Financial literacy/ For teachers/ Exercises on statistics

Exercises on statistics

For teachers

Excercises on Bank of Finland and Eurosystem
Exercises on monetary policy
Exercises on money
Exercises on payments and agreements
Exercises on statistics

For teachers

Excercises on Bank of Finland and Eurosystem
Exercises on monetary policy
Exercises on money
Exercises on payments and agreements
Exercises on statistics

What does a statistical graph show? Select the factor influencing the phenomenon or idea.

The following exercises deal with different kinds of statistical graphs. Look carefully at the charts and ask yourself what or which of the statements correspond to the charts. Ask yourself also, what or which factors influence whatever is represented in the chart. There can be more than one correct answer.

Assignment 1/5:

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Työttömyyttä mitataan usealla tavalla. Suomessa tärkeimmät työttömyydestä kertovat tunnusluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystoiminnan asiakasrekistereistä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luokittelu työttömäksi edellyttää aktiivista työnhakua ja valmiutta ottaa työtä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin riittää voimassa oleva työhakemus työvoimatoimistossa.

Piilotyöttömät ovat työttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti neljän viikon aikana hakeneet työtä, mutta ovat muuten työhön käytettävissä. Passiivisina työnhakijoina piilotyöttömät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleviin.

Suomen työttömyyden laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja 1900-luvun alkupuolelta, sillä tilastoissa työttömyyttä ei vielä esiintynyt. Tilastokeskuksen tilastot näyttävät ensimmäisiä muutoksia työttömyyden kasvussa vasta 1930-luvulla, suuren laman aikaan. Suomen työttömyys oli vähäistä aina 1970-luvun puoliväliin saakka.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/6

Mikä tulkinta on oikein?

Työllisyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on ollut alle 5 % vuonna 1990. Työttömyysaste on laskenut yli 15 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

Työttömyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on laskenut alle 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut noin 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/6

Minä vuonna Suomen työttömyys on ollut ennätyksellisen suuri?

1993 1994 1995 2009

Työttömyysaste oli korkea, mutta noususuunnassa vielä 1993. Työttömyys oli suurimmillaan noin 20 % vuonna 1994. Työttömyys alkoi vähentyä vuonna 1995. Työttömyys kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pysyi kuitenkin alle 10 prosentissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/6

Mikä väittämä on oikea?

Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste on ollut 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut aina matalampi kuin työttömyysaste (TEM). Vuonna 1994 työttömyysaste (TEM) on ollut noin 3 prosenttiyksikköä alempi kuin työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste. Työttömyysaste (Tilastokeskus) on viimeksi ollut alle 5 prosentin vuonna 2008.

Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 1960-luvulla 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut tilastoissa korkeampi kuin työttömyysaste. Työttömyysaste on ollut alle 5 prosentin viimeksi vuonna 1991.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/6

Valitse vaikuttava tekijä. Mikä aiheutti 1970-luvulla työttömyyttä lähes kaikissa länsimaissa?

Ilmaston lämpeneminen. Eurooppalaisen yhteistyön laajentuminen. Öljyn hinnan nousu. IT-kupla.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/6

Miksi Suomen työttömyys oli 1990-luvun puolivälissä niin huomattava?

Suomen 1990-luvun alun laman vuoksi. Öljykriisin vuoksi. Uuden teknologian alan romahtamisen vuoksi. Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta lähteneen finanssikriisin vuoksi.

Suomen laman syitä voidaan etsiä mm. 1980-luvun talouspolitiikasta. Öljykriisi vaivasi erityisesti 1970-luvulla. Uuden teknologian kupla puhkesi heti vuosituhannen vaihteessa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/6

Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat Suomen 1990-luvun lamaan? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Neuvostoliiton hajoaminen. Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen. Vahvan markan politiikka ja korkotason nouseminen. IT-kupla.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 2/5:

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Kuviossa näkyy vuoden 2007 lopulla selvä muutos kotitalouksien ja yritysten lainakannoissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/8

Milloin yritysten lainakannan kehityksessä on nähtävissä suurin muutos?

