Euroopan maksujärjestelmäuudistus – SEPA

Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Kaupan Liiton esitelmätilaisuus 28.11.2006

Puheeseen liittyvä kalvosarja

(Kalvo 1)

Olen ollut Suomen Kaupan Liiton edeltäjien tilaisuuksissa usein. Kerran alustin suurlähettiläänä EU:n jäsenyydestä. Toisen kerran puhuin komissaarina Talous- ja rahaliitosta ja euron käyttöönotosta.

Tänään on ilo puhua jälleen suuresta eurooppalaisesta projektista, joka liittyy nykyiseen tehtävääni Suomen Pankissa ja on kaupalle jälleen hyvin tärkeä. Yhtenäinen eurooppalainen maksualue (SEPA) on hanke, jolla integraation etuja voidaan lisätä maksuliikenteessä.

Integraation taustaa (kalvo 2)

EU:n keskeinen tavoite on tehokkaasti toimivat sisämarkkinat, jotka edistävät kasvua, työllisyyttä ja kuluttajien hyvinvointia. Tavarat liikkuvat unionin alueella jo sujuvasti ja ihmisetkin ajoittaisista vaikeuksista huolimatta. Palveluiden ja maksujen liikkumisen tiellä on edelleen paljon esteitä.

Talous- ja rahaliitto ja yhteinen maksuväline euro ovat olleet merkittäviä askeleita yhdentymisessä. Rahoitusmarkkinoiden integraatiota on pyritty edistämään myös yhteisellä lainsäädännöllä. Edistymistä on toki tapahtunut, mutta arvopapereiden kauppa ja selvitys, vähittäispankkitoiminta ja vähittäismaksut hoidetaan edelleenkin hajanaisesti ja usein korkein kustannuksin.

Suomen Pankin tehtävät tänään (kalvo 3)

Suomen Pankin ydintehtäviä on osallistuminen euroalueen yhteisen rahapolitiikan päättämiseen. Vaikuttaminen siinä edellyttää korkeatasoista tutkimusta ja selvitystyötä.

Toisaalta Pankki vastaa rahoitusmarkkinoiden vakaudesta ja luotettavuudesta ja edistää rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta.

Kolmanneksi Suomen Pankki toimii pankkien pankkina tehtävänään pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen, pankkien välisten suurten maksujen välittäminen ja rahoitusvarallisuuden (ml. valuuttavaranto) sijoittaminen.

Ja neljäs tehtävä on rahahuolto, vastuu setelien ja kolikkojen liikkeeseenlaskusta Suomessa. Suomen Pankin tehtävänä on turvata osaltaan käteisen kunto ja aitous. Rahahuoltoa Suomen Pankki hoitaa yhteistyössä pankkien ja rahahuoltoon erikoistuneiden yritysten kanssa.

Rahoitusmarkkinan valvonnan tehtävät (kalvo 4)

Rahoitusmarkkinoiden vakauden ja tehokkuuden edistäminen on yksi keskuspankin keskeisistä tehtävistä. Suomen Pankki vastaa rahoitus- ja maksujärjestelmän kokonaisuuden yleisvalvonnasta. Rahoitustarkastus, joka on itsenäinen, mutta toimii Suomen Pankin yhteydessä, puolestaan valvoo rahoitusmarkkinoilla toimivia yrityksiä kuten pankkeja.

Rahoitusmarkkinavalvonta pyrkii estämään kriisien syntymistä. Mutta sillä on vastuu myös kriisinhallintavalmiuksista rahoitusmarkkinoiden vakavissa häiriötilanteissa.

Rahoitusmarkkinoiden vakautta edistetään mahdollisimman korkeatasoisella analyysillä ja arvioinneilla. Rahoitusmarkkinoiden yleisvalvonnassa tehdään yhteistyötä eurojärjestelmän ja muiden EU-maiden kanssa. Tämä yhteistyö tulee korostumaan integraation edistyessä.

Rahoitusmarkkinoiden integraatio lisää sisämarkkinoiden tehokkuutta ja tukee talouden kasvua. Siksi Suomen Pankki tukee yhteisten ja tehokkaiden rahoitusmarkkinoiden luomista. Samalla haluamme toimia sen puolesta, että meillä tehokkaiksi todetut digitalisoidut palvelut yleistyvät laajemminkin euroalueella ja EU:ssa.

