What does a statistical graph show? Select the factor influencing the phenomenon or idea.

The following exercises deal with different kinds of statistical graphs. Look carefully at the charts and ask yourself what or which of the statements correspond to the charts. Ask yourself also, what or which factors influence whatever is represented in the chart. There can be more than one correct answer.

Assignment 1/5:

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Työttömyyttä mitataan usealla tavalla. Suomessa tärkeimmät työttömyydestä kertovat tunnusluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystoiminnan asiakasrekistereistä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luokittelu työttömäksi edellyttää aktiivista työnhakua ja valmiutta ottaa työtä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin riittää voimassa oleva työhakemus työvoimatoimistossa.

Piilotyöttömät ovat työttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti neljän viikon aikana hakeneet työtä, mutta ovat muuten työhön käytettävissä. Passiivisina työnhakijoina piilotyöttömät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleviin.

Suomen työttömyyden laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja 1900-luvun alkupuolelta, sillä tilastoissa työttömyyttä ei vielä esiintynyt. Tilastokeskuksen tilastot näyttävät ensimmäisiä muutoksia työttömyyden kasvussa vasta 1930-luvulla, suuren laman aikaan. Suomen työttömyys oli vähäistä aina 1970-luvun puoliväliin saakka.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/6

Mikä tulkinta on oikein?

Työttömyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on laskenut alle 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut noin 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/6

Minä vuonna Suomen työttömyys on ollut ennätyksellisen suuri?

Työttömyysaste oli korkea, mutta noususuunnassa vielä 1993. Työttömyys oli suurimmillaan noin 20 % vuonna 1994. Työttömyys alkoi vähentyä vuonna 1995. Työttömyys kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pysyi kuitenkin alle 10 prosentissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/6

Mikä väittämä on oikea?

Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 1960-luvulla 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut tilastoissa korkeampi kuin työttömyysaste. Työttömyysaste on ollut alle 5 prosentin viimeksi vuonna 1991.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/6

Valitse vaikuttava tekijä. Mikä aiheutti 1970-luvulla työttömyyttä lähes kaikissa länsimaissa?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/6

Miksi Suomen työttömyys oli 1990-luvun puolivälissä niin huomattava?

Suomen laman syitä voidaan etsiä mm. 1980-luvun talouspolitiikasta. Öljykriisi vaivasi erityisesti 1970-luvulla. Uuden teknologian kupla puhkesi heti vuosituhannen vaihteessa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/6

Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat Suomen 1990-luvun lamaan? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 2/5:

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Kuviossa näkyy vuoden 2007 lopulla selvä muutos kotitalouksien ja yritysten lainakannoissa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/8

Milloin yritysten lainakannan kehityksessä on nähtävissä suurin muutos?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/8

Minä vuosina yritysten lainakannan kasvu on ollut negatiivinen?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/8

Mitä lainakannan negatiivinen kasvu tarkoittaa?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut suurimmillaan?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut pienimmillään?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/8

Valitse vaikuttava tekijä. Mitkä seikat ovat vaikeuttaneet suomalaisten kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuutta? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/8

Miksi yritysten ja kotitalouksien lainakannat alkavat kehittyä kuviossa eri suuntiin vuoden 2007 lopulla (kotitalouden lainakanta supistuu ja yritysten kasvaa)?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 8/8

Vuoden 2011 aikana velkakriisi muuttui. Mitkä faktat toteutuivat? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Pankkien välinen luottamuspula pysyi, eivätkä pankit lainanneet toisilleen rahaa.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 3/5:

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Kuvio esittää Suomen valtionvelan osuutta BKT:stä 1900-luvulla.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten ulkomaista velkaa?

Ulkomaista velkaa oli vuonna 1945 maltillisesti. Sen sijaan velkasitoumuksia on ollut paljon. Vuonna 1994 ulkomaista velkaa on ollut 1900-luvulla eniten. Ulkomainen velka oli 1990-luvun lopussa vähenevässä suunnassa.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut vähiten muuta kotimaista velkaa 1950-luvun jälkeen?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten muuta kotimaista velkaa?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten velkasitoumuksia?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/5

Tilastokeskuksen mukaan Suomen valtionvelka oli vuonna 2010 hieman yli 41 % BKT:stä. Paljonko arvelet sen olevan euroina?

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 4/5:

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/7

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kuvion mukaan koko 2000-luvun. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/7

Paljonko kotitalouksien velkaantumisaste on muuttunut vuosien 1979 ja 2011 välillä?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/7

Velanhoitomenot suhteessa käytettävissä olevaan tuloon ovat kasvaneet tasaisesti. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/7

Minä vuonna säästämisaste on ollut korkeimmillaan?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/7

Minä vuosina säästämisaste on ollut negatiivinen?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/7

Milloin velanhoitomenot ovat olleet suurimmillaan?

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/7

Mistä velanhoitomenojen nopea kasvu vuoden 2004 jälkeen voi johtua? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Assignment 5/5:

Erilaiset tulkinnat tilastoista

Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluat antaa tilastoista. Sillä, valitsetko tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa.

Kuvioita suunniteltaessa on tärkeää pohtia tarkasti, miten tilastotieto esitetään kuviossa siten, että tulkinta on mahdollisimman lähellä totuutta. Tässä seuraavassa tehtävässä näytetään esimerkkejä käyttäen, miten eri tavoin sama tilasto voidaan esittää kuvioiden avulla ja minkälaisia uutisotsikoita erilaisista esitystavoista voi nousta.

Tehtävässä on neljä kuvaparia, joissa täysin samasta tiedosta on tuotettu aina kaksi erilaista tilastokuviota. Esitystavan valinnalla on pyritty korostamaan tiettyjä asioita. Tarkastele kuvapareja ja pohdi, millä keinoin kunkin kuvion viestiä on haluttu manipuloida. Valitse otsikoista se, joka parhaiten kuvaa kunkin kuvion pääviestiä.

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 1/8

Question image

Kuvio 1a

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 2/8

Question image

Kuvio 1b

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 3/8

Question image

Kuvio 2a

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 4/8

Question image

Kuvio 2b

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 5/8

Question image

Kuvio 3a

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 6/8

Question image

Kuvio 3b

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 7/8

Question image

Kuvio 4a

[Missing text '/economyassignmentblock/question' for 'English']: 8/8

Question image

Kuvio 4b

You answered correctly:

NB! You can check the correct answers for each question

Introductory

Assignment 1/5

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Assignment 2/5

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Assignment 3/5

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Assignment 4/5

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

Assignment 5/5

Erilaiset tulkinnat tilastoista