Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
Sähköurakoitsijapäivät 23.11.2023, Tampere
Puheen runko – pidetty esitys voi poiketa.
Hyvät kuulijat,
kiitos kutsusta tulla puhumaan Euroopan ja Suomen talouden ajankohtaisesta näkymästä ja onnittelut 90-vuotiaalle Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolle!
Tampere on oivallinen paikka juhlistaa 90-vuotiasta STULia. Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi täällä Tampereella Finlaysonin kutomosalissa jo vuonna 1882, vain muutama vuosi sähkölampun keksimisen jälkeen. Voimakas teollistuminen muokkasi kaupunkikuvaa ja väkiluku kasvoi nopeasti. Koskenrannan tehdasrakennukset ovat edelleen Tampereen maamerkki, vaikka onnistuneen rakennemuutoksen myötä Suomen ensimmäisestä isosta teollisuuskaupungista on muodostunut elinvoimainen ja houkutteleva huipputeknologian ja kulttuurin keskus. Tätä positiivista kehitystä tukee osaltaan uusi Tampereen yliopisto, sen hyvä yhteistyö alueen elinkeinoelämän kanssa sekä Tampereen ja lähikuntien nopea väestönkasvu.
Kalvo 2: Suomen Pankin kaksi päätehtävää
Nykymaailmassa Suomen Pankilla on kahdet kasvot. Suomen Pankki on eurojärjestelmän jäsen ja Suomen rahaviranomainen. Siten Suomen Pankki asettaa toiminnalleen sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita.
Suomen Pankin päätehtävä on hintavakauden ylläpito.
Suomen Pankki on ollut kansallinen rahaviranomainen yli 200 vuotta. Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusvakaudesta ja rahahuollosta huolehtiminen. Suomen Pankin tehtävistä säädetään laissa Suomen Pankista.
Kalvo 3: Suomen Pankki on kestävän talouden ja vakauden rakentaja
Eurojärjestelmän rahapolitiikkaan liittyvistä tehtävistä säädetään EU:n perussopimuksessa. Perussopimuksessa eurojärjestelmälle on annettu täysi riippumattomuus tehtäviensä hoitamisessa. EKP, eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ja niiden päätöksentekoelinten jäsenet eivät saa pyytää tai ottaa ohjeita miltään ulkopuoliselta taholta.
Hintavakauden lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusvakauden edistäminen ja maksujärjestelmän tehokkuudesta ja turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi lakisääteinen tehtävämme on tukea muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakaustavoitetta vaarantamatta.
Korkeatasoinen tutkimus ja analyysi ja niihin perustuva asiantuntemus ovat toimintamme perusta.
Kalvo 4: Geopolitiikka varjostaa nyt talouden kehitystä – kriisinkestävyys korostuu
Juuri nyt rakennamme tietä kestävään kehitykseen vaikeassa tilanteessa. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut uusi rautaesirippu. Kiina ja Venäjä ovat lähentyneet ja haastavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, mikä voi johtaa maailman valtioiden jakautumisen kahteen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin.
Kansainvälisessä taloudessa puhaltavat tuulet, jotka työntävät maita erilaisille poluille. Talousnäkymät eriytyvät, maailmantalouden fragmentaatio herättää huolta ja yhteistä säveltä on entistä vaikeampi löytää.
Nämä kehityskulut tulivat hyvin esiin lokakuussa, kun Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin vuosikokoukset keräsivät keskuspankit, valtiovarainministeriöt, ulkoministeriöt sekä laajemman kansainvälisen yhteisön Marokon Marrakechiin.
Keskusteluja hallitsivat hyvin laajat teemat: päällekkäisten kriisien vaikutukset, geopoliittiset jännitteet ja maailmantalouden fragmentaatio sekä ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Kokouksia varjostivat surulliset uutiset Israelista ja Gazasta, alleviivaten sitä, että kriisien ja epävarmuuden aika jatkuu.
Kalvo 5: Euroalueen talouskasvu on seisahtunut, kasvun ennustetaan elpyvän vuonna 2024
Kesän ja syksyn aikana saatu uusi tilastotieto on osoittanut euroalueen talouden toipumisen olevan heiveröisempää kuin Euroopan keskuspankin kesäkuun ennusteessa odotettiin.
