Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi ensimmäiseen lehdistötilaisuuteen EKP:n uusissa toimitiloissa. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella sekä EKP:n ennakoivan viestinnän mukaisesti EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Epätavanomaisina rahapoliittisina toimina eurojärjestelmä on aloittanut katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot. Nämä osto-ohjelmat ovat voimassa vähintään kaksi vuotta. Ensi viikolla toteutetaan toinen kohdennettu pitempiaikainen rahoitusoperaatio, jota seuraa kuusi muuta operaatiota kesäkuuhun 2016 saakka. Näillä kaikilla toimilla on huomattava vaikutus eurojärjestelmän taseeseen. Aikomuksena on, että tase kasvaa kohti vuoden 2012 alun kokoaan.
Tulevina kuukausina toimet keventävät edelleen rahapolitiikan mitoitusta entistä laaja-alaisemmin, tukevat ennakoivaa viestintää EKP:n ohjauskoroista ja tähdentävät yhä tosiasiaa, että tärkeimpien kehittyneiden talouksien rahapolitiikan sykleissä on merkittäviä ja kasvavia eroja. Tuoreimmat euroaluetta koskevat kokonaistaloudelliset arviot viittaavat kuitenkin inflaation hidastumiseen, BKT:n määrän kasvun heikkenemiseen ja rahan määrän hitaaseen kehitykseen.
Ensi vuoden alussa EKP:n neuvosto arvioi uudelleen rahapoliittisen elvytyksen tehoa, taseen kasvua ja hintanäkymiä. Neuvosto arvioi tuolloin myös öljyn viimeaikaisen hintakehityksen laajempia vaikutuksia euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatiotrendeihin. Jos on tarpeen edelleen puuttua liian pitkällisestä hitaan inflaation kaudesta aiheutuviin riskeihin, neuvosto on yhä yksimielinen sitoumuksessaan käyttää muitakin epätavanomaisia välineitä toimivaltansa rajoissa. Tämä merkitsisi muutoksia rahapoliittisten toimien kokoon, tahtiin ja koostumukseen ensi vuoden alussa. EKP:n neuvoston pyynnöstä EKP:n asiantuntijat ja asianomaiset eurojärjestelmän komiteat ovat tehostaneet lisätoimien teknisiä valmisteluja, jotta toimet voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa oikea-aikaisesti. Kaikkien rahapoliittisten toimien tarkoituksena on vahvistaa keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten tiukkaa ankkuroitumista EKP:n tavoitteen mukaisesti, eli että inflaatio on alle 2 %, mutta lähellä sitä, sekä saada inflaatiovauhti palautumaan lähemmäksi tätä tavoitetasoa.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Euroalueen BKT:n määrä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Tämä vastaa euroalueen talouskasvun heikkenemisestä aiemmin saatuja viitteitä, joiden perusteella viimeaikaisissa ennusteissa on tarkistettu euroalueen BKT:n kasvunäkymiä aiemmin arvioitua heikommiksi. Tuoreimmat tiedot ja marraskuuhun ulottuvat kyselytutkimusten tulokset vahvistavat näkemyksen kasvukehityksen heikkenemisestä. Euroalueen talouden odotetaan kuitenkin edelleen elpyvän maltillisesti. Yhtäältä kotimaisen kysynnän pitäisi saada tukea EKP:n rahapoliittisista toimista, rahoitusolojen paranemisesta, edistymisestä julkisen talouden vakauttamisessa ja rakenteellisissa uudistuksissa sekä energian merkittävästi laskevasta hintakehityksestä, joka tukee käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä. Myös vientikysyntä kasvaa todennäköisesti maailmantalouden elpyessä. Toisaalta elpymistä todennäköisesti vaimentavat edelleen suuri työttömyys, runsas käyttämätön kapasiteetti sekä tarpeelliset taseiden sopeuttamiset niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Nämä elementit käyvät ilmi eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2014 kokonaistaloudellisista arvioista, joissa euroalueen BKT:n määrän vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan 0,8 % vuonna 2014 ja 1,0 % vuonna 2015 sekä 1,5 % vuonna 2016. Syyskuussa 2014 julkaistuun EKP:n asiantuntijoiden arvioon verrattuna BKT:n määrän kasvun vaihteluvälit ovat tarkistuksissa alentuneet selvästi. Sekä kotimaista kysyntää että vientiä koskevia arvioita tarkistettiin aiemmin odotettua heikommiksi.
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat ennakoitua hitaamman kasvun suuntaan. Etenkin euroalueen talouskasvun heikkeneminen ja samanaikainen geopoliittisten riskien lisääntyminen voivat murentaa luottamusta ja vähentää erityisesti yksityisiä investointeja. Lisäksi rakenneuudistusten riittämätön toteuttaminen euroalueen maissa aiheuttaa keskeisen talouskasvun heikkenemisen riskin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 0,3 % marraskuussa 2014, kun se lokakuussa oli ollut 0,4 %. Tämä johtui lähinnä siitä, että energian hinnan nousu hidastui enemmän ja palvelujen hintojen vuotuinen kohoaminen oli hieman hitaampaa kuin lokakuussa. Kun otetaan huomioon tämänhetkinen erittäin hidas inflaatiovauhti, on tärkeätä arvioida öljyn hinnan viimeaikaisen kehityksen laajempia vaikutuksia keskipitkän aikavälin inflaatiokehitykseen ja välttää öljyn hintakehityksen vaikutusten leviäminen inflaatio-odotuksiin ja palkkojen muodostukseen.
