Koronapandemia on aiheuttanut maailmantalouden kriisin, jossa maailman tuotannon odotetaan supistuvan enemmän kuin vuoden 2008 suuren finanssikriisin aikana. Kriisin pituus ja syvyys riippuvat siitä, kauanko yhteiskuntien välttämättömät rajoitustoimet kestävät ja miten hyvin talouspolitiikan keinoin onnistutaan torjumaan konkursseja ja työttömyyttä.
Tämänhetkinen talouskriisi on maailmanlaajuinen. ”Monet nousevat taloudet ovat ongelmissa paitsi pandemian suorien talousvaikutusten, myös raaka-aineiden hintojen laskun ja pääomien ulosvirtauksen vuoksi. Yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenistä on hakenut rahastolta apua”, sanoi pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Koronakriisin puhjettua rahoitusmarkkinoiden hintavaihtelut ja likviditeetin kysyntä kasvoivat. EKP on ottanut käyttöön uusia toimia talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Näin ylläpidetään luotonantoa reaalitaloudelle ja ehkäistään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia talouteen.
Eurojärjestelmä tekee pandemiaan liittyviä sekä muita velkakirjojen ostoja vuonna 2020 yli 1 000 miljardin euron edestä. Pankit saavat lisäksi pidempiaikaista rahoitusta erittäin suotuisin ehdoin. Myös vakuusehtoja on helpotettu. ”EKP:n neuvosto on valmis tekemään kaiken tarvittavan keveiden rahoitusolojen ylläpitämiseksi. Seuraamme tilanteen kehitystä jatkuvasti ja olemme tarvittaessa valmiita lisätoimiin. Peräänkuulutamme jäsenvaltioilta parempaa eurooppalaista yhteistyötä ja toimia talouden tukemiseksi”, sanoi pääjohtaja Rehn. Kun finanssipolitiikka ja rahapolitiikka toimivat rinnakkain, talous toipuu mahdollisimman nopeasti.
Taantuma on käsillä myös Suomessa. Akuutissa vaiheessa tuetaan yritysten ja kotitalouksien selviämistä tilanteessa, jossa tulovirrat ovat tyrehtyneet. ”Yritysten laajamittaiset konkurssit ja työttömyyden suuri kasvu olisivat talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta erityisen haitallisia. Pidempiaikaisia vahinkoja voidaan estää kansallisin ja yhteiseurooppalaisin ratkaisuin”, painotti pääjohtaja Rehn.
”Kriisin aikana julkisen velan kasvu on välttämätöntä terveystilanteen ratkaisemiseksi ja talouden tukemiseksi”, totesi johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Euro & talous -julkaisun yhteydessä. ”Sen jälkeen edessä onkin aiempaa suurempi tarve kohentaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.” Työllisyyden edellytysten parantamisen ja julkisten menojen kasvua jarruttavien uudistusten tarve on entistäkin suurempi.
Riski työttömyyden jäämisestä suureksi kasvaa, jos rajoituksia joudutaan pitämään voimassa pitkään. Keskeinen tavoite rajoitusten purkamisen jälkeen on työllisyyden saaminen uudelleen kasvuun. ”Jotta kysynnän elpyminen voisi aikanaan kasvattaa tuotantoa ja työllisyyttä, on tärkeää että yritykset ovat voineet pitää osaavan työvoimansa. Se mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen ja laajentamisen”, korosti Lauri Kajanoja.
Kun kriisi on aikanaan ohi, edessä on moni vanha ongelma. Tärkeää on talouden kestävyyden ja tuotantomahdollisuuksien tukeminen. Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ovat yhä tarpeen, samoin kuin panostaminen koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiin sekä syrjäytymisen torjuntaan.