Teollisuuden lisäksi myös palveluiden näkymät ovat nyt aiempaa huonommat.
EKP:n syyskuun ennusteessa euroalueen talouskasvun ennustetta onkin tarkistettu alaspäin. Euroalueen talouden arvioidaan nyt kasvavan keskimäärin 0,7 % kuluvana vuonna ja 1,0 % ensi vuonna sekä 1,5 % vuonna 2025.
Rahapolitiikkaa on kiristetty ohjauskorkoja nostamalla ja antamalla keskuspankin arvopapereiden osto-ohjelmien erääntyä. Koronnostot välittyvät lainojen hintoihin ja vähentävät kokonaiskysyntää. Euroalueen taloutta painaa myös maailmantalouden aiempaa heikompi kehitys.
Kun inflaatio hidastuu ja palkat nousevat edelleen kireillä työmarkkinoilla, käytettävissä olevat reaalitulot elpyvät. Energiasokkien vaikutusten väistyminen, inflaatiopaineiden hellittäminen ja ansiotason nousu tasoittavat tietä yksityisen kulutuksen elpymiselle. EKP:n asiantuntijoiden arvion mukaan reaaliansioiden nousu alkaa näkyä voimakkaammin yksityisessä kulutuksessa ensi vuoden alussa.
Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen kasvu on hitaimmillaan tämän vuoden loppupuolella. Ensi vuoden kasvuennusteen lasku johtuukin tämän vuoden lopun nollakasvun tuottamasta heikosta kasvuperimästä.
Kalvo 6: Euroalueen inflaatio hidastumassa EKP:n ennusteen mukaista vauhtia – pohjainflaatio sitkeää
Euroalueella kuluttajahintainflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä, jonka mittaamisessa käytetään samoja menetelmiä kaikissa maissa. Näin voidaan varmistaa, että eri maiden tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia.
Yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio, eli YHKI-inflaatio, oli lokakuussa 2,9 % ja pohjainflaatio 4,2 %.
Kuviossa YKHI-inflaation osatekijät on esitetty eri väreillä. Vuoden 2021 lopulta alkaen inflaatiota kiihdytti erityisesti keltaisella näkyvä energia. Vuoden 2022 aikana inflaatio laaja-alaistui palveluihin ja elintarvikkeisiin. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut laaja-alaisesti.
Kuviossa näkyy harmaalla ja mustalla katkoviivalla EKP:n arvio YKHI-inflaatiosta ja pohjainflaatiosta euroalueella vuosina 2023–2025.
Syyskuussa julkaistun EKP:n asiantuntijoiden ennusteen mukaan inflaation arvioidaan hidastuvan keskimäärin 5,6 prosenttiin kuluvana vuonna. Ensi vuonna jäädään hieman yli kolmen prosentin ja ennustehorisontin lopussa, vuonna 2025 päästään kahden prosentin tavoitteen tuntumaan.
Ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on osoittautunut sitkeäksi, vaikkakin monet kehitystä ennakoivista indikaattoreista ovat alkaneet näyttää hidastumista. Kuluvana vuonna pohjainflaation odotetaan päätyvän keskimäärin 5,1 prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna kolmen prosentin tuntumaan. Vuonna 2025 palataan lähelle kahden prosentin tavoitetta.
Kalvo 7: EKP on nostanut ohjauskorkoja inflaation palauttamiseksi tavoitetasolleen
Euroalueen inflaatiopaineiden osoittauduttua ennustettua voimakkaammiksi ja sitkeämmiksi, EKP:n neuvosto on nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,50 prosenttiyksiköllä viime vuoden heinäkuusta alkaen. EKP:n keskeisin ohjauskorko, pankeille maksettava talletuskorko, on nyt 4 prosenttia. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ollut tätä korkeammalla aiemmin, mutta toteutettu koronnostojen sarja on ollut poikkeuksellisen nopea ja voimakas.
