Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Esitys hallituksen budjettiriihessä 19.9.2023 (pdf)
Ajankohtaiset talousnäkymät Suomessa ja euroalueella
Arvoisa pääministeri, valtioneuvoston jäsenet, hyvät kuulijat,
Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro hallituksen budjettiriihessä.
Kalvo 2: Suhdannenäkymä on heikentynyt
Ensin muutama sana talouden yleisestä kuvasta euroalueella ja Suomessa.
Suomen Pankin viime viikolla julkaistun väliennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää tänä vuonna lievästi negatiiviseksi. Toipuminen taantumasta lähtee käyntiin vuonna 2024 jähmeämmin kuin vielä kesällä ajateltiin. Kasvunäkymien heikentyessä työllisyys notkahtaa vuonna 2023. Mitään voimakasta työttömyyden kasvua ei kuitenkaan ennusteta Suomeen eikä euroalueelle.
Kuluttajahintojen nousu hidastuu nyt selvästi. Euroalueen inflaatio on edelleen liian nopeaa ja pohjainflaatio sitkeää. EKP:n neuvosto päätti viime viikon kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Neuvosto varmistaa tulevilla korkopäätöksillään, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään.
Viime vuosien poikkeuksellisen nopea inflaatio on leikannut palkansaajien reaaliansioita ja vähentänyt kotitalouksien ostovoimaa. Vaikka ostovoiman kehitystä voidaan kuvata useilla eri mittareilla, koko talouden kannalta kotitalouksien yhteenlaskettuja reaalituloja voidaan pitää olennaisimpana mittarina. Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun.
Kotimaisia riskejä liittyy etenkin asuntomarkkinoiden ja -rakentamisen kehitykseen. On vielä epäselvää, missä määrin rakennusalan työllisyys joustaa ulkomaisen työvoiman tai lomautusten kautta, ja mihin mittaan alan työttömyys kasvaa. Työllisyyden merkittävämpi heikkeneminen hidastaisi kotitalouksien ostovoiman palautumista.
Kalvo 3. Euroalueen talouskasvu on hidastunut
EKP julkaisi viime viikolla uuden euroalueen talouskasvua koskevan ennusteen. Ennusteessa EKP:n asiantuntijat päivittivät euroalueen talouskasvua koskevia arvioitaan selvästi alaspäin koko ennustejaksolle. Euroalueen talouden arvioidaan nyt kasvavan 0,7 % vuonna 2023 ja 1,0 % vuonna 2024 sekä 1,5 % vuonna 2025.
BKT:n kasvun ennustetaan pysähtyvän vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja pysyvän vaimeana viimeisellä neljänneksellä. Tehdasteollisuuden aktiviteetti on edelleen heikkoa, ja toisin kuin kesäkuun ennusteessa myös palvelusektorin toiminnan odotetaan hidastuvan.
Kun inflaation odotetaan hidastuvan ja palkkojen nousevan edelleen kireillä työmarkkinoilla, käytettävissä olevien reaalitulojen odotetaan elpyvän. Tämä kehitys luo pohjaa yksityisen kulutuksen elpymiselle vuoden 2023 toisella puoliskolla. Kuitenkin kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on heikentynyt elokuussa, mikä viittaa varovaisempaan kuluttajakäyttäytymiseen kesäkuun ennusteisiin verrattuna.
Ennusteen mukaan reaaliansioiden nousu alkaa näkyä voimakkaammin yksityisessä kulutuksessa ensi vuoden alussa. Energiasokkien vaikutusten väistyminen, inflaatiopaineiden hellittäminen ja ansiotason nousu tasoittavat tietä yksityisen kulutuksen elpymiselle. Keskipitkällä aikavälillä myös ulkomaisen kysynnän ennustetaan kohentuvan, mikä vahvistaa euroalueen BKT:n kasvua.
Kalvo 4: Inflaatio on yhä liian nopeaa – pohjainflaatio sitkeää
Kesäkuun 2023 ennusteisiin verrattuna EKP:n asiantuntijoiden arvioissa yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä mitattua inflaatiota eli YKHI-inflaatiota on tarkistettu ylöspäin vuosille 2023 ja 2024 lähinnä energian voimakkaamman hintakehityksen vuoksi. Vuoden 2025 YKHI-inflaatiota on puolestaan tarkistettu alaspäin, koska euron odotetaan vahvistuvan, rahoitusolojen kiristyvän ja suhdannenäkymien heikkenevän.
Euroalueen talousnäkymiä koskevissa viime viikolla julkaistuissa arvioissa keskimääräinen inflaatio on 5,6 % vuonna 2023 ja 3,2 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025.
