Siirry sisältöön

Mitä tilasto kertoo? Valitse ilmiöön tai asiaan vaikuttava tekijä.

Seuraavissa tehtävissä on esitelty erilaisia tilastokuvioita. Tutustu kuvioihin tarkasti ja pohdi, mikä tai mitkä väittämistä vastaavat sitä, mitä kuviossa esitetään. Pohdi myös, mikä tai mitkä asiat vaikuttavat kuviossa näkyvään ilmiöön. Vastauksissa voi olla useampia oikeita vaihtoehtoja.

 

Tehtävä 1/5:

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Työttömyyttä mitataan usealla tavalla. Suomessa tärkeimmät työttömyydestä kertovat tunnusluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystoiminnan asiakasrekistereistä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luokittelu työttömäksi edellyttää aktiivista työnhakua ja valmiutta ottaa työtä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin riittää voimassa oleva työhakemus työvoimatoimistossa.

Piilotyöttömät ovat työttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti neljän viikon aikana hakeneet työtä, mutta ovat muuten työhön käytettävissä. Passiivisina työnhakijoina piilotyöttömät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleviin.

Suomen työttömyyden laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja 1900-luvun alkupuolelta, sillä tilastoissa työttömyyttä ei vielä esiintynyt. Tilastokeskuksen tilastot näyttävät ensimmäisiä muutoksia työttömyyden kasvussa vasta 1930-luvulla, suuren laman aikaan. Suomen työttömyys oli vähäistä aina 1970-luvun puoliväliin saakka.

Kysymys: 1/6

Mikä tulkinta on oikein?

Työttömyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on laskenut alle 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut noin 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

Kysymys: 2/6

Minä vuonna Suomen työttömyys on ollut ennätyksellisen suuri?

Työttömyysaste oli korkea, mutta noususuunnassa vielä 1993. Työttömyys oli suurimmillaan noin 20 % vuonna 1994. Työttömyys alkoi vähentyä vuonna 1995. Työttömyys kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pysyi kuitenkin alle 10 prosentissa.

Kysymys: 3/6

Mikä väittämä on oikea?

Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 1960-luvulla 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut tilastoissa korkeampi kuin työttömyysaste. Työttömyysaste on ollut alle 5 prosentin viimeksi vuonna 1991.

Kysymys: 4/6

Valitse vaikuttava tekijä. Mikä aiheutti 1970-luvulla työttömyyttä lähes kaikissa länsimaissa?

Kysymys: 5/6

Miksi Suomen työttömyys oli 1990-luvun puolivälissä niin huomattava?

Suomen laman syitä voidaan etsiä mm. 1980-luvun talouspolitiikasta. Öljykriisi vaivasi erityisesti 1970-luvulla. Uuden teknologian kupla puhkesi heti vuosituhannen vaihteessa.

Kysymys: 6/6

Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat Suomen 1990-luvun lamaan? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Vastauksistasi oli oikein:

HUOM! Voit tarkistaa oikeat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalta

Tehtävä 2/5:

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Kuviossa näkyy vuoden 2007 lopulla selvä muutos kotitalouksien ja yritysten lainakannoissa.

Kysymys: 1/8

Milloin yritysten lainakannan kehityksessä on nähtävissä suurin muutos?

Kysymys: 2/8

Minä vuosina yritysten lainakannan kasvu on ollut negatiivinen?

Kysymys: 3/8

Mitä lainakannan negatiivinen kasvu tarkoittaa?

Kysymys: 4/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut suurimmillaan?

Kysymys: 5/8

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut pienimmillään?

Kysymys: 6/8

Valitse vaikuttava tekijä. Mitkä seikat ovat vaikeuttaneet suomalaisten kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuutta? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Kysymys: 7/8

Miksi yritysten ja kotitalouksien lainakannat alkavat kehittyä kuviossa eri suuntiin vuoden 2007 lopulla (kotitalouden lainakanta supistuu ja yritysten kasvaa)?