Lokakuun lopun kokouksessaan EKP:n neuvosto jätti ohjauskorot ennalleen kymmenen peräkkäisen koronnoston jälkeen. Inflaatio hidastui tuntuvasti lokakuussa, mutta inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita.
Aiempien koronnostojen vaikutus välittyy rahoitusoloihin edelleen voimakkaasti. Tämä vaimentaa kysyntää edelleen ja auttaa siten hidastamaan inflaatiota.
EKP:n neuvosto tulee asettamaan ohjauskorot riittävästi kysyntää rajoittavalle tasolle riittävän pitkäksi aikaa, jotta inflaatio palaa kahden prosentin tavoitteeseen.
Kun neuvosto arvioi rajoittavuuden tasoa ja kestoa, se ottaa huomioon aina tuoreimmat tiedot talouskehityksestä. Neuvoston tulevat korkopäätökset perustuvat taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta laadittaviin inflaationäkymiin, arvioon pohjainflaation dynamiikasta sekä siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Kalvo 8: Suomi toipuu taantumasta tahmeasti – Vuoden 2024 kasvunäkymä aiempaa heikompi
Siirrytään seuraavaksi Suomen talouden ajankohtaiseen tilanteeseen. Suomen Pankin syyskuussa julkaiseman väliennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna ja kasvu on hidasta ensi vuonna.
Kesän ja syksyn aikana saatu tilastoaineisto viittaa kokonaisuutena siihen, että loppuvuosi on vaikea ja kasvun eväät vähissä. Teollisuustuotanto ei ole kasvanut pitkään aikaan ja rakentaminen on supistumassa jyrkästi. Nyt myös palvelualojen luottamus ja työllisyysodotukset ovat selvästi heikentyneet. Nämä tekijät painavat myös ensi vuoden kasvua.
Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 % vuonna 2023, ja vuonna 2024 kasvu on vain 0,2 %. Vuonna 2025 talouskasvu vauhdittuu, mutta vain 1,4 prosenttiin.
Kalvo 9: Työmarkkinoillakin suhdannehuippu ohitettu
Työllisyyden hyvä kehitys on ollut viime vuosina Suomen talouden valopilkku, kuten myös muualla euroalueella. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi pandemian jälkeen hyvää vauhtia ja ylsi jo yli 78 prosenttiin vuonna 2022.
Tänä vuonna työllisyysasteen nousu on kuitenkin taittunut, vaikka edelleen ollaan varsin hyvällä tasolla.
Työmarkkinoiden kireys on hellittänyt, kun avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työttömyys on noussut.
Elinkeinoelämän työllisyysodotusten heikentyminen kautta linjan ennakoi, että työllisyyden heikkeneminen jatkuu lähikuukausina
Suomen Pankin syyskuun ennusteen mukaan työllisyys heikkenee hieman kuluvana ja ensi vuonna. Mitään voimakasta työttömyyden kasvua ei kuitenkaan ennusteta. Talouskasvun elpyessä hitaasti työllisyyskin kohenee taas vuonna 2025.
Kalvo 10: Työllisyysaste on noussut, mutta tehdyt työtunnit eivät
Työllisyysaste on noussut Suomessa, mutta samalla jo pitkään käynnissä ollut viikkotuntiajan lyhentyminen on voimistunut erityisesti koronapandemian aikana. Työllisyys ja työntekijää kohti lasketut työtunnit ovat siis kehittyneet vastakkaisiin suuntiin.
Työllisten määrä ja työntekijää kohti lasketut työtunnit määrittävät yhdessä työpanoksen koon koko kansantalouden tasolla. Tämän takia työtunteihin tulisi kiinnittää yhtä lailla huomiota kuin työllisten määrään. Tällä hetkellä Suomessa tehtyjen työtuntien määrä on jotakuinkin yhtä suuri kuin ennen koronapandemiaa, vaikka työllisyysaste on selvästi korkeampi.
Sama kehitys on havaittavissa myös kansainvälisesti. Työllistä kohti laskettujen tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt selvästi myös muissa OECD-maissa. Kansainväliset vertailut osoittavat kuitenkin, että Suomessa sekä kokoaikaisten että osa-aikaisten viikkotyöaika on eurooppalaisessa vertailussa lyhyt.
