Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Valtiokonttorin seminaari Mikä kestää? Tulevaisuus tehdään nyt!, Pikku-Finlandia 2.11.2023
Kuinka varautua yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuviin odottamattomiin myrskyihin?
Hyvää päivää arvoisat kuulijat! Tervetuloa myös minun puolestani tähän Valtiokonttorin järjestämään seminaariin Mikä kestää? Tulevaisuus tehdään nyt!
Valtiokonttorin neuvottelukunnan puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia avata tämä tilaisuus.
Onnittelen järjestäjiä seminaarin mainiosta otsikoinnista! Kaikissa organisaatioissa – myös Valtiokonttorissa – on hyvä pohtia, mitä kestävyys tarkoittaa omassa toiminnassa. Kestävyys suhteessa vastuullisuuteen, ympäristöarvoihin ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tulee ehkä ensimmäisenä mieleen.
Viime vuosina kokemiemme kriisien opetuksena kriisinkestävyys on noussut keskiöön. Kasvaneiden geopoliittisten jännitteiden ja kriisien takia kriisinkestävyyden merkitys on viime aikoina korostunut entisestään.
”Mikä kestää?” -kysymys sisältää myös ajallisen ulottuvuuden. Olemmeko tehokkaita, saammeko asioita aikaiseksi? Miten varmistamme organisaatiossamme sen, että olemme valppaina, havaitsemme muutostarpeet ja toteutamme tarvittavat toimet ripeästi ja etupainoisesti? Organisaation toiminnan kehittäminen ja kriisinkestävyyden varmistaminen edellyttävät jatkuvaa toimintaympäristön analyysia ja strategian säännöllistä arviointia.
Odotan innolla kuulevani Valtiokonttorin näkemyksiä siitä, kuinka kestävä kehitys näkyy esimerkiksi valtion velanhallinnassa tai kuinka Suomen elpymis- ja palautumisohjelma voi vauhdittaa vihreää siirtymää Suomen taloudessa. Muun muassa näistä asioista kuulemme tämän iltapäivän esityksissä.
Seminaarin otsikon jälkimmäinen osa, Tulevaisuus tehdään nyt!, on yhtä osuva kuin ensimmäinenkin. Emme voi lykätä tulevaisuuden tekemistä huomiseen maailmassa, jossa ilmastonmuutos etenee, geopolitiikan mannerlaatat järisevät, väestö ikääntyy ja talouskasvu on hidastunut. Tulevaisuuden tekeminen on aloitettava jo tänään.
Hyvät kuulijat,
Valtiokonttori on kartoittanut strategiansa päivityksen yhteydessä sen toimintaympäristöön vaikuttavia yhteiskunnan ja talouden muutosvoimia, riskejä ja mahdollisuuksia. Valtiokonttorin neuvottelukunta on saanut osallistua strategian päivitysprosessiin käymällä keskusteluja Valtiokonttorin johdon kanssa.
Valtiokonttorin tunnistamat toimintaympäristön keskeiset muutokset ja riskit koskevat karkeasti luokiteltuna erityisesti kokonaistaloutta ja julkista taloutta; geopolitiikkaa ja turvallisuusympäristöä; digitalisaatiota, tekoälyä ja datataloutta; sekä työelämää ja työnteon tapoja.
Esitän seuraavaksi keskuspankkiirin näkökulmasta muutamia huomiota joistakin muutosvoimista. Sen jälkeen tarkastelen hieman syvemmin, mitä viime vuosien odottamattomat sokit – koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä energia- ja kustannuskriisi – sekä aiemmat talous- ja finanssikriisit ovat opettaneet tulevaisuuden ennustamisesta ja riskeihin varautumisesta.
Viimeaikaisista taloudellisista muutoksista inflaation nopeutuminen on ollut suuri huolenaihe myös Suomen Pankille ja koko Euroopan keskuspankkijärjestelmälle – onhan hintavakauden turvaaminen keskuspankin ensisijainen lakisääteinen tehtävä. Euroalueen inflaatio on edelleen liian nopeaa ja pohjainflaatio sitkeää. Euroopan keskuspankin asiantuntijoiden arvioiden mukaan euroalueen inflaatio on kuitenkin taittumassa siten, että ensi vuonna se hidastuu hieman yli 3 prosenttiin ja painuu lähelle 2 prosentin tavoitetasoa vuonna 2025.
Tällä hetkellä EKP:n neuvosto arvioi, että ohjauskorkojen jo saavutettu taso auttaa merkittävästi inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Jatkossa neuvosto tulee arvioimaan tuoreimpien taloustietojen pohjalta inflaation näkymiä, pohjainflaation kehittymistä ja rahapolitiikan välittymistä talouteen päättäessään, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää.
Nopean inflaation ja kohonneiden korkojen seurauksena Suomen ja euroalueen lähiaikojen talousnäkymät ovat vaimeat. Talouden suhdannevaihteluiden aiheuttamat riskit ovat kuitenkin mittakaavaltaan pieniä verrattuna ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyviin eksistentiaalisiin riskeihin.
