Siirry sisältöön

Raha on velkaa

Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa. Seteliä lompakossaan kantava kuluttaja tuskin kokee olevansa velkoja, mutta seteli on kuitenkin keskuspankin velkaa setelinhaltijalle. Pankkitalletus puolestaan on pankin velkaa asiakkaalle.

Rahaa syntyy lainatessa

Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Suurin osa rahasta on pankkien velkoja yleisölle. Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta, kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat.

Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen ja hänellä on enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin. Kun asiakas maksaa lainansa pois, hänen on järjestettävä jostain tililleen tarvittava summa. Takaisinmaksuhetkellä sekä velat että saamiset pyyhitään pois pankin kirjanpidosta. Käytännössä asiakkaan talletustililtä kirjataan pois hiukan enemmän pankin velkoja kuin alkuperäisen lainasumman edestä, sillä pankki perii myöntämistään lainoista korkoa ja usein joitain palkkioitakin.

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui. Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan? Yksi keskeisin syy on, että rahaa muodostuu antolainauksen lisäksi myös pankkisektorin maksaessa kulujaan ja jakaessa voittojaan. Pankkivirkailijat ja pankkien osakkaat saavat tileilleen säännöllisesti lisää saldoa, mutta pankki ei saa henkilöstökulujensa ja voitonjakonsa vastineeksi mitään saamaoikeuksia.

Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista

Vaikka suurin osa rahasta muodostuu tavallisissa talletuspankeissa, nykyisen kaltainen rahajärjestelmä edellyttää keskuspankin olemassaoloa. Pankkijärjestelmä ei voi maksaa velkojaan tallettajille juuri muuten kuin käteisellä, jota nykyään vain keskuspankit laskevat liikkeeseen.

Keskuspankkiraha koostuu setelistöstä ja pankkien talletuksista pankkien pankissa, siis keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten kanssa tavallinen kotitalous ei joudu tekemisiin, mutta pankeille ne ovat tärkeitä.
Keskuspankkirahan luonne velkana on hankalammin miellettävissä kuin pankkitalletusten. Kun keskuspankki on velkaa seteleitä hallussaan pitävälle yleisölle, on melko vaikea sanoa, mihin yleisöllä on saamaoikeus. Setelillä velkakirjana ei ole edes eräpäivää.

Keskuspankit eivät ole pelkästään passiivisia velallisia, vaan ne harjoittavat rahapolitiikkaa. Muuttamalla ohjauskorkoa, jolla ne luotottavat liikepankkeja, tai käymällä kauppaa arvopaperimarkkinoilla, keskuspankit voivat vaikuttaa pankkijärjestelmässä muodostuvan rahan määrään.

Setelit

Suomen Pankki laskee liikkeeseen Suomessa tarvittavat setelit Euroopan keskuspankin luvalla. Euroseteleitä on seitsemän erisuuruista, arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Ne ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella, ja niissä kuvataan arkkitehtonisia tyylisuuntia Euroopan historian eri aikakausilta.

500 euron setelien liikkeeseenlasku on päättynyt 27.1.2019. Jo liikkeeseen lasketut 500 euron setelit ovat edelleen laillisia maksuvälineitä, joten niitä voi jatkossakin käyttää maksamiseen ja varallisuuden säilyttämiseen.

Muistatko minkä värinen on 200 euron seteli? Entä mistä koodista tunnistat, minkä euroalueen maan keskuspankki on laskenut setelin liikkeeseen? Katso miltä setelit näyttävät.

Turvatekijät paljastavat aidon setelin

Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla aito seteli pystytään erottamaan väärennöksestä. Aitouden tarkistaminen ei edellytä erityistä tekniikkaa, ja kun eurosetelit ovat tulleet tutuiksi, tarkistaminen vie vain muutaman sekunnin.

Turvatekijät on helppo tarkistaa tekemällä kolme yksinkertaista testiä: tunnustele seteliä, kallistele sitä ja katso valoa vasten. Tarkastele seteleiden turvatekijöitä.

 

Tiivistelmä

Raha on paitsi jonkun varallisuutta, myös jonkun velkaa. Rahaa syntyy etenkin silloin, kun joku ottaa lainan. Keskuspankkiraha syntyy, kun pankki lainaa keskuspankista.

Sanastoa

Euro (€, e)

1.1.1999 käyttöön otettu euroalueen yhteinen raha, jota käytettiin aluksi vain tilirahana. Eurosetelit ja kolikot korvasivat markan ja muut euroalueen kansalliset rahat 1.1.2002. Euroalueeseen kuuluu vuoden 2019 alusta lähtien 19 maata.

Debit- ja credit-kortit

Debit-kortti on pankin asiakkaalleen myöntämä kansainväliseen käyttöön tarkoitettu sirullinen maksukortti, johon on liitetty pankkitili. Credit-kortti on luottokortti, jonka avulla kortinhaltijalle myönnettyä luottoa voi käyttää maksamiseen. Luottokortit voivat olla yleisluottokortteja tai erityisluottokortteja (esim. bensakortit).

Keskuspankki (Central bank)

Rahapolitiikkaa harjoittava viranomainen, joka mm. säätelee taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja. Eri maiden keskuspankkien asema ja tehtävät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomen Pankki on Suomen keskuspankki.

Tehtäviä rahasta

Miten rahaa syntyy?


1/3

Miksi käteisen määrä kasvaa?


2/3

Tunnetko eurosetelit ja -kolikot?


3/3