Kalvo 11: Hintapaineet hellittävät hiljalleen Suomessa
Kuten edellä todettiin, viimeisimmät tiedot hintakehityksestä vahvistavat, inflaatio hidastuu euroalueella. Myös Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut selvästi vuonna 2023.
Vuoden 2023 aikana YKHI-inflaatio on keskimäärin vielä korkea, 4,3 %, mutta vuonna 2024 YKHI-inflaatio hidastuu yhteen prosenttiin. Pohjainflaatio on kuitenkin selvästi YKHI-inflaatiota nopeampaa vuonna 2024: työvoimakustannusten ja vuokrien nousu pitävät yllä palveluhintainflaatiota.
Suomen pohjainflaation ennuste on varsin samanlainen kuin euroalueen vastaava ennuste ensi vuonna. Suomen pohjainflaatio päätyy ennusteiden mukaan kahden prosentin tuntumaan vuonna 2025 kuten euroalueellakin. Pidemmän aikavälin hintapaineet ovat siis meillä samankaltaisia kuin muualla euroalueella.
Kalvo 12: Kotitalouksien ostovoima korjaantuu nopeasti inflaation hidastuessa
Kotitalouksien ostovoima kohenee nyt nopeasti. Sektoritilinpidon viimeisten neljännesvuositietojen perusteella ostovoima oli selvässä kasvussa jo tämän vuoden toisella neljänneksellä.
Oheisessa kuviossa nähdään kotitalouksien reaalisten käytettävissä olevien tulojen kehitys neljännesvuosittain. Kun ajatellaan ostovoiman kehitystä, kuviossa vaalealla sinisellä merkitty inflaatio on ollut selvästi suurin tekijä ostovoiman heikkenemisen taustalla. Nyt kun inflaatio on nopeasti hidastumassa, ostovoima korjaantuu ja näyttää palautuvan Venäjän hyökkäyssotaa edeltävälle tasolle jo ensi vuoden aikana.
Vastaavasti paljon huomiota saanut korkomenojen kasvu on pienemmässä roolissa, kun arvioidaan kotitalouksien pärjäämistä kokonaisuutena. Keltaisella merkityt nettokorkomenot ovat vaikuttaneet vain vähän ostovoiman kehitykseen. Tätä selittää se, että vaikka asuntovelallisten korkomenot ovat nousseet, myös kotitalouksien saamat korkotulot ovat kasvaneet tämän vuoden alkupuolella.
Kalvo 13: Rahoitusolojen nopea ja voimakas kiristyminen tuo näkyviin alhaisten korkojen ajan haavoittuvaisuuksia
Vaikka suomalaisten kotitalouksien ostovoima korjaantuu nyt nopeasti inflaation hidastuessa, rahoitusolojen voimakas kiristyminen vaikuttaa erityisesti asuntovelallisten taloudelliseen tilanteeseen. Toistaiseksi hyvänä säilynyt työllisyystilanne on tukenut kotitalouksien luotonhoitokykyä.
Ohjauskorkojen nostaminen on välittynyt nopeasti kotitalouksien uusien lainojen korkoihin sekä Suomessa että euroalueella. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen paljon vaihtuvakorkoisia lainoja, joten meillä myös vanhojen lainojen korot ovat nousseet tuntuvasti.
Korkojen ja kustannusten yhtäaikainen nousu mittaakin nyt kotitalouksien riskinkestävyyttä. On kuitenkin hyvä huomioida se, että erityisesti asuntolainojen korkomenojen nopea kasvu kohdistuu voimakkaimmin keski- ja hyvätuloisiin, joilla on edellytyksiä tasata kulutustaan yli ajan.
Korkojen ja kustannusten nousu sekä hidastuva kysyntä koettelevat myös yritysten kannattavuutta ja kasvattavat yritysluotoista pankeille aiheutuvia luottoriskejä. Konkurssien lukumäärä on jo kasvanut voimakkaasti erityisesti haavoittuvimmilla toimialoilla. Näitä ovat etenkin asuntomarkkinoiden vaimentumisesta kärsivät rakennusalan yritykset ja pandemiasta kärsineet ravitsemus- ja majoitustoimialan yritykset.
