Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu tilapäisesti kansainvälisen talouden heikkenemisen takia. Edellytykset talouden kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin olemassa. Ostovoima kasvaa, ja kotitalouksilla on varaa kuluttaa enemmän. Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä. "Kasvu on tänä vuonna ollut edelleen kohtalaista, mutta merkit hidastumisesta ovat varsin selvät", sanoi Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum Euro & talous -tiedotustilaisuudessa. "Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan talouskehitykseen horjuu" Obstbaum totesi.
Suomen Pankki on tänään julkaissut ennusteensa vuosille 2019–2022. Ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu vuonna 2020 alle yhteen prosenttiin. Bruttokansantuotteen kasvu kiihtyy 1,1 ja 1,3 prosenttiin vuosina 2021–2022.
Suomen talouskasvu on hidastunut, koska maailmantalouden ja euroalueen talouden kasvu on pysynyt heikkona. Suomalaisten yritysten vientiin ja investointeihin vaikuttavat kielteisesti kansainvälisen talouden epävarmuudet. Vuonna 2020 viennin kasvun ennustetaan olevan vaimeaa ja investoinnit jäävät vähäisiksi. Euroalueen talous ja maailmantalous elpyvät kuitenkin vähitellen vuosina 2021–2022 ja virkistävät myös Suomen taloutta. Myös Suomen vientikysyntä vahvistuu ennustejakson loppupuolella.
Kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi. Kotitalouksien kulutus kasvaakin vuonna 2019 maltillisesti ostovoiman kasvuun verrattuna. Ennustejakson loppupuolella kulutuksen kasvuvauhdin ennustetaan olevan sama kuin ostovoimankin. Kotitalouksien säästämisaste pysyy aiempia vuosia suurempana.
Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa työmarkkinoihin. Vuonna 2020 työttömyysasteen lasku pysähtyy väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti kasva. Työttömyys pysyy kuitenkin pienempänä kuin viime vuosina. Työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensopivuusongelmia esiintyy silti edelleen monilla aloilla ja eri alueilla.
Suomen julkista taloutta painavat työikäisen väestön määrän vähentyminen ja väestön ikääntymisestä johtuvat taloudelliset haasteet. Vuonna 2020 julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 1,5 prosenttiin ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa taas kasvaa.
Euroalueen edelleen hauras taloustilanne ja maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talouden ja viennin näkymiä. Edellytykset talouden kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin yhä olemassa.
Lisätietoja antaa ennustepäällikkö Meri Obstbaum, puh 09 183 2363.