Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012, tiivistelmä
Sodan jälkeinen syntyvyys kasvoi Suomessa enemmän kuin muualla ja laski nopeammin. Suomessa väestön vanheneminen on sen vuoksi jo käsillä. Myös eliniän nousu Suomessa on ollut Euroopan keskiarvoa nopeampaa, minkä vuoksi eläkkeellä oloaika kasvaa voimakkaasti. Viimeisen 25 vuoden aikana yli 65-vuotiaiden elinikä on noussut yli kolme vuotta, ja eliniän odotetaan nousevan edelleen vuosikymmenessä runsaalla vuodella.
Väestön ikääntyminen on sekä haaste että mahdollisuus. Ikääntymisen taloudellisia kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että vanhuuseläkkeellä käydään myös työssä ja eläkkeelle jäävien varallisuus tasoittaa ikääntymisen kustannusten jakautumista sukupolvien välillä. Ikäihmisten vapaaehtoinen työ on usein taloudellisesti tuottavaa, vaikka se ei tilastoissa näykään.
Talouskasvu syntyy työpanoksen ja työn tuottavuuden kasvusta. Vuosina 2013–2022 tuotannon kasvua hidastaa erityisen voimakkaasti juuri suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle. Työllisyyden kasvuvaikutus hidastuu 0,4 prosenttiyksikköä ja putoaa nollaan. Tällöin oletetaan kuitenkin, että nykyinen ikääntyneiden työvoiman tarjonnan kasvun myönteinen trendi jatkuu. BKT:n kasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee pelkästään työn tuottavuuden kasvusta, ja keskimääräinen talouskasvu jää ennusteiden mukaan 1,5 prosenttiin.
Eläkemenot ovat jo nyt kasvussa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Terveydenhoito- ja sosiaaliturvamenot kasvavat 2030-luvulle tultaessa, kun suuret ikäluokat ovat jo hyvin iäkkäitä. Kustannusrasitusta vähentää siis toisaalta se, että suuret ikäluokat pidentävät työuria, jatkavat työssä vanhuuseläkkeen rinnalla, kerryttävät varallisuutta sekä ostavat palveluja ja hyödykkeitä.
Työhön osallistuminen on noussut vanhimmissa ikäluokissa voimakkaasti. Yli 60–64-vuotiaiden osallistumisaste on noussut erityisen paljon: 1990-luvun lopun noin 20 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2011. Myös yli 65-vuotiaiden osallistuminen on noussut.
Kehityksen taustalla on varhaiseläkemahdollisuuksien heikkeneminen ja työttömyyseläkeputken ikärajojen nostaminen. Myös eläkejärjestelmään rakennetut kannusteet ovat vaikuttaneet työurien pitenemiseen.
Kansainvälinen vertailu kuitenkin osoittaa, että potentiaalia ikääntyneiden osallistumisasteen nousuun on edelleen. Parhaassa työiässä olevien osallistumisaste on Suomessa OECD-maiden korkeimpia, mutta osallistuminen alenee vanhemmissa ikäluokissa voimakkaasti.
- Kalvoesitys (PDF)