Mikä on SEPA (kalvo 5)

Toimiva maksuliikenne on öljy talouden rattaissa, kuten Euroopan komissio lausuu. Joku yrityksen talouspäällikkö on sanonut, että muutamanulkomaanmaksun käsittelyyn menee yhtä paljon aikaa kuin moninkertaisesti suuremman kotimaisen maksuliikenteen hoitamiseen.

Miksi sitten maksaminen rajojen yli on niin paljon vaikeampaa kuin vaikkapa matkapuhelun tai tekstiviestin lähettäminen? Molemmat tiedothan kulkevat digitaalisesti. Syitä löytyy maiden erilaisesta lainsäädännöstä ja kaupallisista esteistä. Lisäksi standardisointityö on kesken eivätkä järjestelmät ole yhteensopivia.

Euroopan sisäistä kauppaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa luomalla yhdenmukaiset maksujärjestelmät. Maksut tulee hoitaa samalla tavalla, standardoiduilla järjestelmillä kaikkialla Euroopassa. Näin maksupalveluita päästään myös kilpailuttamaan.

SEPA:n luominen on prosessi (kalvo 6)

Yhtenäisen maksualueen luominen on pitkä prosessi. Vuonna 2001 annettu euromaksuasetus sääti, että euromääräisistä, Euroopan sisäisistä, enintään 50.000 euron maksuista saa periä korkeintaan saman hinnan kuin vastaavista kotimaanmaksuista.

Ratkaisu tehtiin säädöstietä. Euroopan komissio ei luottanut enää etenemiseen vapaaehtoisella pohjalla..

Tämän jälkeen pankit päättivät vauhdittaa oma-aloitteisesti integraatiokehitystä. Pyrkimyksenä ilmeisesti oli, että vastaisuudessa voitaisiin enemmän edetä ns. pehmeämmän säätelyn tietä. Pankkisektori yhdisti voimansa eurooppalaiseksi maksuneuvostoksi (EPC:ksi). Ja maksuneuvosto sitten julkisti hankkeen yhtenäisen euromaksualueen eli SEPAn luomiseksi.

SEPA alueena käsittää Euroopan Unionin sekä Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin. Se koskee euromääräisiä maksuja, siksi painotus on euroalueella. Mutta direktiivien säännöt koskevat kaikkia EU-maita valuutasta riippumatta.

ETA-maat ja Sveitsi ovat ilmoittaneet liittyvänsä SEPAan. Tämä edellyttää, että ne muuttavat kansallista lainsäädäntöään vastaavasti.

Komission esitys maksupalveludirektiiviksi tukee SEPAn syntymistä yhdenmukaistamalla maksujenvälityksen ehdot. Sen avulla rajat ylittävien maksujen toimitusaikoihin tai palkkioihin tai reklamaatioihin liittyvät yllätykset poistuisivat.

Suomi on EU puheenjohtajakaudellaan voimakkaasti edistänyt direktiivi-esitystä. Direktiivi loisi tarpeellisen lainsäädäntökehikon SEPAn toteutumiselle.

Komission tavoite on luoda tietotekniikkaa tehokkaasti hyväksi käyttävä yhtenäinen maksualue, joka tukee Euroopan taloudellista kehitystä.

Komissio on tänä vuonna laittanut lausunnoille konsultaatioasiakirjan. Siinä korostetaan vapaaehtoisen etenemisen olevan ensisijainen tavoite. Mutta jos etenemistä ei tapahdu, komissio käyttää tarvittaessa aloiteoikeuttaan säädösteitse.

Yhteiset eurooppalaiset maksutavat (kalvo 7)

Yhteisellä maksualueella SEPAssa maksut tullaan suorittamaan yhdenmukaisilla tilisiirroilla, suoraveloituksilla ja maksukorteilla. Nämä ovat meille sinänsä tuttuja palveluja. Maksutavoille luodaan avoimet standardit, ja maksujenvälityksen infrastruktuuri velvoitetaan käyttämään näitä standardeja.

Suomalaisille avoimien, yhtenäisten standardien edut ovat selviä, mutta muualla Euroopassa uudistus on hyvin merkittävä.

Mitään rajaa maksun suuruudelle ei ole asetettu. Euromaksu-asetuksessahan on ollut 50.000 euron raja.