Hintapaineet ovat edelleen koholla, vaikka useimmat indikaattorit ovatkin alkaneet laskea. EKP:n asiantuntija-arvioissa ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on hieman hitaampaa kuin aiemmissa arvioissa. Tämä kuviossa mustalla katkoviivalla merkitty pohjainflaation ennuste on nyt keskimäärin 5,1 % vuonna 2023 ja 2,9 % vuonna 2024 sekä 2,2 % vuonna 2025.
Kalvo 5. EKP:n neuvosto on nostanut ohjauskorkoja inflaation vakauttamiseksi 2 prosentin tavoitteeseen
Inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan inflaatiovauhdin palautumisen kahden prosentin tavoitteeseen riittävän nopeasti. EKP:n neuvosto päätti viime viikolla kokouksessaan nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Tällä hetkellä EKP:n neuvosto arvioi, että ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa – jos ne pysyvät tasollaan riittävän pitkään.
EKP:n neuvosto varmistaa tulevilla korkopäätöksillään, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään. Neuvosto nojautuu jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessään, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa. Inflaationäkymiä arvioidaan taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi neuvosto seuraa pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen.
Kalvo 6. Suomi toipuu taantumasta tahmeasti – vuoden 2024 kasvunäkymä aiempaa heikompi
Siirrytään seuraavaksi Suomen talouden ajankohtaiseen tilanteeseen. Suomen Pankki julkaisi viime viikolla Suomen talouden väliennusteen. [Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteita kaksi kertaa vuodessa. Maalis- ja syyskuussa julkaistavissa teknisissä ennustepäivityksissä päivitetään BKT:n, työllisyyden ja inflaation näkymät. Väliennuste ei välttämättä edusta eurojärjestelmän näkemystä. Laajemmat Suomen talouden ennustejulkaisut ilmestyvät kesä- ja joulukuussa.]
Ennusteen mukaan Suomen talous on taantumassa ja siitä toipuminen on aiemmin arvioitua hitaampaa. Kesän aikana saatu tilastoaineisto viittaa kokonaisuutena siihen, että loppuvuosi on vaikea ja kasvun eväät vähissä. Talouden kaikilla osa-alueilla luottamus tulevaan on heikkoa. Nämä tekijät painavat myös ensi vuoden kasvua ja viivästyttävät toipumista.
Teollisuustuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan, rakentaminen on supistumassa jyrkästi ja toistaiseksi vahvempana pysynyt palvelualojen kasvu on myös hiipumassa. Palvelualojen luottamus ja työllisyysodotukset ovat selvästi heikentyneet.
Väliennusteen mukaan BKT supistuu 0,2 % vuonna 2023. Bruttokansantuotteen kasvu on vuonna 2024 vain 0,2 %. Vuonna 2025 talouskasvu vauhdittuu, mutta vain 1,4 prosenttiin, ja BKT jää kesäkuussa ennustettua matalammalle tasolle.
Kalvo 7. Työmarkkinoilla merkkejä pehmenemisestä
Työllisyyden hyvä kehitys on ollut viime vuosina Suomen talouden valopilkku, kuten myös muualla euroalueella. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on kasvanut pandemian jälkeen hyvää vauhtia ja ylsi jo 78,1 prosenttiin vuonna 2022.
Heinäkuun työvoimatiedustelun merkittävästi heikommat tiedot viittaavat positiivisen trendin kääntyneen. Avoimien työpaikkojen väheneminen ja työllisyysodotusten heikentyminen ennakoivat, että työmarkkinoiden kireys hellittää ja työllisyys notkahtaa muun suhdanteen mukana. Työllisyyden suhdannehuippu on selvästi takanapäin.
Talouskasvun hitaasti elpyessä työllisyyskin kohenee taas vuonna 2025.
Kalvo 8. Hintapaineet hellittävät hiljalleen
Kuluttajahintojen nousuvauhti Suomessa on vuoden 2023 aikana hidastunut selvästi vuoden 2022 lopulta lähtien.
Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet, ja hintojen lasku on välittynyt kuluttajahintoihin. Vuoden 2023 aikana yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio, eli YKHI-inflaatio on kuitenkin keskimäärin vielä korkeahko 4,3 %.
Vuonna 2024 YKHI-inflaatio hidastuu yhteen prosenttiin, mihin vaikuttaa eniten energiahintojen lasku.
Palveluiden hintojen nousu kuitenkin jatkuu nopeana mm. vuokrien nousun vuoksi. Pohjainflaatio kuvaa hintakehitystä, josta on puhdistettu pois energian ja ruoan vaikutus, ja se on rahapolitiikan mitoituksen arvioinnissa ja hintavakaustavoitteen kannalta tärkeä mittari. Pohjainflaatio on selvästi YKHI-inflaatiota nopeampaa vuonna 2024. Heikko talouskasvu hidastaa inflaatiota, ja pohjainflaatio laskee kahden prosentin tasolle vuonna 2025.