2000. 2008. 2009. 2012.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/8

Minä vuosina yritysten lainakannan kasvu on ollut negatiivinen?

2000, 2001, 2009 ja 2010. 2000, 2002, 2009 ja 2010. 2000, 2001, 2008 ja 2009. 2000, 2001, 2008 ja 2011.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/8

Mitä lainakannan negatiivinen kasvu tarkoittaa?

Lainakannan kasvu on pysähtynyt, ja lainakanta on pienentynyt. Lainakannan kasvu on lisääntynyt. Lainakannan kasvu on hidastunut, mutta ollut edelleen suureneva. Lainakannan kasvu suurenee maltillisesti.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut suurimmillaan?

2000. 2004. 2006. 2008.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut pienimmillään?

2000. 2001. 2008. 2009.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/8

Valitse vaikuttava tekijä. Mitkä seikat ovat vaikeuttaneet suomalaisten kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuutta? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Euroopan valtioiden velkakriisi. Ilmaston lämpeneminen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus. Hallituksen tekemät verouudistukset. Kiinan talouden vahvistuminen. Korruptio.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/8

Miksi yritysten ja kotitalouksien lainakannat alkavat kehittyä kuviossa eri suuntiin vuoden 2007 lopulla (kotitalouden lainakanta supistuu ja yritysten kasvaa)?

Kotitalouksien lainakannan kasvua pienentää koron jyrkkä nousu. Yritykset varautuvat rahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen kasvattamalla puskureitaan. Yritysten lainakantaa ovat suurentaneet voimakkaasti vahvistuneet osakekurssit. Suomalaiset pankin antavat entistä helpommin lainaa sekä kotitalouksille että yrityksille. Kotitaloudet haluavat ottaa entistä suurempia lainoja. Asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 8/8

Vuoden 2011 aikana velkakriisi muuttui. Mitkä faktat toteutuivat? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Pankkien vakuudettoman pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus heikentyi. Pankkien katettujen joukkolainojen määrä pitkäaikaisten varainhankinnan lähteenä kasvoi. Pankkien välinen luottamus palautui, ja pankit tarjosivat lainaa entistä helpommin. Suomessa toimivat pankit, joilla oli likviditeettiä, tallensivat varat mieluummin keskuspankkiin kuin markkinoille.

Pankkien välinen luottamuspula pysyi, eivätkä pankit lainanneet toisilleen rahaa.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 3/5:

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Kuvio esittää Suomen valtionvelan osuutta BKT:stä 1900-luvulla.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten ulkomaista velkaa?

1999. 1997. 1994. 1945.

Ulkomaista velkaa oli vuonna 1945 maltillisesti. Sen sijaan velkasitoumuksia on ollut paljon. Vuonna 1994 ulkomaista velkaa on ollut 1900-luvulla eniten. Ulkomainen velka oli 1990-luvun lopussa vähenevässä suunnassa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut vähiten muuta kotimaista velkaa 1950-luvun jälkeen?

1951. 1974. 1978. 1991.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten muuta kotimaista velkaa?

1944. 1974. 1994. 1996.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten velkasitoumuksia?

1944. 1945. 1978. 1996.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/5

Tilastokeskuksen mukaan Suomen valtionvelka oli vuonna 2010 hieman yli 41 % BKT:stä. Paljonko arvelet sen olevan euroina?

Noin 25 miljardia. Noin 30 miljardia. Noin 75 miljardia. Noin 90 miljardia.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 4/5:

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/7

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kuvion mukaan koko 2000-luvun. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja. Korkojen muuttumisen riskit ovat kotitalouksilla. Asuntojen hintojen nousu vaikeuttaa jo otettujen lainojen takaisinmaksua. Asuntojen hintojen lasku voi vaikeuttaa lainojen takaisinmaksua.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/7

Paljonko kotitalouksien velkaantumisaste on muuttunut vuosien 1979 ja 2011 välillä?