SEPA:n aikataulu (kalvo 8)

Aikataulun mukaan vuonna 2008 peruspalvelut eli tilisiirto ja suoraveloitus ovat käytössä. Tavoite on, että pääosa eurooppalaisesta maksuliikenteestä, tapahtui se sitten yhden maan rajojen sisällä tai maasta toiseen, käyttäisi näitä yhteisiä maksutapoja vuoteen 2010 mennessä.

Korttimaksujen osalta standardit valmistuvat vasta vuoden 2008 alkuun mennessä. Yhdenmukainen tapa maksaa kortilla päätelaitteessa, ja mahdollisuus välittää korttimaksutapahtumat kilpailutuksen kautta valitulle tapahtumien hyvittäjälle toteutuvat todennäköisesti vasta lähempänä vuotta 2010.

Nämä aikataulut on otettava huomioon järjestelmien lähivuosien investointi- ja päivityssuunnitelmissa.

Kauppa avainasemassa (kalvo 9)

Kauppa on toimiala, jolla on suurimmat panokset SEPA-kehityksessä. Se on mittava maksuliikennepalveluiden käyttäjä kaikilla tavoin; tilisiirroissa, toistuvaissuorituksissa ja korttimaksuissa. Tämä näkyy kalvon luvuissa, jotka perustuvat Pankkiyhdistyksen tilastoihin sekä Kaupan Liiton ja Suomen Pankin valistuneisiin arvioihin.

Siksi onkin arvokasta, että juuri Suomen Kaupan Liitto on järjestänyt tämän esitelmätilaisuuden Euroopan maksujärjestelmäuudistuksesta.

Kaupan merkitys on suuri sekä talouden että työllisyyden kehitykselle. Euroalueiden koko talouden arvonlisäyksestä vähittäis- ja tukkukaupan osuus on 11,5 %. On erittäin tärkeää, miten kauppa saa hyödynnettyä yhtenäisen euromaksualueen edut.

Mikä muuttuu – haasteita riittää (kalvo 10)

Maksamisen käytännöt vaihtelevat Euroopassa, eikä niiden yhteensovittaminen ole helppoa. Me suomalaiset pidämme – aiheellisestikin – itseämme edistyksellisinä ja moderneina maksajina kun hyödynnämme kortteja, internetpalveluita ja automatisoimme yritysten toimintoja.

SEPA merkitsee suurta askelta eteenpäin valtaosalle Eurooppaa. Todennäköisesti olemme pitkällä 2010-luvulla, ennen kuin kaikki ovat luopuneet sekeistään, tai ylipäänsä alkaneet käyttää maksupalveluita.

Samoin vaatii aikaa ennen kuin yhteisen maksualueen kaikki palvelut vastaavat nykyaikaisen, automatisoidun taloushallinnon vaatimuksia.

Työ ei lopu edes vuoteen 2010, vaan maksuliikenteen tehostaminen ja integroiminen taloushallinnon prosesseihin hakee jatkuvasti innovaatioita ja uusia entistä tehokkaampia ratkaisuja.

Suomen Pankki pyrkii toimimaan sen puolesta, ettei yhteinen maksualue merkitse missään nykyisten palvelujen heikentymistä. EKP ja Euroopan komissio ovat asettuneet asiassa kannallemme: myöskään niiden käsityksen mukaan SEPA ei saa tarkoittaa palvelutason heikentymistä tai hintojen nousua kenellekään.

Mikä muuttuu SEPA:n myötä? (kalvo 11)

Mikä sitten muuttuu? Tavoite on, että yksi pankkitili Euroopassa riittää – cash managementin ja likviditeetin hallinnan on hyvä pohtia, miten ne voivat hyötyä tästä.

Kun maksut kulkevat samalla tavalla ja maksujen välityksen ehdot ovat yhtenäiset, voi kuka tahansa asiakas kilpailuttaa maksupalveluiden tuottajia samalta viivalta. Lisääntyvä kilpailu haastaa palveluiden tarjoajat tehostamaan tuotantoaan, mikä näkyy asiakkaille alhaisempina hintoina – logiikka, joka on kaupalle tuttu. Sitä kaupalta on aina vaadittu. Nyt kaupan tulisi hyötyä samasta kilpailun lisääntymisestä maksuliikenteensä osalta.

