Johtokunnan varapuheenjohtaja
Rahamuseon Talouskirja Nyt -tilaisuus
Helsinki, 7.5.2015
Avauspuhe
Check against delivery
Tervetuloa rahamuseoon ja Suomen Pankin Talouskirja Nyt –seminaariin!
Suomen Pankin rahamuseo avattiin 2003, ja se on hiljattain uudistettu. Museosta on tullut eräänlainen vierailukeskus Suomen Pankille. Täällä otamme vastaan niin koululaisryhmiä kuin eläkeläisiä, kotimaan turisteja ja vieraita kaukaisistakin maista. Museossa esitellään Suomen rahahistoriaa, keskuspankin ydintehtäviä sekä setelitaidetta.
Tämän lisäksi museossa on vaihtuva näyttely, joka tällä kertaa käsittelee valtion lainanottoa 1800-luvulta nykypäivään. Näyttelyyn on koottu valtionobligaatioita eri vuosikymmeniltä alkaen ensimmäisestä rautatieobligaatiosta vuodelta 1859. Lisäksi näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa, sisältää läpileikkauksen valtionvelan kehityksestä ja historiasta.
Erityisen ylpeitä olemme rahamuseon tilaisuuksista, kuten perinteisistä studia monetaria –luennoista ja uusista aloitteista, kuten historiaseminaarisarjasta Suomen Pankin sodanjälkeisistä pääjohtajista. Siinä sarjassa vuorossa on 1.6. Rainer von Fieandt, joka oli meillä pääjohtajana 1955–1957. Tervetuloa rahamuseoon myös silloin.
Tänään vuorossa on kuitenkin Talouskirja Nyt. Talouskirja Nyt -sarjan tavoitteena on avata talouden käsitteitä kirjallisuuden kautta – ja uskallan väittää, että tässä olemme onnistuneet varsin hyvin. Tilaisuuksissa perehdytään yleensä uusiin talousaiheisiin kirjoihin sekä klassikkoteoksiin.
Tänään meillä on käsittelyssä todellinen klassikko, eli skotlantilaisen taloustieteilijän ja moraalifilosofin Adam Smithin vuonna 1776 julkaisema ”Kansojen varallisuus. Tutkimus sen luonteesta ja syistä”. Teoksen nimi on englanniksi kokonaisuudessaan “An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations”, mutta se tunnetaan yleisesti lyhemmällä nimellä “The Wealth of Nations”.
Aloite tämän tilaisuuden järjestämiseen tuli Royal Society of Artsista, joka on tukenut kirjaprojektia. Arvostan suuresti RSA:n aktiivisuutta tässä asiassa ja tämän klassikon tuomisessa suomalaisten saataville.
WSOY on tänä keväänä julkaissut kirjan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, Jaakko Kankaanpään suomentamana.
Keskustelemassa on Jaakko Kankaanpää lisäksi suomennoksen esipuheen kirjoittaja, professori Sixten Korkman. Tervetuloa vieraille, ja tervetuloa Juha Tarkka, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja ja pankin historian kirjoittaja.
Sixten Korkman on muuten esiintynyt tässä sarjassa aikaisemminkin. Silloin oli vuorossa Korkmanin oma kirja ”Euro – valuutta vailla valtiota”. Tilaisuus oli erittäin suosittu.
Itse odotan paljon illan keskustelusta, ja muun muassa siitä, mikä on Adam Smithin suhde Anders Chydeniukseen? Kuka oli taloudellisen liberalismin luoja? Kirjan takakannessa todetaan: … Anders Chydenius puolusti kirjoituksessaan ”Kansallinen voitto” vuodelta 1765 elinkeinovapautta, mutta Adam Smithin merkitys aatteiden levittämisessä ja soveltamisessa kansantalouteen on ollut perustavanlaatuinen. Tästä minä ja varmasti myös illan yleisö haluaa kuulla lisää.
Tämä tilaisuus kestää noin tunnin. Pyydän yleisöäkin käyttämään mikrofonia, mikäli teillä on kysyttävää raadiltamme. Juha Tarkka toimii sekä keskustelijana että juontaja, ja hän jakaa puheenvuoroja tänä iltana.