Kaikille lienee selvää, että ilmastonmuutoksen osalta tulevaisuutta tehdään nyt. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tai hidastamiseksi tarvittavien toimenpiteiden ja niiden vaikutusten välillä on ajallinen epäsuhta. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja epämukavuudet ovat välittömiä, mutta toimien positiiviset tulokset tulevat näkyviin vähitellen ja suuri osa niistä on kaukana horisontissa.
Pitää myös tunnistaa kasvava juopa kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä. Kehittyvät maat tarvitsevat kasvuaan varten paljon lisää uutta energiantuotantoa. Tätä kasvavaa tarvetta on vaikeaa ja kallista täyttää pelkästään uusiutuvalla energialla. Ja lisäksi, miten perustella ilmastotavoitteiden vaatimia energiaratkaisuja ja niiden kustannuksia maille, jotka ovat olleet sivuroolissa yhteisen planeettamme pilaamisessa?
Suomen ja laajemmin koko Euroopan turvallisuusympäristön muutokset ja voimapolitiikan paluu maailmanpolitiikkaan kuuluvat kiistatta tärkeimpiin yhteisiin toimintaympäristön muutoksiin. Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioituminen vain joitakin viikkoja sitten osoittaa, kuinka yllättäviin tilanteisiin Suomessa tulee varautua. Tietoliikenneyhteiskuntamme kriittinen infra on altista kyberriskeille ja hybridivaikuttamisen uhkiin on syytä suhtautua entistä vakavammin. Valtiokonttorin strategiassa korostuvatkin toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä riskienhallinnan, tietoturvan ja tietosuojan korkea taso.
Tulevaisuus sisältää tietysti myös mahdollisuuksia. Suomen talouskasvu ja elintason nousu saavat uutta puhtia, jos digitalisaatio ja tekoäly onnistutaan valjastamaan tehokkaasti työn tuottavuuden kasvattamiseen. Suomen kaltaisessa taloudessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee, talouskasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta. Suomessa toteutetut energiantuotannon panostukset ovat osoittautuneet järkeviksi muuttuneessa maailmantilanteessa ja ne voivat viisaasti hyödynnettyinä tuoda meille kipeästi kaipaamiamme investointeja.
Hyvät kuulijat,
Viime vuosina kokemamme suuret sokit ovat olleet luonteeltaan ns. mustia joutsenia. Musta joutsen on määritelmänsä mukaan tapahtuma, jota on mahdotonta ennustaa, mutta jolla on valtava vaikutus ja jolle on jälkikäteen mahdollista kehittää selitys, jonka ansiosta tapahtuma vaikuttaa vähemmän satunnaiselta.
Lukuisten mustien joutsenten ilmaantuminen varsin lyhyen ajan sisällä saa tulevaisuuden ennustajan nöyräksi. Vastaisuudessakin tulee tapahtumaan isoja odottamattomia yllätyksiä – joko myönteisiä tai kielteisiä – joita emme osaa nähdä etukäteen.
Vaikka mustia joutsenia, kuten finanssikriisejä, pandemioita tai terrori-iskuja, ei voida etukäteen ennustaa, ne on helppo ymmärtää ja selittää jälkikäteen. Useimpien mustien joutsenten taustalta löytyy ns. harmaita sarvikuonoja: tiedossa olevia suuria riskejä tai haavoittuvuuksia, joihin ei kuitenkaan varauduta riittävästi.
Viimeaikainen korkojen nopea nousu voitaneen nähdä harmaana sarvikuonona. Sen, että korot voivat jossain vaiheessa nousta historiallisen matalilta tasoiltaan, ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä taloushistoriaa vähänkään tunteville. Näin näyttää kuitenkin tapahtuneen.
Kuinka mustiin joutseniin voidaan varautua, kun niitä ei kerran pystytä estämään? Kahdella tavoin. Ensiksi, tunnistamalla harmaat sarvikuonot ja suojautumalla niiltä. Toiseksi, vahvistamalla yhteiskunnan makrotason, yksityisen ja julkisen talouden sekä mikrotason, eli yksittäisten yritysten ja kotitalouksien, kriisinkestävyyttä.
Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Otan esimerkiksi globaalin finanssikriisin jälkeen tehdyn työn finanssikriisien riskien tunnistamiseksi ja toteutuvien kriisien haittavaikutusten lievittämiseksi.
Riskien tunnistamisessa on erityisen tärkeää ”nähdä metsä puilta”. Yksittäisten tapahtumien seuranta ja arviointi ei riitä. Täytyy ymmärtää yksittäisten tapahtumien ja ilmiöiden keskinäiset yhteydet, riippuvuudet, tartuntavaikutukset sekä kaikkien näiden mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset.
Globaalin finanssikriisin jälkeen ymmärrettiin, että koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien ns. järjestelmäriskien – rahoitusjärjestelmän harmaiden sarvikuonojen – torjuntaan tarvitaan selkeä mandaatti sekä uutta analyysiä ja politiikkatoimia. Kriisin jälkeen luotiin kokonaan uusi talouspolitiikan lohko – makrovakauspolitiikka – jonka pohjimmaisena tavoitteena on pienentää finanssikriisien todennäköisyyttä ja toteutuvien kriisien vaikutuksia kokonaistalouteen.
