Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] 990 milj. euron edestä. Uusien yrityslainojen keskikorko oli 9,4 %[2]. Eri rahoitusmuotojen keskikoroissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen keskikorko oli 5,5 % ja factoringrahoituksen[3] 15,6 %.

Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yrityksistä eniten lainanostoja muista rahoituslaitoksista tekivät mikro- ja pienyritykset. Uusien nostettujen yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring (405 milj. euroa); rahoitusleasing[4]  oli toiseksi yleisin (350 milj. euroa). Tavanomaisia yrityslainoja myönnettiin lainatyypeistä kolmanneksi eniten (235 milj. euroa).

Kesäkuun 2023 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,8 mrd. euroa ja kannan keskikorko 4,4 %[5]. Toimijoiden välillä on isoja eroja yrityslainojen koroissa. Esimerkiksi korkeampikorkoisia yrityslainoja myöntävien yritysrahoitusyhtiöiden lainoissa keskikorko oli lähes 40 %. Näiden lainojen osuus lainakannasta oli alle 1 %. Muista rahoituslaitoksista pankkien rahoitusyhtiöillä oli suurin osuus (57 %) yrityslainakannasta. Pankkien rahoitusyhtiöiden yrityslainakannan keskikorko oli 4,0 %.

Yrityslainakannasta yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (3,3 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (2,2 mrd. euroa). Kesäkuun 2023 lopussa toimialoista eniten lainoja oli myönnetty energia- ja teollisuustoimialoille. Näiden toimialojen lainakanta oli yli miljardi euroa.

 

Yrityslainakannan kasvuvauhti hidastunut

Kesäkuussa 2023 muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan vuosikasvuvauhti oli 2,8 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 12,4 %. Myös luottolaitosten (pankit) myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti on hidastunut. Kesäkuussa 2023 pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 62,5 mrd. euroa ja sen vuosikasvuvauhti 0,8 %. Vuosi sitten vastaavana aikana vauhti oli 6,5 %.

Kesäkuussa 2023 pankkien yrityslainakannan keskikorko (4,4 %) oli vastaava kuin muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan. Muiden rahoituslaitosten yrityslainakannan keskikorko on noussut hieman hitaammin kuin pankkien yrityslainakannan. Sitä osaltaan selittää kiinteäkorkoisten yrityslainojen suurempi osuus (34 %) muiden rahoituslaitosten yrityslainakannasta; pankkien vastaava osuus oli 10 %. Muiden rahoituslaitosten yrityslainoista 64 % oli sidottu euriborkorkoihin, kun vastaava osuus pankkien yrityslainoissa oli 86 %.

 

MURA_2023Q2_fi.png

 

Muiden rahoituslaitosten myöntämien lainojen määrä suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille, 2023Q2:

 

Yrityslainat (milj. euroa)

Kotitalouslainat (milj. euroa)

Vakuudelliset

1 805

4 274

Vakuudettomat ja vakuusvajeelliset

3 972

638

Yhteensä

5 777

4 912

 

Lisätietoja antavat

Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,

Tommi Salenius, puh. 09 183 2156, sähköposti: tommi.salenius(at)bof.fi.

 

Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan kevään 2024 aikana.

 

 

Name & Shame -menettely:

Muut rahoituslaitokset -tilaston ulkopuolelle tahallisesti jättäytyneet yritykset periodin 2023Q2 osalta:

Creditstar Finland Oy (2023Q1-2023Q2)

GF Money Consumer Finance Oy (2023Q2)

VFS Finland AB (2023Q2)

Laskukassa Oy (2023Q2)

 

 

[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.

[2] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.

[3] Factoring on lasku/myyntisaatavien rahoitusta.

[4] Rahoitusleasingilla tarkoitetaan neuvoston asetuksen EU 2013/549 liitteen A

kohdissa 5.134–5.135 määriteltyä rahoitusleasingia.

[5] Pl. non-recourse factoring. Non-recourse on factoringrahoituksen muoto, jossa rahoituslaitos kantaa asiakkaalta ostetuista myyntisaatavista aiheutuvan luottotappioriskin kokonaan.