Maksuille tulee yhtenäiset standardit. Niiden avulla taloushallinnon automatisointi on mahdollista kaikkien eurooppalaisten maksujen osalta

Korttimaksuille ollaan valmistelemassa yhteistä standardia. Se tarkoittaa, että maksupäätteen toiminnat yhdenmukaistetaan. Kaupat ovat parast'aikaa siirtymässä EMV-sirukortteja. lukeviin maksupäätteisiin. SEPA:n korttistandardi perustuu EMV:hen, ja tuleva SEPA muutos on varmasti EMV-muutosta paljon helpompi toteuttaa laitepäivityksenä.

Maksupääte muodostaa kustakin maksutapahtumasta tietueen, joka lähetetään tapahtumat hyvittävälle taholle, meillä Suomessa yleensä kauppiaan pankille tai Luottokunnalle edelleen käsiteltäväksi. Myös tämä tapahtumatietueen sisältö eli maksupäätesanoma standardoidaan. Tämä tarkoittaa, että kauppa on vapaa kilpailuttamaan korttimaksutapahtumien hyvityksen Euroopan tasolla.

Monen selvityksen mukaan suomalaiset korttimaksupalkkiot ovat Euroopan alhaisimpia, joten tämä tuo ehkä suuremman kilpailuedun suomalaisille korttitapahtumien hyvittäjille kuin kaupalle. Tästä Heikki Kapanen puhunee enemmän omassa puheenvuorossaan.

Kauppa on tuntenut huolta kotimaassa käytettävien korttien muuttumisesta kansainvälisiksi, kun suomalaiset pankit ovat ilmoittaneet luopuvansa pankkikorteista. Ensimmäiset kansainvälisiin korttibrändeihin kuuluvat, suoraan pankkitiliin liitettävät kortit, ovat jo asiakkailla.

Pankkikortti on ollut erittäin edullinen niin kaupalle kuin kuluttajillekin. Jos korttimaksamisen kustannukset tulevat kasvamaan, korttien liikkeeseen-laskijoiden ja tapahtumien hyvittäjien on oltava valmiit perustelemaan selkeästi ja avoimesti, millä perusteilla näin voi tapahtua.

Niin Euroopan komission kuin Euroopan keskuspankinkin selkeä poliittinen viesti on, että SEPA maksamiseen siirtyminen ei saa heikentää palvelutasoa eikä se myös saa nostaa olemassa olevien tai niiden tasoisten SEPA-palveluiden hintoja. Samalla on pyritty edistämään hintojen kustannusvastaavuutta.

Vielä on haasteita (kalvo 12)

Standardoinnissa on päästy hyvään alkuun. Mutta kaikilta osilta suomalaisille tutut asiat eivät ole vielä mukana. Esim. nykymuotoinen viite on meillä automaattisessa maksujen kirjaamisessa olennainen. Sitä voidaan jatkossakin käyttää, mutta viitteen oikeellisuuden tarkastaminen saattaa jäädä kotimaiseksi lisäpalveluksi.

Palkanmaksussa käytetyn toistuvaissuorituksenkin tulevaisuus on vielä auki. Suomalaiset pankit ilmoittanevat lähiaikoina, miten se toteutetaan.

Lisäksi sähköistä laskua ei ole vielä otettu mukaan SEPAn standardeihin. Myönteistä kuitenkin on, että EPC on perustanut työryhmän valmistelemaan e- ja m-maksamista. Tämä on ollut koko ajan myös komission ja EKP:n tahto.

SEPAn toteutus (kalvo 13)

SEPAn toteutuksessa on selkeä työnjako: Poliittiset päättäjät ovat asettaneet Euroopan tasolla tavoitteen ja seuraavat kehitystä tarkasti. Suomen Pankki yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa osallistuu aktiivisesti tähän seurantaan.

Pankkien yhteistyöorganisaatiolla, Euroopan maksuneuvostolla on toteutusvastuu Euroopan tasolla. Kansallisesti jokainen pankki on sitoutunut noudattamaan SEPA-suunnitelmaa.

Järjestelmätoimittajien rooli on myös tärkeä. Ne vastaavat uusien SEPA-maksutapojen toteutuksesta järjestelmiin siten, että päivittäinen maksuliikenne sujuu. Pankkien lisäksi juuri järjestelmätoimittajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita kaupalle SEPA:n toteutuksessa.

SEPAn sidosryhminä ovat lopulta kaikki eurooppalaiset vähittäismaksujen osapuolet, yritykset, julkinen ja yksityishenkilöt.

Kaupalla on tässä kokonaisuudessa avainasema. Siksi onkin kovin tärkeää, että kauppa on aktiivinen yhtenäisen maksualueen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä.

;