007 saakka, jolloin Yhdysvalloista alkunsa saanut nk. subprime-luottokriisi levisi nopeasti koko globaalin finanssijärjestelmän systeemiseksi kriisiksi. Finanssikriisistä sai alkunsa euroalueen kriisien vuosikymmen, jonka kuluessa talous- ja rahaliiton kestävyyttä koeteltiin useaan otteeseen.
Vaikka tilanne oli ajoittain kuilun partaalla, selvisimme kriiseistä ja vahvistimme talous- ja rahaliiton rakenteita. Loimme Euroopan vakausmekanismin, uudistimme EU:n talouden ohjausjärjestelmää ja perustimme pankkiunionin. Näin saimme aiempaa vahvemman rahaliiton.
Tämä on ollut tarpeen, sillä 2020-lukukaan ei ole säästänyt Eurooppaa kriiseiltä. Ensin globaali koronapandemia ja heti perään Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa ovat haastaneet Euroopan yhtenäisyyttä ja kriisinkestävyyttä. Olemme kestäneet nämäkin koettelemukset, mutta työ on vielä kesken. Ukraina tarvitsee EU:n tukea vielä pitkään, ja lisäksi joudumme varautumaan kriisien jälkihoitoon.
Talouden – ja euron – näkökulmasta iso haasteemme on voimakkaasti kiihtynyt inflaatio. Vaikka sodan kiihdyttämä energian hinta on jo laskenut, euroalueen pohjainflaatio on pysynyt sitkeästi korkealla.
Viime viikolla pitämässämme Euroopan keskuspankin neuvoston rahapoliittisessa kokouksessa nostimmekin jälleen ohjauskorkoa – tällä kertaa 0,25 prosenttiyksikköä. Olemme sitoutuneet kiristämään rahapolitiikkaa riittävästi tasolle, joka palauttaa inflaation kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä. Korkopäätökset tehdään kokous kokoukselta perustuen tuoreimpiin tietoihin talouden näkymistä.
Hyvät ystävät,
Euroopan taloudellinen integraatio on osoittanut arvonsa. Suomi pienenä avotaloutena on hyötynyt erityisen paljon Euroopan-laajuisista sisämarkkinoista ja suuren talousalueen tuomista muista eduista. Myös vakaan yhteisvaluutan merkitys on korostunut kriisien myllerryksessä.
Maailma ympärillämme on aiempaa epävarmempi ja globalisaatio ottaa taka-askelia geopoliittisten jännitteiden kasvaessa. Tämä korostaa entisestään alueellisen integraation merkitystä.
Samaan aikaan pitkän aikavälin muutosvoimat – ilmastonmuutos ja digitalisaatio – muokkaavat toimintaympäristöämme ja edellyttävät toimenpiteitä. Seminaarimme teema liittyy näistä jälkimmäiseen. Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaamme ja talouttamme nopeaa tahtia ja myös keskuspankkien on valmistauduttava tulevaan.
Tärkeitä kysymyksiä on paljon. Miten voimme varmistaa rahajärjestelmän luottamuksen ja vakauden, jos keskuspankkien ainoa suora kosketuspinta kansalaisiin käteisrahan välityksellä häviää? Onko julkisen vallan turvattava kaikille kansalaisille mahdollisuus tehdä maksuja digitaalisesti? Onko kriisinkestävyyden kannalta tärkeää, että meillä on eurooppalainen digitaalisen maksamisen infrastruktuuri?
Siinä pohdittavaa tällekin päivälle. Toivotan teille kaikille hyvää Eurooppa-päivää ja antoisia keskusteluja tänään digieuron parissa.