Suomen inflaatioennusteen mukaan pohjainflaation ennuste on hyvin samanlainen kuin euroalueen inflaatioennuste ensi vuonna (Suomessa 2,4 % ja euroalueella 2,9 %). Suomen pohjainflaatio päätyy ennusteiden mukaan kahden prosentin tuntumaan vuonna 2025 kuten euroalueellakin. Pidemmän aikavälin hintapaineet ovat siis meillä samankaltaisia kuin muualla euroalueella.
EKP käyttää rahapolitiikassaan inflaation mittarina YHKI-inflaatiota, jonka laskentaa ohjaavat EU:n säädökset. Suomessa kansallinen kuluttajahintaindeksi on laajempi kuin YKHI-indeksi ja ottaa huomioon myös asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutuksen kotitalouksien menoihin. Vuonna 2023 kansallisella kuluttajahintaindeksillä arvioituna inflaatio pysyttelee selvästi YKHI-inflaatiota korkeampana.
Kalvo 9. Asuinrakentaminen merkittävä osa investoinneista
Suomen Pankin väliennusteen riskit painottuvat negatiiviseen suuntaan. Kotimaisia riskejä liittyy etenkin asuntomarkkinoiden kehitykseen.
Asuinrakentamisen osuus investoinneista on kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana. Suurissa kaupungeissa on rakennettu paljon, mikä on mahdollistanut kaupungistumisen nopean jatkumisen.
Tällä hetkellä asuinrakentamisen indikaattorit viittaavat selvään supistumiseen toimintaympäristön muuttuessa nopeasti. Toisaalta rakennuskustannukset eivät vielä ole lähteneet laskuun viime vuosina korkealle nousseelta tasoltaan. Myös uudistuotannon hintatason pitää laskea kysynnän ja tarjonnan tasapainottumiseksi.
On kuitenkin ongelmallista, jos asuinrakentaminen hiipuu kovin voimakkaasti. Kasvavissa kaupungeissa riittää kysyntää asunnoille jatkossakin. Rakentamisen pysähtyminen voikin johtaa siihen, että asuntoja on jatkossa vähemmän siellä, missä niille olisi kysyntää. Samalla alan työntekijöiden osaamista jää käyttämättä ja kokonaiskysyntä heikkenee suhdannepolitiikan kannalta (ehkä) hankalaan aikaan.
Rakentamisen suhdanteilla on vaikutusta myös kauppaan, tukkukauppaan ja kuljetuksen toimialoille. Myös asuntomarkkinoiden hiljentymisellä ja vähentyvällä muuttoliikkeellä on kerrannaisvaikutuksia muuhun talouteen.
On hyvä, että hallitus pyrkii arvioimaan mahdollisia keinoja asuinrakentamisen ylläpitämiseksi. Julkisen vallan toimien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kuitenkin olla varovainen, jottei toimenpiteiden seurauksena syrjäytetä markkinaehtoista tuotantoa.
Kalvo 10. Alhaisten korkojen aika päättyi korkojen jyrkkään nousuun – rahoitusolot kiristyneet merkittävästi lyhyessä ajassa
Asuntomarkkinoiden hiljentymisen taustalla on osaltaan rahoituskustannusten nopea nousu. Rahoitusolot ovat kiristyneet merkittävästi lyhyessä ajassa ja pitkä alhaisten korkojen aika päättyi korkojen jyrkkään nousuun.
Kesällä 2022 aloitettu ohjauskorkojen nostaminen on välittynyt Suomessa nopeasti kotitalouksien ja yritysten uusien lainojen korkoihin.
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon vaihtuvakorkoisia lainoja, joten myös vanhojen lainojen korot ovat nousseet tuntuvasti.
Suomessa valtaosa asuntolainoista on sidottu enintään 12 kuukauden viitekorkoon, joten suomalaiset asuntovelalliset kohtaavat nousevat korot nopeammin kuin euroalueen kotitaloudet keskimäärin.
Korkomenojen nopea kasvu kohdistuu voimakkaimmin keski- ja hyvätuloisiin, joilla on edellytyksiä tasata kulutustaan yli ajan. Korona-ajan säästöjä onkin purettu nopeasti, säästämisaste oli selvästi negatiivinen vuonna 2022.
Kalvo 11. Suomessa pankit vahvoja kohtaamaan kasvavat riskit
Suomen pankkisektorilla on hyvät edellytykset kohdata korkoympäristön muutoksen myötä kasvavat riskit.