Suomen Pankin rahamuseo avattiin 2003, ja se on hiljattain uudistettu. Museosta on tullut eräänlainen vierailukeskus Suomen Pankille. Täällä otamme vastaan niin koululaisryhmiä kuin eläkeläisiä, kotimaan turisteja ja vieraita kaukaisistakin maista. Museossa esitellään Suomen rahahistoriaa, keskuspankin ydintehtäviä sekä setelitaidetta.
Tämän lisäksi museossa on vaihtuva näyttely, joka tällä kertaa käsittelee valtion lainanottoa 1800-luvulta nykypäivään. Näyttelyyn on koottu valtionobligaatioita eri vuosikymmeniltä alkaen ensimmäisestä rautatieobligaatiosta vuodelta 1859. Lisäksi näyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa, sisältää läpileikkauksen valtionvelan kehityksestä ja historiasta.
Erityisen ylpeitä olemme rahamuseon tilaisuuksista, kuten perinteisistä studia monetaria –luennoista ja uusista aloitteista, kuten historiaseminaarisarjasta Suomen Pankin sodanjälkeisistä pääjohtajista. Siinä sarjassa vuorossa on 1.6. Rainer von Fieandt, joka oli meillä pääjohtajana 1955–1957. Tervetuloa rahamuseoon myös silloin.
Tänään vuorossa on kuitenkin Talouskirja Nyt. Talouskirja Nyt -sarjan tavoitteena on avata talouden käsitteitä kirjallisuuden kautta – ja uskallan väittää, että tässä olemme onnistuneet varsin hyvin. Tilaisuuksissa perehdytään yleensä uusiin talousaiheisiin kirjoihin sekä klassikkoteoksiin.
Tänään meillä on käsittelyssä todellinen klassikko, eli skotlantilaisen taloustieteilijän ja moraalifilosofin Adam Smithin vuonna 1776 julkaisema ”Kansojen varallisuus. Tutkimus sen luonteesta ja syistä”. Teoksen nimi on englanniksi kokonaisuudessaan “An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations”, mutta se tunnetaan yleisesti lyhemmällä nimellä “The Wealth of Nations”.
Aloite tämän tilaisuuden järjestämiseen tuli Royal Society of Artsista, joka on tukenut kirjaprojektia. Arvostan suuresti RSA:n aktiivisuutta tässä asiassa ja tämän klassikon tuomisessa suomalaisten saataville.
WSOY on tänä keväänä julkaissut kirjan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, Jaakko Kankaanpään suomentamana.
Keskustelemassa on Jaakko Kankaanpää lisäksi suomennoksen esipuheen kirjoittaja, professori Sixten Korkman. Tervetuloa vieraille, ja tervetuloa Juha Tarkka, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja ja pankin historian kirjoittaja.
Sixten Korkman on muuten esiintynyt tässä sarjassa aikaisemminkin. Silloin oli vuorossa Korkmanin oma kirja ”Euro – valuutta vailla valtiota”. Tilaisuus oli erittäin suosittu.
Itse odotan paljon illan keskustelusta, ja muun muassa siitä, mikä on Adam Smithin suhde Anders Chydeniukseen? Kuka oli taloudellisen liberalismin luoja? Kirjan takakannessa todetaan: … Anders Chydenius puolusti kirjoituksessaan ”Kansallinen voitto” vuodelta 1765 elinkeinovapautta, mutta Adam Smithin merkitys aatteiden levittämisessä ja soveltamisessa kansantalouteen on ollut perustavanlaatuinen. Tästä minä ja varmasti myös illan yleisö haluaa kuulla lisää.
Tämä tilaisuus kestää noin tunnin. Pyydän yleisöäkin käyttämään mikrofonia, mikäli teillä on kysyttävää raadiltamme. Juha Tarkka toimii sekä keskustelijana että juontaja, ja hän jakaa puheenvuoroja tänä iltana.
Juha, ole hyvä!