Kasvaneista riskeistä huolimatta sekä kotitalouksien että yrityssektorin lainanhoitokyky on kuitenkin säilynyt pääosin hyvänä, eikä esimerkiksi järjestämättömien luottojen tai maksurästien osuus ole toistaiseksi merkittävästi kasvanut.
Kotitalouksien varovaisuus näkyy erityisesti suuremmissa hankinnoissa, kuten asunnoissa. Asuntomarkkinoilla kauppa onkin hiljentynyt selvästi ja hinnat laskeneet.
Kalvo 14: Asuinrakentamisessa jyrkkä pudotus
Syyskuussa julkaistun Suomen Pankin väliennusteen riskit painottuvat negatiiviseen suuntaan. Kotimaisia riskejä liittyy etenkin asuntomarkkinoiden kehitykseen.
Suomessa on rakennettu viime vuosina paljon. Vuonna 2023 uusien asuntojen rakentaminen vähenee selvästi, ja vähenemisen ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2024. Erityisesti asuinrakentamisessa pudotus on ollut jyrkkä.
Tuotannollinen rakentaminen on pysytellyt pitkän aikavälin keskitasoilla, eikä siinä ole odotettavissa samanlaista voimakasta pudotusta kuin asuinrakentamisessa.
On kiinnostavaa verrata tämän hetken tilannetta kuviossa myös näkyvään finanssikriisin aikaan. Silloin erityisesti teollisuusrakentaminen kasvoi voimakkaasti ja finanssikriisin alkaessa pudotus oli kova. Nyt samanlaista vastaavaa laskua odoteta. Vaikka rakennusalan yritysten työllisyysodotukset barometreissa eivät ole hyvät, ne ovat huomattavasti paremmat kuin finanssikriisissä. Sen sijaan asuinrakentamisessa tilanne näyttää jopa hieman synkemmältä kuin finanssikriisin aikaan.
Kalvo 15: Asuinrakentamisen luvat laskussa jo lähes 2 vuotta
Rakennusluvat ovat olleet voimakkaassa laskussa jo lähes 2 vuoden ajan ja niiden määrä on jo pienempi kuin vuoden 2009 taantumassa. Myös asuntojen aloitukset ovat vähentyneet, mikä näkyy yhä voimakkaammin asuinrakentamisen investoinneissa. Lisäksi rakennusalan konkurssit ovat lisääntyneet vuoden 2023 aikana. Valmistuneiden asuntojen määrä on sen sijaan vielä kasvanut, mutta käänne niissä nähtäneen lähiaikoina.
Rakennuskustannukset nousivat muiden panoshintojen ja kustannustason nousun mukana voimakkaasti 2021. Erityisesti materiaalikustannukset nousivat historiallisen paljon. Rakentamisen panoshinnat ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla, vaikka käänne onkin jo nähtävissä. Sen sijaan työpanoksen hinnan nousu on kiihtynyt ja kasvattanut osaltaan rakentamisen kustannuksia. Rakennuskustannukset eivät ole vielä sopeutuneet uuteen tilanteeseen.
Asuinrakentamisen kehitys on kokonaistaloudellisesti tärkeä ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin rakentamisen toimiala on merkittävä työllistäjä Suomessa. Rakentamisen vaikutukset talouteen ulottuvat laajalle alueelle. Rakentamisella on suora vaikutus rakentamisessa käytettävien tarvikkeiden ja välituotteiden valmistukseen. Rakentamisen suhdanteilla on vaikutusta myös esimerkiksi kaupan ja kuljetuksen toimialoille. Rakentamisen hidastuminen heijastuu siis myös muualle talouteen, mutta välillisiä vaikutuksia on vaikeaa arvioida luotettavasti.
Toinen tärkeä seikka on se, että asuinrakentamisen hidastuminen tai jopa pysähtyminen kasvukeskuksissa johtaa siihen, että asuntoja puuttuu jatkossa sieltä, missä niille olisi paljon kysyntää.
