Siirry sisältöön

Lainat ja korot

Tekeekö mieli hankkia uusi tietokone? Pystyisitkö ostamaan oman asunnon? Isoja hankintoja varten tarvitaan usein rahaa enemmän kuin lompakosta tai tililtä löytyy. Hankintoja voi rahoittaa säästämällä etukäteen tai ottamalla lainaa.

Rahoitustapa vaikuttaa siihen, mitä hankinta loppujen lopuksi maksaa. Laina voi olla nopea tapa toteuttaa haaveet, mutta sen kustannusten suuruus saattaa yllättää. Etukäteen säästäminen on yleensä edullisinta. Joskus lainan ottaminen on järkevää, mutta ei aina.

Vasta täysi-ikäinen eli 18 vuotta täyttänyt voi saada pankkilainaa, kulutusluottoa tai pikavippejä. Luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvollisuutensa eli voiko luotonsaaja maksaa luoton korkoineen ja kustannuksineen takaisin. Säännöllisillä tuloilla luoton maksaminen onnistuu parhaiten.

Tutustu Takuusäätiön Penno-sovellukseen, joka voi auttaa sinua hallitsemaan rahojasi. 

Tiivistelmä

Lainan sijaan etukäteissäästäminen on yleensä edullisin tapa tehdä hankintoja. Vasta täysi-ikäinen eli 18 vuotta täyttänyt voi saada pankkilainaa, kulutusluottoa tai pikavippejä.

Sanastoa

Eoniakorko (EONIA, euro overnight index average)

Euroalueen pankkien toisilleen antamien yön yli luottojen painotettu keskikorko.

Euriborkorko (EURIBOR, euro interbank offered rate)

Euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko, joka määräytyy sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit tarjoavat keskimäärin toisilleen luottoa. Euribor on yleisimmin käytössä oleva asuntolainojen viitekorko Suomessa. Esimerkkejä euriborkoroista ovat 1 vkon, 3 kk:n ja 12 kk:n euriborit.

Korko (Interest rate)

Prosentteina ilmaistu ylimääräinen tulo, jonka saa, jos lainaa rahaa jollekulle toiselle (tai pitää rahaa pankissa), tai prosentteina ilmaistu ylimääräinen maksu, joka on maksettava, jos ottaa rahaa lainaksi.

Korkomarginaali

Lainakoron ja viitekoron välinen erotus. Esimerkiksi asuntolainoissa euriborviitekorko ja sen päälle tuleva marginaali muodostavat lainakoron.

Maksuhäiriömerkintä

Merkintä luottotietorekisteriin. Pelkästään maksun myöhästyminen ei aiheuta maksuhäiriömerkintää. Maksuhäiriömerkinnän saa tavallisimmin, kun maksu on viivästynyt pitkään, ja henkilö on tätä ennen saanut maksamattomasta laskusta useita perintäkirjeitä. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeutta esim. puhelin- tai internetyhteyden hankkimista tai asunnon vuokraamista.

Ohjauskorko (Key central bank interest rate)

Keskuspankki voi vaikuttaa markkinakorkojen kuten euriborin tasoon säätelemällä ohjauskorkoa. Ohjauskoroilla ohjataan myös rahan määrää. Tärkein eurojärjestelmän ohjauskoroista on perusrahoitusoperaatioiden korko, jonka muutoksilla eurojärjestelmä viestii rahapolitiikan linjasta.

Primekorko (Prime interest rate)

Primekorko on pankin oma viitekorko, jota voidaan käyttää sekä lainojen että talletusten korkona. Käytännössä primekoron taso määräytyy yleisen markkinatilanteen sekä lähiajan näkymien perusteella.

Reaalikorko (Real interest rate)

Todellinen korko, josta on vähennetty inflaation vaikutus. Voimakkaan inflaation vallitessa reaalikorko on huomattavasti matalampi kuin nimelliskorko. Vastaavasti deflaatiotilanteessa reaalikorko on korkeampi kuin nimelliskorko.

Säästämisaste

Säästöön jäävä osuus käytettävissä olevista tuloista.

Talletussuoja (Deposit protection)

Järjestely, jolla turvataan tallettajien tilillä olevat varat tilanteessa, jossa talletuspankki menettää maksukykynsä. Suomessa talletussuoja on suuruudeltaan 100 000 euroa. Talletussuojarahaston tehtävänä on Suomessa turvata tallettajien saamiset pankeilta. Rahaston toiminnasta löytyy lisätietoa sivustosta https://rvv.fi/etusivu.

Viitekorko (Reference rate)

Korko, johon luoton tai talletuksen korko on sidottu. Viitekorkoon lisätään tai siitä vähennetään marginaali. Viitekorko plus marginaali on luottoasiakkaan maksama tai talletusasiakkaan saama korko. Yleisimpiä viitekorkoja ovat euriborit ja pankkien omat viitekorot eli prime-korot.