Noin 20 prosenttiyksikköä. Noin 40 prosenttiyksikköä. Noin 60 prosenttiyksikköä. Noin 80 prosenttiyksikköä.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/7

Velanhoitomenot suhteessa käytettävissä olevaan tuloon ovat kasvaneet tasaisesti. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja. Korkojen noustessa velan hoitaminen voi käydä mahdottomaksi. Velallisilla ei välttämättä ole puskuria muihin yllättäviin menoihin. Muutokset perheen tuloissa (esim. työttömyys) voivat tehdä lainan takaisinmaksun mahdottomaksi.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/7

Minä vuonna säästämisaste on ollut korkeimmillaan?

2011. 1990. 1989. 1992.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/7

Minä vuosina säästämisaste on ollut negatiivinen?

1975, 1988, 2000 ja 2005. 1992. 1976, 1977, 1978, 1988, 1989, 2000, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007 ja 2008. 2000–2008.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/7

Milloin velanhoitomenot ovat olleet suurimmillaan?

2008. 2005. 1999. 1992.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/7

Mistä velanhoitomenojen nopea kasvu vuoden 2004 jälkeen voi johtua? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Asuntojen hintojen noususta. Lainojen korkotason mataluus on houkuttanut ottamaan suurempia lainoja. Lainojen korkojen kiihtyvästä noususta. Kotitaloudet luottavat omaan kykyynsä maksaa entistä suurempia lainoja.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 5/5:

Erilaiset tulkinnat tilastoista

Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluat antaa tilastoista. Sillä, valitsetko tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa.

Kuvioita suunniteltaessa on tärkeää pohtia tarkasti, miten tilastotieto esitetään kuviossa siten, että tulkinta on mahdollisimman lähellä totuutta. Tässä seuraavassa tehtävässä näytetään esimerkkejä käyttäen, miten eri tavoin sama tilasto voidaan esittää kuvioiden avulla ja minkälaisia uutisotsikoita erilaisista esitystavoista voi nousta.

Tehtävässä on neljä kuvaparia, joissa täysin samasta tiedosta on tuotettu aina kaksi erilaista tilastokuviota. Esitystavan valinnalla on pyritty korostamaan tiettyjä asioita. Tarkastele kuvapareja ja pohdi, millä keinoin kunkin kuvion viestiä on haluttu manipuloida. Valitse otsikoista se, joka parhaiten kuvaa kunkin kuvion pääviestiä.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/8

Kuvio 1a

Matematiikan suosio romahti. Liikunta on edelleen lempiaine. Vieraat kielet kiinnostava oppilaita.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/8

Kuvio 1b

Matematiikan suosio romahti. Liikunta on edelleen lempiaine. Vieraat kielet kiinnostava oppilaita-

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/8

Kuvio 2a

Hintojen nousu on pysynyt tasaisena. Alkuvuoden hinnoissa on nousupiikki. Alkuvuoden hinnoissa nousupiikki.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/8

Kuvio 2b

Hintojen nousu on pysynyt tasaisena. Alkuvuoden hinnoissa on nousupiikki. Inflaatio räjähti heinäkuussa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/8

Kuvio 3a

Kotitalouksien kulutusluotot ovat kasvaneet maltillisesti. Kotitalouksien kulutusluotot ovat vähenemässä. Kotitaloudet ovat pöyristyttävissä veloissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/8

Kuvio 3b

Kotitalouksien kulutusluotot ovat kasvaneet maltillisesti. Kotitalouksien kulutusluotot ovat vähenemässä. Kotitaloudet ovat pöyristyttävissä veloissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/8

Kuvio 4a

Euroalueen työttömyysaste on hieman korkeampi kuin Suomen. Euroalueen työttömyysaste on rajussa nousussa. Suomen työttömyysaste on jo korkeampi kuin euroalueen.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 8/8

Kuvio 4b

Euroalueen ja Suomen työttömyysasteissa ei ole suurta eroa. Euroalueen työttömyysaste on huimasti korkeampi kuin Suomen. Suomen työttömyysaste on jo korkeampi kuin euroalueen.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Introductory

Assignment 1/5

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Assignment 2/5

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Assignment 3/5

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Assignment 4/5

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

Assignment 5/5

Erilaiset tulkinnat tilastoista