Globaalin finanssikriisin jälkeen toteutettiin myös mittavia sääntelyuudistuksia, joiden tavoitteena oli vahvistaa yksittäisten pankkien ja koko pankkijärjestelmän kriisinsietokykyä, eli resilienssiä.
Viranomaiset puolestaan oppivat kriisistä, että vakaviin rahoitusjärjestelmän kriisitilanteisiin on reagoitava hyvin nopeasti ja määrätietoisesti.
Kaikkiaan voimme arvioida, että pitkälti globaalin finanssikriisin jälkeen tehtyjen uudistusten ansiosta kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on selvinnyt vähäisin vaurioin pandemiasta, Venäjän hyökkäyssodasta sekä Silicon Valley Bankin ja joidenkin muiden amerikkalaispankkien ongelmista viime keväänä. Kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä näyttäisi tulleen aiempaa kriisinkestävämpi – ainakin toistaiseksi.
On tärkeää vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Taloustieteen professori Markus Brunnermaier näkee kriisinkestävän yhteiskunnan kaislan kaltaisena. Tammi voi olla vahva, mutta kun se katkeaa, siitä ei saa enää ehjää. Kaislikko voi heilua pienessäkin tuulessa, mutta rajunkin myrskyn jälkeen se palautuu takaisin pystyyn.
Yhteiskunnan kriisinkestävyyteen kuuluu useita ulottuvuuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kauppa- ja teollisuuspolitiikasta laajaan omavaraisuuteen energian ja ruoan tuotannossa. Näiltä osin Suomessa on tehty hyvää työtä, isoimpana askeleena tuore jäsenyytemme Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa.
Valtiokonttorilla on tärkeä rooli suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden varmistajana. Valtiokonttorin tehtävä valtiovarainhoidon luotettavana toteuttajana on keskeinen valtion rahoituspalvelujen ja maksuliikenteen hoitamisessa. Sujuvien ja luotettavien korvaus- ja kansalaispalveluiden tuottaminen kansalaisille vahvistaa ja turvaa yksilötason kriisinkestävyyttä. Valtiokonttori tuottaa luotettavia konsernipalveluja valtiolle sekä edistää tietoon perustuvaa toimintaa ja johtamista. Koronapandemian aikana Valtiokonttori sai hoitaakseen joukon kriisin myötä tulleita uusia tehtäviä, kuten kustannustuen ja muiden koronapandemian hallintaan liittyvien korvausten hoitamisen.
Arvoisat kuulijat,
yhteiskunnan kriisinkestävyys vaatii erityisesti vahvaa kansantaloutta ja julkista taloutta. Niiden osalta Suomen tilanne voisi olla parempikin.
Vaikka talouskasvun odotetaan ensi vuonna vähitellen piristyvän, pitkällä aikavälilläkin on odotettavissa vain hidasta kasvua. Suomen Pankin pitkän aikavälin skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työpanoksen saantia.
Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Suomessa voidaan tukea panostamalla koulutukseen sekä tukemalla innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä. Korkeakoulut ovat avainasemassa, koska ne tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa, myös tutkimusta ja innovaatioita.
Väestörakenteemme muutos on kuitenkin niin merkittävä, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton kasvua. Työnteon perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä on noussut viime vuosina, vaikka koronapandemia hidasti muuttoliikettä erityisesti vuonna 2020. Samalla maahanmuuttajien työllisyystilanne on parantunut selvästi. Näitä positiivisia kehityskulkuja on tarpeen tukea jatkossakin.
Suomen julkinen velka ei ole kestävällä uralla, ja valtion menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on ollut tiedossa jo pitkään. Myös korkomenot ovat olleet kasvussa. Suomen julkisen talouden ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia eikä niitä voida ratkaista kertaluonteisilla, lyhytvaikutteisilla toimenpiteillä.
Hallitusohjelma pyrkii vastaamaan ongelmaan mittavilla julkisen talouden sopeutustoimilla sekä työllisyyttä ja talouskasvua vahvistavilla rakenteellisilla toimilla. Toimenpiteiden vaikutuksiin liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta esimerkiksi hyvinvointialueiden tuottavuuskehityksen tai rakenteellisten uudistusten osalta.
Hyvät kuulijat,
lopuksi haluan todeta, että pyrkimys kestävyyteen ja kriisinkestävyyteen näkyy vahvasti myös Valtiokonttorin päivitettävänä olevassa strategiassa. Valtiokonttorin palvelulupauksen mukaan sen toiminta on kestävää, tehokasta ja asiakkaalle sujuvaa. Toiminnan strategisia tavoitteita ovat muun muassa valtion rahoituspalveluiden toimiminen laadukkaasti kaikissa olosuhteissa ja kriisinkestävien korvauspalvelujen tarjoaminen.
Siitä, kuinka nämä tavoitteet näkyvät nyt ja tulevaisuudessa Valtiokonttorin toiminnassa – ja monista muista tärkeistä ja mielenkiintoisista kysymyksistä – kuulemme lisää tämän iltapäivän esityksissä.
Toivotan teille kaikille antoisaa seminaaria!