​Suomen talouden rakenteiden suuret muutokset ovat jättämässä jälkensä pitkän aikavälin kasvunäkymiin. ”Viennin ja samalla korkean tuottavuuden alojen pieneneminen, investointien vähäisyys ja työvoiman määrän supistuminen ovat painamassa Suomen kasvua pitkällä aikavälillä. Näiden lisäksi lähivuosien näkymiä varjostavat maailmantalouden odotettua heikompi kehitys ja geopoliittinen epävarmuus”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tänään julkistaessaan uusimman Euro & talous -lehden.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi kotimainen kysyntä on vuodesta 2008 lähtien kehittynyt Suomessa paremmin kuin tuotanto. Viennin supistuminen ja teollisuuden pohjan kapeneminen ovat kuitenkin alkaneet varjostaa näkymiä yhä enemmän, kun elvytyksen rajat ovat tulossa vastaan. Suomen vienti on supistunut finanssikriisin alusta noin viidenneksen, mikä on enemmän kuin missään muussa kehittyneessä taloudessa. Viennin vähenemisen taustalla ovat ennen kaikkea elektroniikkateollisuuden ja osittain myös paperiteollisuuden rakenneongelmat sekä kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen erityisesti vuoden 2007 jälkeen.

Talouden kehityksen kääntäminen vahvemmalle uralle edellyttää merkittäviä päätöksiä, eikä kaikkia ongelmia ole mahdollista ratkaista nopeasti. ”Eläkeuudistus on tärkeä rakenneuudistus. Moni merkittävä ratkaisu on kuitenkin vielä edessä. Pitkän aikavälin kasvunäkymien heikkouden takia talouspolitiikan rajat ovat pitkään ahtaat ja julkisen talouden kestävyysvaje mittava”, korosti Erkki Liikanen.

”Suomen talouden avainkysymyksiä ovat Suomen kilpailukyvyn parantaminen, kasvuedellytyksiä luovien rakenneuudistusten laaja toteuttaminen ja julkisen talouden sopeuttaminen siten, että hyvinvointivaltion tärkeimmät tehtävät turvataan heikentämättä kansantalouden kykyä luoda uusia työpaikkoja”, totesi pääjohtaja Liikanen. ”Suomessa voidaan rakentaa tie kestävämmälle kasvulle ja työllisyydelle, mutta se tulee vaatimaan vuosikymmenen ponnistuksen”, tiivisti Liikanen.

Rahapolitiikka tukee jatkossakin osaltaan talouskehitystä Suomessa. Euroalueella korot säilyvät matalina pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki on viime kuukausina keventänyt rahapolitiikkaa entistä laaja-alaisemmin käynnistämällä katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot. ”EKP:n neuvosto arvioi rahapoliittisen elvytyksen tehoa, taseen kasvua ja hintojen kehitystä ensi vuoden alussa. EKP:n neuvosto on yksimielinen sitoumuksessaan käyttää muitakin välineitä, jos ilmenee tarve edelleen puuttua pitkällisen hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin”, tähdensi pääjohtaja Liikanen.