Finanssikriisiä seurannut talouskehitys on ollut poikkeuksellisen vaimeaa eri maissa. Euroalueella yksityinen sektori purkaa velkaantumistaan, julkista taloutta sopeutetaan ja työttömyys on laajaa. Euroopan keskuspankki laski marraskuussa 2013 ohjauskoron 0,25 prosenttiin. ”EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempana pidemmän aikaa. Rahapoliittista liikkumavaraa on vielä jäljellä, ja olemme valmiita toimimaan”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen Euro & talous julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Suomen taloutta koettelevat kansainvälisen talouden heikon tilan lisäksi teollisuuden rakennemuutos, kotimaisten kustannusten kasvu ja väestön ikääntyminen. ”Kansainvälisessä taloudessa on rohkaisevia merkkejä. Suomen talouden näkymät kohentuvat hitaasti”, sanoi pääjohtaja Liikanen.
Suomen kokonaistuotannon määrän ennustetaan pienenevän tänä vuonna prosentin verran, mutta pääsevän vuonna 2014 varovaiseen 0,6 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 kasvun arvioidaan nopeutuvan 1,7 prosenttiin. Talouden elpyminen riittää kohentamaan työllisyyttä vasta vuonna 2015, jolloin työttömyysasteen odotetaan laskevan 7,5 prosenttiin. Ennuste perustuu oletukseen maailmantalouden elpymisen voimistumisesta ja euroalueen kriisimaiden talouksien tasapainottumisesta.
Talous alkaa elpyä viennin johdolla vientimarkkinoiden tilanteen kohentuessa. Syksyllä 2013 saavutettu maltillinen palkkaratkaisu pysäyttää Suomen yksikkötyökustannusten kasvun suhteessa kauppakumppanimaihin keskimäärin ja pienentää yksikkötyökustannuksia suhteessa Saksaan ja Ruotsiin.
Inflaatio hidastuu 2,2 prosenttiin vuonna 2013 yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaation ennustetaan painuvan edelleen 1,6 prosenttiin vuonna 2014 vaimean kotimaisen kysynnän ja maltillisen palkkaratkaisun myötä.
Heikon talouskasvun myötä julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva alijäämä, joka yhdessä talousnäkymien vaimeuden ja väestön ikääntymisen kanssa merkitsee, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ei ole varmistettu. ”Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma vahvistaa toteutuessaan talouskasvun edellytyksiä ja julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä”, pääjohtaja Liikanen totesi. Erityisesti kuntatalouden sopeutustoimet ovat lähivuosien tasapainon kannalta tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä saattamaan julkista taloutta kestävälle uralle.
Julkisen velkaantumisen odotettu kiihtyminen 2020-luvulla voidaan pitkälti estää toteuttamalla hallituksen rakennepoliittinen ohjelma kokonaisuudessaan. Tässä työurien pidentämisellä ja eläkejärjestelmän uudistamisella on ratkaiseva merkitys. ”Päätökset, joilla rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet saavutetaan, eivät ole helppoja, ja niiden valmistelu on vaativaa ja työlästä. Julkisen talouden velkaantumisen hallinta kuitenkin edellyttää, että päätökset tehdään pian, sillä monelta osin niiden vaikutukset toteutuvat kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluttua”, sanoi pääjohtaja Liikanen.