Sopeutuminen käynnissä, mutta vielä on epäselvää, missä määrin rakennusalan työllisyys joustaa ulkomaisen työvoiman tai lomautusten kautta, ja mihin mittaan alan työttömyys kasvaa. Jos uustuotannon vähentyessä vuokramarkkina kiristyy, vuokrien nousu voi jatkua ennakoitua voimakkaampana ja pidempään, mikä ylläpitäisi nopeampaa pohjainflaatiota. Myös energian vaihtelevat hinnat voivat heilutella inflaatiota vaikeasti ennakoitavalla tavalla.
Kalvo 16: Kiinteistösijoitusmarkkinat vaimentuneet selvästi – Pohjoismaissa riskit ovat yhteiset
Kiristyvät rahoitusolot ovat heikentäneet myös kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymiä. Kiinteistökauppojen volyymit ovat pudonneet merkittävästi alkuvuonna 2023 kaikissa Pohjoismaissa.
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden vaimeneminen on kasvattanut rakennus- ja kiinteistöalan yritysten sekä kiinteistösijoittajien riskejä liittyen asunto- ja kiinteistösijoitusten kannattavuuteen, rahoitukseen ja arvonmääritykseen.
Suhdannetekijöiden ohella markkinaan vaikuttavat myös kysyntää vähentävät rakenteelliset muutokset, kuten verkkokaupan ja etätöiden lisääntyminen.
Ruotsissa huolestuttaa etenkin kiinteistösijoitusyhtiöiden runsas velkaantuneisuus, mikä tekee niistä haavoittuvia korkojen nousulle. Yhtiöt ovat riippuvaisia sekä pankkilainoista että markkinaehtoisesta rahoituksesta.
Suomessa kiinteistösijoitusmarkkinoiden riskejä lieventää suhteellisen laaja sijoittajapohja, institutionaalisten sijoittajien suuri rooli markkinoilla ja runsaasti velkaantuneiden kiinteistösijoitusyhtiöiden kohtuullisen vähäinen määrä.
Pohjoismaisen pankkisektorin maiden rajat ylittävän kytkeytyneisyyden vuoksi kiinteistösektorin riskit ja haavoittuvuudet ovat kuitenkin monelta osin yhteiset.
Pohjoismaisilla pankeilla on kansainvälisesti verrattuna runsaasti asunto- ja kiinteistövakuudellisia lainoja kotitalouksille ja kiinteistöalan toimijoille, minkä vuoksi pohjoismaisten asunto- ja kiinteistösijoitusmarkkinoiden haavoittuvuudet on tunnistettu jo pitkään merkittäviksi riskeiksi rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Kalvo 17: Suomessa pankit vahvoja kohtaamaan kasvavat riskit
Korkojen nousu vaikuttaa pankkeihin monin tavoin. Korkojen nousu parantaa tyypillisesti pankkien kannattavuutta ainakin lyhyellä aikavälillä. Näin on käynyt Suomessakin pankkien korkotuottojen kasvun kautta.
Pidemmällä aikavälillä korkea korkotaso voi kuitenkin kasvattaa pankkien luottotappioita ja heikentää vakavaraisuutta.
Arvopaperimarkkinoiden hintojen heilahtelut vaikuttavat myös pankkien ottamiin markkinariskeihin.
Rahoitusolojen nopeasta kiristymisestä huolimatta Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana. Arviomme mukaan Suomen pankkisektorilla on hyvät edellytykset kestää aiempaa korkeampiin korkoihin liittyvät riskit.
Luottamus pankkijärjestelmän vakauteen perustuu useaan tekijään: liiketoiminnan ja riskien läpinäkyvyyteen, toimivaan valvontaan, riittäviin pääoma- ja likviditeettipuskureihin sekä tehokkaaseen kriisinratkaisumekanismiin. Näihin kaikkiin osa-alueisiin on panostettu globaalin finanssikriisin jälkeen sääntelyuudistuksilla, jotka ovat vakauttaneet pankkijärjestelmää Suomessa ja Euroopassa.
Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n heinäkuun lopussa julkaisemassa stressitestissä suuret suomalaiset ja pohjoismaiset pankit pysyisivät vakavaraisina myös sellaisessa tilanteessa, jossa hyvin vakava taantuma ja rahoitusmarkkinoiden voimakkaat häiriöt koettelisivat Euroopan pankkisektoria.
Kalvo 18: Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaali:
haasteena väestökehitys ja koulutustaso
Suhdanne on siis heikentynyt, mutta myös pitemmällä aikavälillä Suomen talouskehitys näyttää heikolta. Suomen talouden kehitys on historiallisesti pitkälti perustunut koulutuksen laajenemiseen ja sivistyksen lisääntymiseen.
Tällä hetkellä väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskehitys heikentävät Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvunäkymiä. Samalla nuorten ikäluokkien koulutustason nousu on pysähtynyt ja nuorten oppimistulokset heikentyneet.
Suomen Pankin pitkän aikavälin skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työpanoksen saantia, sekä heikentävät innovaatiopanostusten ja tuotannollisten investointien kasvun edellytyksiä.
Kehitykseen voidaan kuitenkin vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Korkeakoulut ovat avainasemassa, koska tuottavat paitsi inhimillistä pääomaa, myös tutkimusta ja innovaatioita.
Väestörakenteemme muutos on kuitenkin niin merkittävä, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton kasvua. Työteon perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä on noussut viime vuosina, vaikka koronapandemia hidasti muuttoliikettä erityisesti vuonna 2020. Samalla maahanmuuttajien työllisyystilanne on parantunut selvästi. Näitä positiivisia kehityskulkuja on tarpeen tukea jatkossakin.
Kalvo 19: Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto parantaisi Suomen työllisyysastetta pitkällä aikavälillä
Vaikka työllisyyskehitys on ollut hyvää, talouden dynamiikan lisäksi myös huoltosuhde uhkaa heikentyä väestön ikääntymisen takia. Tämä on yhä suurempi haaste julkisen sektorin rahoitukselle.
Tilastokeskuksen viimeisin, syksyllä 2021 julkaistu väestöennuste perustuu 15000 hengen nettomaahanmuuttoon vuodessa, mikä on ollut keskiarvo viime vuosina. Miten työikäisen väestön määrä kehittyisi, jos nettomaahanmuuttoa pystyttäisiin kasvattamaan maltillisesti ennusteeseen verrattuna?
Kuvassa näkyvässä Suomen Pankin työperäisen maahanmuuton skenaariossa oletetaan, että nettomaahanmuuttoa pystyttäisiin kasvattamaan maltillisesti muutamilla tuhansilla ihmisillä vuosittain.
Vuosien 2021 ja 2022 nettomaahanmuuton kehitys viittaa siihen, ettei tavoite ole mahdoton. Vuonna 2021 se oli noin 23 000 henkilöä. Työnteon perusteella myönnettiin yli 11 000 ensimmäistä oleskelulupaa ja tehtiin 5 300 EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröintiä.
Viime vuonna 2022 Suomen nettomaahanmuutto oli ennätystasolla, lähes 35 000 henkilöä. Alkuvuoden perusteella trendi jatkuu tänä vuonna (tammi-maaliskuussa yli 9 000 henkilöä). Maaliskuusta 2023 alkaen sotaa paenneet ukrainalaiset ovat voineet hakea kotikuntaa Suomessa. Alkuvuoden luvussa onkin mukana noin 2 500 ukrainalaista.
Samalla kun nettomaahanmuutto on kasvanut, maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut merkittävästi. Maahanmuuttajien työllisyysaste on lähestynyt Suomessa syntyneiden työllisyysastetta. Väheksymättä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia on todettava, että aiempaa suurempi osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn perässä.