Pankkien kriisinkestävyyttä on parannettu viime vuosien aikana monin tavoin. Globaalin finanssikriisin jälkeen tehtyjen kansainvälisten sääntelyuudistusten ansiosta pankit ovat aiempaa vakavaraisempia ja niiden maksuvalmius on parempi.
Lisäksi pankkien kriisinkestävyyttä on vahvistettu asettamalla niille makrovakaussääntelyyn perustuvia lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa esimerkiksi rakenteellisia järjestelmäriskejä.
Euroopan pankkiviranomaisen heinäkuun lopussa julkaisemassa stressitestissä suuret suomalaiset ja pohjoismaiset pankit pysyvät vakavaraisina hyvinkin vakavan taantuman ja rahoitusmarkkinahäiriön koetellessa Euroopan pankkisektoria.
Pankkien kriisinkestävyyttä tukee erityisesti pankkien hyvä lähtötilanne, sillä pohjoismaiset pankit ovat eurooppalaisiin verrokkeihinsa nähden keskimääräistä vakavaraisempia ja kannattavampia.
Lähtötilanteen hyvät vakavaraisuuspuskurit ja korkokatteen suotuisa kehitys tukevat pankkien vakavaraisuutta ja luoton myöntämistä myös heikon talouskehityksen ympäristössä.
Kalvo 12. Pitkän aikavälin haasteet – talouskasvu ja julkinen talous
Suomen tuottavuuskasvu on 2010-luvun alusta lähtien ollut heikkoa ja työikäinen väestö on supistunut jo yli 10 vuotta. Suomen Pankin pitkän aikavälin skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työpanoksen saantia, sekä heikentävät innovaatiopanostusten ja tuotannollisten investointien kasvun edellytyksiä.
Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Suomessa voidaan tukea panostamalla koulutukseen, tukemalla innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä. Korkeakoulut ovat avainasemassa, koska ne tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa, myös tutkimusta ja innovaatioita.
Väestörakenteemme muutos on kuitenkin niin merkittävä, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton kasvua. Työteon perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä on noussut viime vuosina, vaikka koronapandemia hidasti muuttoliikettä erityisesti vuonna 2020. Samalla maahanmuuttajien työllisyystilanne on parantunut selvästi. Näitä positiivisia kehityskulkuja on tarpeen tukea jatkossakin.
Hintavakauden ohella toinen keskeinen vakaan talouden pilari on kestävä julkinen talous. Suomen julkisen talouden ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia eikä niitä voi ratkaista kertaluonteisilla, lyhytvaikutteisilla toimenpiteillä.
Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut jo lähes 15 vuotta. Keskeisten palveluiden turvaaminen edellyttää tavoitteiden asettamista tärkeysjärjestykseen.
Hallitusohjelma pyrkiikin vastaamaan tähän haasteeseen mittavilla julkisen talouden sopeutustoimilla sekä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavilla rakenteellisilla toimilla. Toimenpiteiden vaikutuksiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta esimerkiksi hyvinvointialueiden säästötavoitteiden tai rakenteellisten uudistusten osalta.
Kalvo 13. Yhteenveto
Hyvät kuulijat, vielä yhteenvetona keskeiset huomioni.
Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää tänä vuonna lievästi negatiiviseksi ja toipuminen on hitaampaa kuin vielä kesällä arvioitiin.
Hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä painavat kasvua laaja-alaisesti. Epävarmuus kansainvälisen talouden kehityksestä ja sen vaikutuksista Suomeen on yhä suurta. Kasvunäkymien heikentyessä työllisyys notkahtaa vuonna 2023.
Kotitalouksien ostovoimaa rasittavat kallistuneet hinnat, mutta ansiotason nousu ja inflaation hidastuminen tukevat ostovoiman palautumista.
Suomen Pankin syyskuun väliennusteen riskit painottuvat negatiiviseen suuntaan. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja korkojen nousun välittyminen talouteen saattavat tuottaa negatiivisia kehityskulkuja. Kansainvälisen talouden hitaampi kasvu vähentäisi entisestään suomalaisten yritysten mahdollisuuksia viennin lisäämiseen.
Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti hankalammaksi. Samalla julkisen talouden vahvistaminen keskeisten palveluiden turvaamiseksi sekä pitkän aikavälin kasvun edellytysten vahvistaminen ovat edelleen ajankohtaisia talouspolitiikan haasteita. Ikärakenteen voimakas muutos, nuorten koulutustason nousun pysähtyminen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon eteneminen edellyttävät määrätietoisia toimia.