Kysymys: 8/8

Vuoden 2011 aikana velkakriisi muuttui. Mitkä faktat toteutuivat? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Pankkien välinen luottamuspula pysyi, eivätkä pankit lainanneet toisilleen rahaa.

Vastauksistasi oli oikein:

HUOM! Voit tarkistaa oikeat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalta

Tehtävä 3/5:

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Kuvio esittää Suomen valtionvelan osuutta BKT:stä 1900-luvulla.

Kysymys: 1/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten ulkomaista velkaa?

Ulkomaista velkaa oli vuonna 1945 maltillisesti. Sen sijaan velkasitoumuksia on ollut paljon. Vuonna 1994 ulkomaista velkaa on ollut 1900-luvulla eniten. Ulkomainen velka oli 1990-luvun lopussa vähenevässä suunnassa.

Kysymys: 2/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut vähiten muuta kotimaista velkaa 1950-luvun jälkeen?

Kysymys: 3/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten muuta kotimaista velkaa?

Kysymys: 4/5

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten velkasitoumuksia?

Kysymys: 5/5

Tilastokeskuksen mukaan Suomen valtionvelka oli vuonna 2010 hieman yli 41 % BKT:stä. Paljonko arvelet sen olevan euroina?

Vastauksistasi oli oikein:

HUOM! Voit tarkistaa oikeat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalta

Tehtävä 4/5:

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

Kysymys: 1/7

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kuvion mukaan koko 2000-luvun. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Kysymys: 2/7

Paljonko kotitalouksien velkaantumisaste on muuttunut vuosien 1979 ja 2011 välillä?

Kysymys: 3/7

Velanhoitomenot suhteessa käytettävissä olevaan tuloon ovat kasvaneet tasaisesti. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Kysymys: 4/7

Minä vuonna säästämisaste on ollut korkeimmillaan?

Kysymys: 5/7

Minä vuosina säästämisaste on ollut negatiivinen?

Kysymys: 6/7

Milloin velanhoitomenot ovat olleet suurimmillaan?

Kysymys: 7/7

Mistä velanhoitomenojen nopea kasvu vuoden 2004 jälkeen voi johtua? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

Vastauksistasi oli oikein:

HUOM! Voit tarkistaa oikeat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalta

Tehtävä 5/5:

Erilaiset tulkinnat tilastoista

Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluat antaa tilastoista. Sillä, valitsetko tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa.

Kuvioita suunniteltaessa on tärkeää pohtia tarkasti, miten tilastotieto esitetään kuviossa siten, että tulkinta on mahdollisimman lähellä totuutta. Tässä seuraavassa tehtävässä näytetään esimerkkejä käyttäen, miten eri tavoin sama tilasto voidaan esittää kuvioiden avulla ja minkälaisia uutisotsikoita erilaisista esitystavoista voi nousta.

Tehtävässä on neljä kuvaparia, joissa täysin samasta tiedosta on tuotettu aina kaksi erilaista tilastokuviota. Esitystavan valinnalla on pyritty korostamaan tiettyjä asioita. Tarkastele kuvapareja ja pohdi, millä keinoin kunkin kuvion viestiä on haluttu manipuloida. Valitse otsikoista se, joka parhaiten kuvaa kunkin kuvion pääviestiä.

Kysymys: 1/8

Question image

Kuvio 1a

Kysymys: 2/8

Question image

Kuvio 1b

Kysymys: 3/8

Question image

Kuvio 2a

Kysymys: 4/8

Question image

Kuvio 2b

Kysymys: 5/8

Question image

Kuvio 3a

Kysymys: 6/8

Question image

Kuvio 3b

Kysymys: 7/8

Question image

Kuvio 4a

Kysymys: 8/8

Question image

Kuvio 4b

Vastauksistasi oli oikein:

HUOM! Voit tarkistaa oikeat vastaukset kunkin kysymyksen kohdalta

Johdanto

Tehtävä 1/5

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Tehtävä 2/5

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

Tehtävä 3/5

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

Tehtävä 4/5

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

Tehtävä 5/5

Erilaiset tulkinnat tilastoista