Sekä Suomen talous että maailmantalous supistuvat tänä vuonna jyrkästi koronapandemian vuoksi. Monien yritysten toiminta on uhattuna: liikevaihto on pienentynyt ja suuri määrä työntekijöitä on lomautettu. Jotta lomautukset eivät muutu irtisanomisiksi ja kannattavien yritysten vaikeudet kärjisty konkursseiksi, on välttämätöntä auttaa elinkeinoelämää ja kotitalouksia pahimman yli.
Euroopan keskuspankki ja kansalliset viranomaiset ovat käynnistäneet laajat toimenpiteet rahoitusmarkkinoiden likviditeetin ja yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Julkinen valta on helpottanut yritysten kassakriisiä suorilla tuilla ja kasvattamalla takausvaltuuksia. Suomalaiset pankit ovat lisänneet luotonantoaan yrityksille ja helpottaneet lyhennysvapailla asiakkaiden luotonhoitoa. ”Yhteiskunnan kriisinsietokykyä testataan koronapandemiassa nyt toden teolla. Tehdyistä tukitoimista huolimatta pandemian aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset tulevat olemaan mittavat”, sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen tänään Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen vaikuttaa osaltaan talouskriisin syvyys ja kesto muissa maissa. Maailmantalouden heikentyminen on näkynyt suurina heilahteluina rahoitusmarkkinoilla ja joidenkin rahoituslähteiden ehtymisenä. Pohjoismaiset pankkimarkkinat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, ja Suomen pankkisektorilla on runsaasti saatavia muista Pohjoismaista. Tämä altistaa rahoitusjärjestelmämme Suomen ulkopuolelta tuleville häiriöille.
Maailman ja Suomen rahoitusjärjestelmät kohtaavat koronapandemian aiempia kriisejä vahvempana. "Pankkien vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on vahvistettu merkittävästi globaalin finanssikriisin jälkeen", toteaa Marja Nykänen. Myös velallisten tilanne on parempi kuin 1990-luvun lamassa tai finanssikriisin aikana.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt sokista huolimatta toimintakykyisenä. Koronapandemiassa käy ilmi toimintakykyisen rahoitussektorin merkitys. ”On tärkeää, että taloutensa vahvistamiseksi pankit, yritykset ja kotitaloudet kartuttavat puskureita hyvinä aikoina. Suomessa tulee määrätietoisesti jatkaa rahoitusjärjestelmää vakauttavien makrovakausvälineiden kehittämistä. Näin parannetaan yhteiskunnan valmiuksia kohdata seuraavia kriisejä”, painotti johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Talouden supistuminen heikentää monien kotitalouksien ja yritysten maksukykyä. Pankkien luottotappiot yritys- ja kotitalousluotoista tulevatkin vääjäämättä kasvamaan. Luottotappioiden määrä kasvaa erityisesti silloin, jos rajoitusten kestoa joudutaan pidentämään ja talous ajautuu pitkäaikaiseen taantumaan. Tämänhetkinen taantuma poikkeaa kuitenkin monin tavoin Suomen 1990-luvun lamasta tai globaalista finanssikriisistä, mikä vaikeuttaa luottotappioiden arviointia.