Öljyn hinnan viimeaikaisen kehityksen valossa onkin tärkeätä todeta, että ennusteet ja arviot perustuvat teknisiin oletuksiin erityisesti öljyn hinnasta ja valuuttakursseista. Marraskuun puolivälissä saatavissa olleiden tietojen perusteella ja ajankohtana, jona joulukuussa 2014 julkaistavat euroaluetta koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudelliset arviot valmistuivat, vuotuisen YKHI-inflaation ennustettiin olevan 0,5 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015. Vuoden 2016 inflaatiovauhdiksi ennustetaan 1,3 %. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan huomattavasti hitaampi kuin syyskuussa 2014 julkaistuissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa. Inflaatiota koskevien arvioiden tarkistukset johtuvat lähinnä öljyn euromääräisen hinnan laskusta sekä siitä, että BKT:n määrän kasvunäkymät on arvioitu aiemmin odotettua heikommiksi. Arvioissa ei kuitenkaan vielä näy öljyn hinnan lasku arviointijakson päättymistä seuranneiden kahden viikon aikana. Tulevina kuukausina vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti saattaa hidastua jälleen, mikä johtuu öljyn hinnan viimeaikaisesta laskusta edelleen.
EKP:n neuvosto seuraa edelleen tarkoin keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä. Tässä yhteydessä neuvosto seuraa erityisesti talouskasvun hidastumisen, geopoliittisen kehityksen sekä valuuttakurssien ja energian hinnan kehityksen mahdollisia vaikutuksia sekä EKP:n rahapoliittisten toimien välittymistä. Neuvosto seuraa erittäin valppaasti öljyn viimeaikaisen hintakehityksen laajempia vaikutuksia euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatiotrendeihin.
Rahatalouden analyysi ja lokakuuta 2014 koskevat tiedot vahvistavat arviota, että lavean rahan (M3) määrän kasvu on edelleen vaimeaa. Lavean rahan määrän vuotuinen kasvu oli lokakuussa 2,5 % eli sama kuin syyskuussa. M3:n vuotuista kasvua tuki edelleen sen likvideimpien erien kehitys, sillä suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuinen kasvu oli lokakuussa 6,2 %.
Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli lokakuussa 1,6 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa määrä oli 1,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin, eli määrä on elpynyt hieman helmikuusta, jolloin se oli pienimmillään eli 3,2 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Nettolunastukset ovat viime kuukausina vähentyneet verrattuna vuodentakaiseen, jolloin ne olivat historiallisen suuria. Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhdissa näkyvät edelleen viivästynyt reagoiminen suhdannesykliin, luottoriskit, luottojen tarjontaan liittyvät tekijät sekä taseiden sopeutumisen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla. Kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (ilman lainojen myynnin ja arvopaperistamisen vaikutusta) oli lokakuussa 0,6 %, kun se syyskuussa oli ollut 0,5 %. Toteutetut rahapoliittiset toimet sekä pankkien taseiden kattavan arvioinnin saaminen päätökseen tukenevat luotonannon vakaantumista edelleen.
Kaiken kaikkiaan taloudellisesta ja rahatalouden analyysista saatujen tietojen vertailu vahvistaa, että keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyviä riskejä on seurattava tarkoin ja on oltava valmis tarvittaessa tukemaan kasvua entistä enemmän rahapolitiikan mitoituksen avulla.
Rahapolitiikka keskittyy hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä aikavälillä, ja sen kasvua tukeva mitoitus auttaa osaltaan vahvistamaan taloudellista toimeliaisuutta. Sijoitustoiminnan, työpaikkojen syntymisen ja tuotannon kasvun vahvistaminen edellyttää kuitenkin myös muilta politiikka-aloilta määrätietoisia toimia. Useassa maassa on määrätietoisesti vauhditettava etenkin työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistuksien täytäntöönpanoa samoin kuin toimia yritysten liiketoimintaympäristön parantamiseksi. On ratkaisevan tärkeää, että rakenneuudistukset pannaan täytäntöön uskottavasti ja tehokkaasti. Tämä voimistaa odotuksia tulojen kasvusta ja rohkaisee yrityksiä lisäämään investointeja nykyhetkellä, ja tällöin talous elpyy aiempaa nopeammin. Finanssipolitiikan tulisi tukea talouden elpymistä. Samalla sen tulisi taata velkakestävyys vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, ja tämän sopimuksen tulisi edelleen toimia luottamuksen ankkurina. Kaikkien maiden olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia muuttaa finanssipolitiikkaa enemmän kasvua tukevaksi. Myös Euroopan komission 26.11.2014 ilmoittama Euroopan investointiohjelma tukee elpymistä.