Check against delivery

Hyvät ystävät,

Toivotan teidät tervetulleiksi Rahamuseon uuden näyttelyn avajaisiin. Tämänkertaisen näyttelyn aiheena on 1930-luvun suuri lamakausi. Näyttely on avoinna tästä päivästä ensi jouluun saakka.

1930-luvun suuri lamakausi on eräs niitä historian vaiheita, jotka ovat eniten muuttaneet talouspoliittista ajattelua. Sen merkitystä voi tässä mielessä verrata 1970-luvun öljykriisiin ja - aika näyttää - ehkä viime vuosien globaaliin finanssikriisiin.

1930-luvun opetukset ovat vaikuttaneet rahapolitiikkaan monin tavoin. Yksi opetus on, että deflaatiokierteen estämiseen suhtaudutaan keskuspankeissa hyvin vakavasti. Toinen opetus on pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen kriisin aikana.

Kaikki taloushistoriaa ja varsinkin rahapolitiikkaa opiskelleet ovat käyneet suurta lamaa läpi. Yksi keskeinen henkilö historian opetusten välittäjänä viime vuosina oli Yhdysvaltain keskuspankin edellinen pääjohtaja Ben Bernanke. Hän oli ennen keskuspankkiuraansa toiminut professorina ja tutkinut juuri 1930-luvun rahapolitiikkaa.

Suomen Pankin pankkivaltuusto vieraili Yhdysvalloissa keväällä 2014, jolloin meillä oli tilaisuus tavata puheenjohtaja Bernanke juuri ennen hänen virkakautensa päättymistä.

Kysyimme häneltä, mitä hän piti 1930-luvun laman tärkeimpänä opetuksena rahapolitiikan kannalta. Bernanken vastaus oli pankkien maksuvalmiuden ja toimintakyvyn turvaamisen tärkeys.

1930-luvullahan sadat pankit eri maissa kaatuivat maksuvaikeuksiinsa. Likviditeetin katoaminen ja luotonannon loppuminen muutti jo muutenkin vaikean talouskriisin syväksi deflaatioksi ja reaalitalouden romahdukseksi monissa maissa, varsinkin Yhdysvalloissa.

Toinen opetus Bernanken mukaan oli, että rahapolitiikassa pitää liikkua ripeästi. Tämän vuoksi korkoja laskettiin poikkeuksellisen nopeasti vuoden 2008 syksystä lähtien.

Bernanke kertoi myös, että eniten häntä oli viime vuosien finanssikriisissä yllättänyt se, miten nopeasti ja voimakkaasti kriisi välittyi maasta toiseen. Tässä suhteessa maailma onkin täysin erilainen kuin se oli 1930-luvulla, rahamarkkinoiden ja rahoituslaitosten kansainvälistymisen sekä elektronisen kaupankäynnin seurauksena.

Keskuspankkien toiminta on vuonna 2008 puhjenneen kriisin aikana ollut paljon päättäväisempää ja aktiivisempaa kuin 1930-luvulla, ja niiden kansainvälinen yhteistyö on toiminut paremmin. Mutta sekin on opittu, että rahapolitiikka ei yksin pysty korjaamaan kaikkia finanssikriisin esiin nostamia ongelmia. Siihen tarvitaan myös paljon muun talouspolitiikan alaan kuuluvia rakenteellisia toimia.

Suomessa 1930-luvun lama, jota silloin kutsuttiin pulakaudeksi, jäi selvästi lyhemmäksi kuin Manner-Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa, mutta meilläkin se aiheutti työttömyyttä, velkaongelmia ja konkursseja sekä kritiikkiä Suomen Pankin rahapolitiikkaa kohtaan. Näihin asioihin voi tämän kiinnostavan näyttelyn avulla perehtyä monipuolisesti.

Päävastuun näyttelyn kokoamisesta on kantanut Vappu Ikonen. Vappua ovat tässä työssä auttaneet ennen muuta museon intendentti Jaakko Koskentola ja museon johtoryhmän puheenjohtaja Juha Tarkka.

Näyttelyarkkitehtinä on toiminut Teemu Taskinen. Näyttelytilassa pyörivän diaesityksen ja verkossa avattavan virtuaalinäyttelyn tuotannosta on vastannut Outi Kotala. Jorma Saarikko on vastannut käytettävästä esitystekniikasta.

Kiitän kaikkia näyttelyn rakentamiseen osallistuneita ja toivon näyttelylle paljon kiinnostunutta yleisöä. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!

;