Huolta aiheuttaa kuitenkin se, että ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat työllistyvät huonosti Suomen työmarkkinoille. Tai oikeastaan, he työllistyvät hyvin vaihtelevasti. Oppilaitosten väliset erot valmistuneiden työllistymisessä ovat suuria ja iso osa erityisesti EU- ja ETA-maiden kansalaisista on muuttanut pois Suomesta vuosi valmistumisen jälkeen. Valitettavan vähän tiedetään näiden erojen syistä, mutta voisi epäillä, että yksi tekijä, joka parantaa tilannetta, on alueen yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö.
Kalvo 20: Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti finanssikriisistä lähtien
Hintavakauden ohella toinen keskeinen vakaan talouden pilari on kestävä julkinen talous. Suomessa tähän kehitykseen liittyy erityisiä huolia. Suomen julkinen velka ei ole kestävällä uralla. Menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa.
Tiedossa on ollut jo pitkään, että ikäsidonnaiset menot ja nyt myös korkomenot kasvavat vuosi vuodelta. Suomen julkisen talouden ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia eikä niitä voi ratkaista kertaluonteisilla, lyhytvaikutteisilla toimenpiteillä.
Suomen julkisen talouden tilanne on kovin vaikea. Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut jo lähes 15 vuotta. Pohjoismaisessa vertailussa Suomen tilanne on poikkeuksellinen. Siinä missä Ruotsin ja Tanskan julkinen velkasuhde on pysynyt noin 40 % tuntumassa finanssikriisin jälkeen, Suomen julkinen velkasuhde on kaksinkertaistunut.
Ruotsissa ja Tanskassa julkiset tulot ja menot on sovitettu yhteen paremmin kuin Suomessa, ja kokonaisveroaste on ollut hieman Suomea korkeampi. Myös tuottavuuskehitys ja työikäisen väestön kehitys on ollut suotuisampaa kuin Suomessa.
Suomen julkinen velkasuhde on edelleen euroalueen keskiarvon alapuolella, mutta sen kasvusuunta on ollut poikkeava ja huolestuttava. Suomen Pankin ennusteen mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan tulevina vuosina, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.
Kalvo 21: Lopuksi
Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti hankalammaksi. Vaikea geopoliittinen tilanne edellyttää Suomelta kriisinkestävyyttä.
Kriisinkestävyys sisältää monta ulottuvuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kauppa- ja teknologiapolitiikkaan. On selvää, ettei kestävää talouskehitystä voida saavuttaa, jos ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät merkittävät riskit toteutuvat.
Valitettavasti tämän hetken geopoliittinen tilanne ei tue mahdollisuuksia rakentaa globaalia yhteistyötä yhteisten haasteidemme ratkaisemiseksi. Tästä huolimatta Suomen ja Euroopan kykyä kestävään kasvuun on edelleen vahvistettava määrätietoisesti.
Vaikka paljon on tapahtunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin jälkeen, euroalue on edelleen liian riippuvainen fossiilisen energian tuonnista. Huolestuttavaa on myös se, että Euroopan energiapolitiikan suunta pitkällä aikavälillä on ratkaisematta.
Suomessa tilanne ei ole yhtä vaikea kuin suurissa euromaissa. Päästötön sähköntuotanto ja yhteiskuntien sähköistyminen ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä yksi keskeinen osa-alue. Suomen sähköntuotannon ilmastopäästöt ovat olleet matalat jo aikaisemmin, mutta Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisin vauhditti kehitystä entisestään. Tänä vuonna päästöttömän tuotannon osuus on ollut jo lähes 95 prosenttia.
Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi ilmastonmuutoksen hillinnässä tarvitaan lisää uusia ratkaisuja. Esimerkiksi liikenteen sähköistäminen vaatii uudistuksia ajoneuvotekniikkaan, latausjärjestelmiin ja sähköenergian jakeluun. Tämä teknologiamurros edellyttää uutta osaamista ja vauhdittaa uusien teknologien käyttöönottoa ja luo niille uutta kysyntää. Tähän haasteeseen vastaamisessa elinkeinoelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö ja uudet avaukset ovat avainasemassa.
Onnittelen kesällä 90-vuotta täyttänyttä Sähkö- ja teleurakoitsijaliittoa ja toivotan menestystä näihin isoihin haasteisiin vastaamisessa yhdessä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.