Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana 908 euroseteliväärennöstä. Määrä on suunnilleen kaksinkertainen vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna.
”Väärennettyjä seteleitä on liikkunut Suomessa alkuvuonna tavallista enemmän. Erityisesti heikkolaatuisia, niin kutsuttuja elokuva- ja matkamuistoseteleitä, on pystytty käyttämään maksuvälineenä”,sanoo seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista. ”Nämä setelit on kuitenkin helppo tunnistaa vääriksi, sillä niissä ei ole turvatekijöitä”, Vehmas jatkaa.
Alkuvuonna 2020 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 384. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 290, ja 50 euron väärennöksiä oli 163.
"Seteleitä käsiteltäessä on aina hyvä kiinnittää huomiota setelin turvatekijöihin", Vehmas toteaa.
| Ajanjakso (vuoden 1. tai 2. puolisko) | 1/2018 | 2/2018 | 1/2019 | 2/2019 | 1/2020 |
| Väärennösten lukumäärä | 341 | 492 | 426 | 554 | 908 |
Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla, jonka viimeisimmät eli 100 ja 200 euron setelit uusittiin viime vuonna. Muut seteliarvot on uusittu jo aiemmin. Setelien turvatekijöissä on käytetty uusinta tekniikkaa, jonka ansiosta seteleitä on entistäkin vaikeampi väärentää.
Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla setelin aitouden voi tarkastaa. Tarkastuksessa voi käyttää yksinkertaisia testejä: tunnustele setelin painatusta, katso seteliä valoa vasten ja kallistele seteliä. Jos on epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäilemäänsä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Ohjeita ja oppaita setelin aitouden tarkastamiseen löytyy Suomen Pankin verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Olli Vehmas, seteliasiantuntija, Suomen Pankki, puh. 09 183 3410,
Kristian Meismaa, rikosylikonstaapeli, keskusrikospoliisi, puh. 0295 486 837.